Nuoruuden rakkaus vai nykyinen vaimo? Neuvoja?

Vierailija kirjoitti:

Oletko valmis siihen, että voit menettää lapsesi ja lastenlapsesi jos lähdet vieraan naisen mukaan?

 

Meidän isä menetti. Vaihto meidän äidin vieraaseen. Äiti teki kaikkensa meidän eteen ja sitte isä vaan huomas että on onneton. Ei meille lapsille oo enempää kerrottu syystä eroon.

 

No eipä ole paljo isää ja sen uutta nähty. Ei kiinnosta. Äidin luona vierailemme usein ja vanhemmilla sisaruksillani on jo lapsia ja äiti on läheinen heidän kanssa.

 

Isä ja sen uusi ovat out elämästämme. Kyllä isä haluais pitää yhteyttä, mutta meitä ei kiinnosta. Kerran käytiin kahvilla isän kutsusta, kun yritti lämmittää välejä. Vähä säälitti kun tuntu ettei se tuntunut onnelliselta nytkään. Ei taida olla onnellinen koskaan.

Kiinnosti lukee tämä, kun oot kun meidän isä. Aika paska siis.

Eli sun mielestä ihmiset eivät saa erota jos on lapsia? Ja sen takia olet särkenyt isäsi sydämen? Väkisin pitää vaan olla yhdessä vaikka tunteet olisivat kuolleet?

Pitäisi osata erota ilman nuoruuden muistojen ihmisiäkin. Ei se suhteesta toiseen hyppääminen oikein kuulosta toimivalta. Parempi kun vaan jatkat muistelemista kun et kuitenkaan muuhun kykene.

Itse viettäisin innoissani laatu-aikaa tämän nuoruuden rakkauden kanssa sen verran kun se kiinnostaa... Sitten voit palata vaimosi syliin lopulta taas. win-win. Elämä jatkuu.

Aina löytyy vikoja pitkästä ihmissuhteesta.

Minä en haluaisi olla sekuntiakaan miehen kanssa joka olisi tekstaillut vuosia nuoruuden rakkauden kanssa selkäni takana. Oksettavaa että kehotatte ap:ta jatkamaan suhdetta, oletteko jotain läheisriippuvaisia?

Siis 7 v miettinyt. Siinäpä se. Molemmille naisille ikävämpi juttu. Ei ihme että nuoruus nainen haluaa jo eroon ja irti.

Voi voi. Illuusiomielikuvan sekoittama mies. Nuoruuden nasta et tunne tolla historialla. Eikai omassa parisuhteessa voi olla onnellinen kun melot vastavirtaan. Pidät yllä toisen naisen ylläpitämää mielikuvaa. Ihan itte ruokit sitä. Syöt ja säästät. Ja sanot et ei tämä säästäminen nyt oikein onnelliseksi tee. No ei kai kun huidot joka suuntaan. 

Olet selkeästi tehnyt itsellesi kupla, jonka ulkopuolelle Et näe. 

Ja tunteille voi kyllä - kirjoitit, että minkä tunteilleen voi. Voi niille. Niitä voi joko ruokkia tai olla ruokkimatta. Ja tuon tunteen olet saanut siitä mielikuvasta, jonka itse rakennat. Et todellisuudesta. 

Vierailija kirjoitti:

Aina löytyy vikoja pitkästä ihmissuhteesta.

Niin vikoja kuten se että mies pettää, mutta mitäs pienistä.

Vierailija kirjoitti:

Aina löytyy vikoja pitkästä ihmissuhteesta.

Jep ja lyhyistä myös.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jätä se viestittely kokonaan.

Keskity vaimoosi ja hyvään toimivaan arkeen.

Järjestäkää kivaa tekemistä, vaihtelua elämään.

Kohta lienee lastenlasten aika, mukava sinun elää yhdessä sekin vaihe vaimon vierellä jonka kanssa yhteinen historia.

Anna tietoisesti nuoruuden ihastuksesi hiipua pois.

En tajua näitä kommentteja joissa kehotetaan pettäjää jatkamaan suhdetta. Vaimo sitten luulee olevansa hyvän miehen kanssa ja kaikki hyvin? Noinko te haluaisitte itsellenne tapahtuvan, teeskentely on arvokkaampaa kuin totuus. Ap:n pitäisi ulkoistaa itsensä avioliitosta, se on ainoa suoraselkäinen teko mitä voi tehdä.

