Nuoruuden rakkaus vai nykyinen vaimo? Neuvoja?
Olen naimisissa. Meillä on ihan hyvä suhde. Seksiä on. Arki sujuu. Teemme asioita yhdessä. Olemme kaksi aikuista. Lapset jo maailmalla. Mutta: Pidän yhteyttä toiseen naiseen, nuoruuden rakkauteeni. Näin on ollut jo vuosia. Pääasiassa viestittelemme. Vuosien aikana olemme tavanneet vain pari kertaa. Silloin pussailua, seksiä ei ole ollut. Ajattelen tätä naista usein. Välillä koko ajan. Mietin ja viestittelemme siitä, millainen suhde meillä olisi, jos olisimme nuorina jatkaneet. Kumpikin tuntee vetoa ja kaipuuta toisen luo. Nainen on myös naimisissa. Nainen olisi ollut valmis etenemään jo aikoja sitten, minä en, vaikka hän onkin mielessä jatkuvasti. Välillä hän kyllästyy ja lopettaa viestittelyn. Uskon, että jos olisimme yhdessä, olisimme onnellisia. Jokin kuitenkin pidättelee minua. Nykyisessä liitossani en ole oikein onnellinen. Tämmöisiä miettii keski-ikäinen mies.
Kommentit (201)
Elämässä ei ikinä toedä, uusi suhde voi olla paljon parempi tai ei. Sen saa tietää vain kokeilemalla. Oletko valmis aloittamaan oman elämän vai tuntuuko mukavuusliiton turvallisuus paremmalta.
Jos olet valmis siihen, että uusi suhde ei toimikaan, mutta se ei maailmaa kaada ja haluat elää elämääsi ilman nykyistä suhdetta, ota riski. Jos taas nykyinen liitto etuineen houkuttelee enemmän kuin yksinolo, niin jää. Mutta jos jäät, niin ehdota pariterapiaa tai muutoin työstäkää väljähtänyttä tapasuhdetta.
Vierailija kirjoitti:
Olet oikeassa. Tunnen itseni paskaksi. Mutta jos otan eron puheeksi, vaimo muuttuu hirviöksi. On omistushaluinen.
Pitäisikö ottaa etäisyyttä kumpaankin?
Oletko valmis siihen, että voit menettää lapsesi ja lastenlapsesi jos lähdet vieraan naisen mukaan?
Meidän isä menetti. Vaihto meidän äidin vieraaseen. Äiti teki kaikkensa meidän eteen ja sitte isä vaan huomas että on onneton. Ei meille lapsille oo enempää kerrottu syystä eroon.
No eipä ole paljo isää ja sen uutta nähty. Ei kiinnosta. Äidin luona vierailemme usein ja vanhemmilla sisaruksillani on jo lapsia ja äiti on läheinen heidän kanssa.
Isä ja sen uusi ovat out elämästämme. Kyllä isä haluais pitää yhteyttä, mutta meitä ei kiinnosta. Kerran käytiin kahvilla isän kutsusta, kun yritti lämmittää välejä. Vähä säälitti kun tuntu ettei se tuntunut onnelliselta nytkään. Ei taida olla onnellinen koskaan.
Kiinnosti lukee tämä, kun oot kun meidän isä. Aika paska siis.
Unohda. Todennäköistä on, että yhdessä asuessa huomaat, ettei onnistu. Jos on vaimon kanssa ok, miksi lähtisit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joopa joo. Taas mies joka on vietävissä ihan 6-0 heti kun joku nainen vähän vihjaisee pienistä sutinoista. Teitä on tinderit täynnä.
En nyt ihan vietävissä. Ollaan tavattu pari kertaa. Viestitelty seitsemän. Ei siis mitään yhteisiä lomamatkoja, hotellisutinoita ym. Pari pusua. Jutellaan kaikenlaista. Ymmärrän teitä, jotka pidätte mua pettäjänä ja että vaimo ei ansaitse mua.
Ap
Et oo vit tu tosissas!!! Ja tähän vaihtaisit sun perheesi. Kaikkesi. Ootko saanut aivotärähdyksen?
Nuoruuden rakkaus onkin sitten pysynyt ilmeisesti hoikempana kuin oma vaimo ja tienaakin hyvin. Te miehet ootte liian yksinkertaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joopa joo. Taas mies joka on vietävissä ihan 6-0 heti kun joku nainen vähän vihjaisee pienistä sutinoista. Teitä on tinderit täynnä.
En nyt ihan vietävissä. Ollaan tavattu pari kertaa. Viestitelty seitsemän. Ei siis mitään yhteisiä lomamatkoja, hotellisutinoita ym. Pari pusua. Jutellaan kaikenlaista. Ymmärrän teitä, jotka pidätte mua pettäjänä ja että vaimo ei ansaitse mua.
Ap
Miten niin et vaikuta "tuulella eläjältä"? Vuosikymmenten ihan hyvä suhde ja aikuiset lapset. Niin pari kertaa tavattu ja 7 kertaa viestitelty ja olet ihan ding....dong. Ja jättämässä koko nykyisen elämäsi taaksesi. Missä on järkesi?
Vaimon kanssa on arki ja nuoruuden ihastuksen kanssa on ihana haaveilla miten onnellisia olisitte yhdessä. Klassikko. Kukaan ei tiedä oikeaa vastausta. Voi olla elämäsi paras päätös, tai päädyt taas miettimään miten tästäkin sopasta pääsee kuivin jaloin eroon.
Ap, sulla on hormonihäiriö nimeltä andropaussi. Toiset miehet heittäytyvät sohvalle makaamaan ja marisemaan ja toiset sekoavat ja hankkivat avoauton ja thaityttiksen, näin kärjistetysti. Auttaa suhteuttamaan kaikenlaisia päänsisäisiä hullutuksia kun muistaa, että that too shall pass.
Seitsemän kertaa viestitelty vuosien aikana. Siitä saat osviittaa kumpaa tyyppiä olet. Hanki joku mielekäs harrastus tai lisää töitä. Kiire estää enemmän sekoilun.
Vierailija kirjoitti:
Sulla näyttää se perälauta jo häämöttävän, joten annan sulle nyt vinkin: Kuvittele tilanne 10-15 vuoden kuluttua. Lapsesi tulevat kylään, heillä on jo omia lapsia, nuoruuden rakkautesi katselee telkkaria ja sinä kokkaat perheelle, lapset möykkäävät, nuoruuden rakkaus näyttää nyrpeää naamaa. Illalla kun talo hiljenee hän valittaa että lapsesi ovat itsekkäitä kun kuppaavat rajojasi ja tunkevat mökille kutsumatta.
Kuvittele sama tilanne nykyisen vaimosi kanssa.
Kumman valitset.
Ja entäs kun tämän nuoruuden rakkauden lapsenlapset tulevat kylään, jaksaako katsella vieraita meluavia lapsia?
Tässä olikin kiteytettynä se, miksen todellakaan lähtisi pitkään ja vakavaan suhteeseen :D
Suhde vähintäänkin ok, eli luultavasti vaimo luulee teidän elävän ihanan tavallista tylsää arkea, tietämättä mitä toinen oikeasti puuhailee.
Täytyy korjata: ei 7xviestittelyä, vaan 7 vuotta.
Teillä on edelleen hyviä pointteja. Arvatkaa mitä, tää nuoruuden rakkaus on tuonut esiin nää kaikki. Oon vaan kyseenalaistanut ne. Sen takia hän välillä ottaa etäisyyttä.
Neuvoni on lähettää tämä ketju molemmille naisille. Uskon, että ongelmasi ratkeaa.
Vierailija kirjoitti:
Täytyy korjata: ei 7xviestittelyä, vaan 7 vuotta.
Teillä on edelleen hyviä pointteja. Arvatkaa mitä, tää nuoruuden rakkaus on tuonut esiin nää kaikki. Oon vaan kyseenalaistanut ne. Sen takia hän välillä ottaa etäisyyttä.
Nuoruuden rakkaus vaikuttaa olevan järkevämpi kuin sinä. Jätä hänet rauhaan ja keskity nykyiseen elämääsi.
Vierailija kirjoitti:
Jätä se viestittely kokonaan.
Keskity vaimoosi ja hyvään toimivaan arkeen.
Järjestäkää kivaa tekemistä, vaihtelua elämään.
Kohta lienee lastenlasten aika, mukava sinun elää yhdessä sekin vaihe vaimon vierellä jonka kanssa yhteinen historia.
Anna tietoisesti nuoruuden ihastuksesi hiipua pois.
En tajua näitä kommentteja joissa kehotetaan pettäjää jatkamaan suhdetta. Vaimo sitten luulee olevansa hyvän miehen kanssa ja kaikki hyvin? Noinko te haluaisitte itsellenne tapahtuvan, teeskentely on arvokkaampaa kuin totuus. Ap:n pitäisi ulkoistaa itsensä avioliitosta, se on ainoa suoraselkäinen teko mitä voi tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Ainahan on mielikuvituksessa ihanampaa olla jossain muualla kun missä todellisuudessa on. Nuoruuden rakkautesi ei ole sen täydellisempi, kaikissa omat vikansa ja puutteensa... arki astuu kaikissa suhteissa mukaan. Tällainen on ihminen ei koskaan tyytyväinen
Niin että kyllä sitä voi mennä naimisiin ihan kenen kanssa tahansa, ei ole väliä kuka siinä on kun kaikissa on kuitenkin jotain vikaa? Kunhan on joku. Ei tarvitse mitään rakkautta tai edes pitää toisesta, kun samanlaisia kaikki on?
Miten yhteydenpito nuoruudenrakkaasi kanssa alkoi silloin vuosia sitten?
Tässä oli hyviä neuvoja, mutta on tärkeää muistaa, että ihastunut tai pettäjä ei pysty vastata tuohon kovin objektiivisesti tuohon ensimmäiseen kohtaan. Erityisesti pettäminen aiheuttaa monille voimakkaan tarpeen vähätellä nykyistä suhdetta ja katsoa sitä ylikriittisesti, jotta pystyy perustella asian itselleen paremmin ja kestäisi häpeän ja syyllisyyden paremmin. Muisti toimii niin, että huonot asiat korostuvat suhteettomasti, neutraalit muuttuvat huonoiksi ja hyvät menettävät merkityksensä.