Tämä.

Täällä ilmeisesti kirjoittaa hädissään vaimot joiden mies on viime yön viettänyt muualla, kun puolustellaan niin aggressiivisesti väkisin yhdessä pysymistä? Itse en haluaisi olla pettäjän kanssa, mutta minulla onkin omanarvon tunto. Omaisuuden jako ei ole hauskaa, mutta typerä syy pysyä pettäjän kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Oletko valmis siihen, että voit menettää lapsesi ja lastenlapsesi jos lähdet vieraan naisen mukaan?

 

Meidän isä menetti. Vaihto meidän äidin vieraaseen. Äiti teki kaikkensa meidän eteen ja sitte isä vaan huomas että on onneton. Ei meille lapsille oo enempää kerrottu syystä eroon.

 

No eipä ole paljo isää ja sen uutta nähty. Ei kiinnosta. Äidin luona vierailemme usein ja vanhemmilla sisaruksillani on jo lapsia ja äiti on läheinen heidän kanssa.

 

Isä ja sen uusi ovat out elämästämme. Kyllä isä haluais pitää yhteyttä, mutta meitä ei kiinnosta. Kerran käytiin kahvilla isän kutsusta, kun yritti lämmittää välejä. Vähä säälitti kun tuntu ettei se tuntunut onnelliselta nytkään. Ei taida olla onnellinen koskaan.

Kiinnosti lukee tämä, kun oot kun meidän isä. Aika paska siis.

Oletko koskaan miettinyt että äitisi saattaa olla aika manipuloiva ihminen?

Oot saanu paljon neuvoja. Tässä vielä yksi: valitse jompikumpi, mutta tee se niin, että et loukkaa ketään. Itseäsikään.

Pelkää vaimon suuttumusta...no tuskin se väkivaltaiseksi ryhtyy. Mutta tosiaan, tee päätös äläkä vatuloi.

Nykyisessä liitossa teillä on tasainen ja toimiva arki ihmisen kanssa, jonka tunnet. Ehkä se alun huuma on laimentunut paljonkin, mutta toivon mukaan suhde on vakaa ja tyydyttävä. Sanot itse että teillä on hyvä suhde ja seksi toimii. Jos olet silti onneton, et voi etsiä syytä automaattisesti muista ihmisistä vaan sinun pitää katsoa peiliin ja miettiä miksi olet onneton ja onko sille jotain tehtävissä niillä keinoilla mitä sinulla on. Muut eivät voi sinulle onnea taata.

Nuoruuden rakkaudessa sinua viehättää muistot nuoruudesta ja lisäksi uutuuden viehätys, jota nykyisen vaimon kanssa ei enää ole. Jos otat eron ja pääsetkin suhteeseen tämän vanhan-uuden naisen kanssa, niin sekin suhde aikanaan arkistuu ja toisesta paljastuu huonoja piirteitä joiden kanssa sinun pitää päättää selvitä tai sitten ottaa hänestäkin ero. Pahimmillaan käy niin, että olet lopulta yksin ja tajuat, että heitit hyvän suhteen menemään. Tietenkään näin ei välttämättä käy, mutta riski on suuri. Tuossa vaiheessa jos kuuntelet sydäntäsi niin se vie sinne missä on suurin dopamiinihuuma. Kannattaa ajatella myös järjellä niitä arjen seuraamuksia. 

Viimeisenä vinkkinä annan, että lopeta pettäminen. Et varmaan halua tilanteeseen, missä vaimosi jättää sinut ja sitten et pääse edes uuteen suhteeseen, jos toinen nainen ei halua erota omasta puolisostaan vuoksesi. 

Vierailija kirjoitti:

Täällä ilmeisesti kirjoittaa hädissään vaimot joiden mies on viime yön viettänyt muualla, kun puolustellaan niin aggressiivisesti väkisin yhdessä pysymistä? Itse en haluaisi olla pettäjän kanssa, mutta minulla onkin omanarvon tunto. Omaisuuden jako ei ole hauskaa, mutta typerä syy pysyä pettäjän kanssa.

Itse olen ollut jo vuosia yksin, mutta ymmärrän kyllä hyvin.

Kun se ero ei ole vaan terve ja heippa, vaan tarkoittaa koko elämän kertakaikkista mylläämistä. Koti menee ehkä myyntiin /jää toiselle, omaisuus jaettava jne. Ja ylipäätään se koko identiteetti, kun yhtenä hetkenä oli vakaassa ja pitkässä parisuhteessa oleva, ja yhtäkkiä oletkin eronnut.

Mutta itse en juuri sen takia aloittaisi mitään kevytsuhdetta kummempaa. Koska en aio enää ottaa riskiä siitä, että koko elämäni myllätään, koska löytyi kivempi.

Koeajat se nuoruuden tyttösi josko mälli irtoaa naiseen samalla tavalla kuin ennen. Sitten kokeilet kumpaanko mälli lentää kovemmin, vaimoosi vai tähän naiseen ja valitset sitten.

Itse otin yhteyttä nuoruuden"rakkaaseen", koska meillä jäi aikoinaan asiat kesken. Tunnen vihaa häntä kohtaan ja haluan tasata tilit. Olenko katkera ja tasapainoton. Kyllä. Olenko hakenut apua asiaan. Kyllä. Omahyväinen tyyppi kuvittelee tietysti jotain ihan muuta olevan taustalla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jätä se viestittely kokonaan.

Keskity vaimoosi ja hyvään toimivaan arkeen.

Järjestäkää kivaa tekemistä, vaihtelua elämään.

Kohta lienee lastenlasten aika, mukava sinun elää yhdessä sekin vaihe vaimon vierellä jonka kanssa yhteinen historia.

Anna tietoisesti nuoruuden ihastuksesi hiipua pois.

En tajua näitä kommentteja joissa kehotetaan pettäjää jatkamaan suhdetta. Vaimo sitten luulee olevansa hyvän miehen kanssa ja kaikki hyvin? Noinko te haluaisitte itsellenne tapahtuvan, teeskentely on arvokkaampaa kuin totuus. Ap:n pitäisi ulkoistaa itsensä avioliitosta, se on ainoa suoraselkäinen teko mitä voi tehdä.

En mäkään haluaisi olla pettäjän kanssa, lähtisin välittömästi suhteesta jos tällainen tulisi tietoon. Tässä nyt kuitenkin vähän vastoin omaa ohjettani ajattelen, että jos ap:n arki ja parisuhde toimii eikä vaimo ole pettämisistä tietoinen niin reippaalla korjausliikkeellä ap voisi vielä kunnostautua ja olla se hyvä mies, kun saa prioriteettinsä kuntoon. Pieni pelastava tekijä on se, ettei seksiä ole ollut ja tapaamisia melko pitkän ajan kuluessa vain kaksi. Pitkässä suhteessa kuka vaan voi ihastua, toki pointti on ettei silloin lähde tunteiden vietäväksi ja tuhoa parisuhdettaan.
 

Jos vaimolla ei ole eroaikeita ja ap noin vain irtisanoo itsensä suhteesta jossa periaatteessa haluaisi olla, niin kaikki häviävät eikä siinä oikein mitään saavuteta, että ap teki ns. moraalisesti suoraselkäisen teon. En minä sitäkään haluaisi, että pettäjäpuolisoni jonka pettämisistä en tiedä jättää minut sanomatta mitään syytä, tai että hän kertoo olleensa kuvaillussa tilanteessa ja kokee etten ansaitse suhdetta tms. Sen petetyn osapuolen pitää saada olla päättämässä siitä, millaisen miehen kanssa hän haluaa suhdetta jatkaa. Ei ap sitä toista naista suhteeseen saa, jos tämä toinen nainen ei halua erota omasta suhteestaan ja vakiintua. 

Vierailija kirjoitti:

Koeajat se nuoruuden tyttösi josko mälli irtoaa naiseen samalla tavalla kuin ennen. Sitten kokeilet kumpaanko mälli lentää kovemmin, vaimoosi vai tähän naiseen ja valitset sitten.

Mälli ja mälli. Aikuisen ihmisen elämässä on muutakin kuin mällit. Sinunlaisesi in celi tietenkään ei tätä ymmärrä.