Nuoruuden rakkaus vai nykyinen vaimo? Neuvoja?

Jätä se viestittely kokonaan.

Keskity vaimoosi ja hyvään toimivaan arkeen.

Järjestäkää kivaa tekemistä, vaihtelua elämään.

Kohta lienee lastenlasten aika, mukava sinun elää yhdessä sekin vaihe vaimon vierellä jonka kanssa yhteinen historia.

Anna tietoisesti nuoruuden ihastuksesi hiipua pois.

Vierailija kirjoitti:

Olet oikeassa. Tunnen itseni paskaksi. Mutta jos otan eron puheeksi, vaimo muuttuu hirviöksi. On omistushaluinen.  

Vaimosi himoitsee upeaa työkaveriaan.

Päästä hänet parempaan suhteeseen, plösö.

Tuo on jo pettämistä mitä teet nuoruuden rakkautesi kanssa.Et ansaitse vaimoasi,vaimosi ansaitsee paremman miehen.Toivottavasti tuo aiempi kommentti karmasta osuu kohdallesi.

Isäni lähti toisen naisen matkaan, kun olin 18 ja veljeni 20. Eipä edelleenkään paljon kiinnosta heillä vierailla, vaikka aikaa on kulunut jo paljon.

Jos et rakasta vaimoasi, eroa.

Jos taas rakastat vaimoasi, niin varmasti toivot hänelle kaikkea hyvää, mitä tuo pettäminen ei ole. Joten tässäkin tapauksessa eroa.

Nämä 2 petettyä puolisoa ansaitsevat paljon enemmän kuin pettäjät puolisoikseen.

Ainahan on mielikuvituksessa ihanampaa olla jossain muualla kun missä todellisuudessa on. Nuoruuden rakkautesi ei ole sen täydellisempi, kaikissa omat vikansa ja puutteensa... arki astuu kaikissa suhteissa mukaan. Tällainen on ihminen  ei koskaan tyytyväinen

Vierailija kirjoitti:

Sulla näyttää se perälauta jo häämöttävän, joten annan sulle nyt vinkin: Kuvittele tilanne 10-15 vuoden kuluttua. Lapsesi tulevat kylään, heillä on jo omia lapsia, nuoruuden rakkautesi katselee telkkaria ja sinä kokkaat perheelle, lapset möykkäävät, nuoruuden rakkaus näyttää nyrpeää naamaa. Illalla kun talo hiljenee hän valittaa että lapsesi ovat itsekkäitä kun kuppaavat rajojasi ja tunkevat mökille kutsumatta.

 

Kuvittele sama tilanne nykyisen vaimosi kanssa. 

Kumman valitset.

Lisäkuvitelmana, voit myös kuvitella miten lapsipuolesi tulevat perheineen viikonloppukylään lastensa kanssa tai kesälomilla viikoiksi. Sitten voitte riidellä kumman lasten vuoro on käydä minäkin viikonloppuna ja kuka hoitaa ja maksaa kenenkin kulut. Joulut on tietenkin oma kuvionsa, jatkossa vietät ne lapsipuoliesi kanssa. 

Odottele nyt ja hekumoi fantasioissasi. Eiköhän vaimosi pian tajua itse ottaa eron. Ja sehän sinun tarkoituksesi onkin, eikö niin? Sitten voit syyttää vaimoasi, mennä yhteen toisen naisen kanssa ns. lohdutukseksi, pettyä ja haikailla lopulta takaisin perheesi luo. Teidät on kyllä nähty. Toivottavasti vaimollasi on siinä vaiheessa jo parempi mies ja nauravat räkäisesti matelullesi.

Sinunlaisesi tiedetään. Koskaan ei ole hyvä.

Vierailija kirjoitti:

Olet oikeassa. Tunnen itseni paskaksi. Mutta jos otan eron puheeksi, vaimo muuttuu hirviöksi. On omistushaluinen.  

No mitä sitten? Oletko sinä ihan vellihousu, että et kestä puolisosi pettymystä?

" Nykyisessä liitossani en ole oikein onnellinen. "

-Miksi et?

Vierailija kirjoitti:

Eipä nämä vastaukset miestä juuri auta. Tuo vähän, jossa kehotetaan kuuntelemaan sydäntä. Emmä halua olla mikään pettäjämies, mutta en tunteilleni mitään voi. Jatkan tästä tätä miettimistä

No eivät kai, kun haluat ainoastaan kuulla kehotuksia "seurata sydäntäsi ja rakentaa ihana tulevaisuus tosirakkautesi kanssa", eikö niin?

Eroa nyt jo siitä vaimostasi jota et rakasta tai kunnioita. Sitten voit yrittää ehkä saada sen toisen naisen hetkeksi jonkinlaiseen tapailujärjestelyyn, jos hän muka sinua yhä odottaa, vaikka on jo useasti kyllästynytkin yhteydenpitoonne. Mitään uutta pysyvää rakkaussuhdetta tuosta tuskin tulee, mutta hänkin voi tuolla tavoin kivasti tuhota nykyisen suhteensa, kun sitä kerran haluaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olet oikeassa. Tunnen itseni paskaksi. Mutta jos otan eron puheeksi, vaimo muuttuu hirviöksi. On omistushaluinen.  

No mitä sitten? Oletko sinä ihan vellihousu, että et kestä puolisosi pettymystä?

Ei monet miehet osaa erota. Käyttäytyvät vaan huonosti, pettävät ja aiheuttavat riitoja ja odottavat että nainen tajuaa jättää.

Valitse jompikumpi.  On väärin molempia kohtaan,  jos yrität olla molempien kanssa samaan aikaan.  Petät molempia. 

Onko kysymys, että kuinka erota. Vaiko, kuinka tehdä salarakkaasta vakikumppani. Mikä tässä on se ensiarvoinen kysymys?

Pistätte kyllä pahoja. Oikeasti hyviä kommentteja. Pistää pohtimaan. 

Ap

Sen kun häivyt. Vaimosi ansaitsee rehdin miehen eikä mitään haikailijaa ja toiselle naiselle viestittelevää henkistä pikkupoikaa.

Kurja pettäjä.

Toivottavasti lähdet . Petturit ansaitsee toisensa, ne ei oo ikinä tyytyväisiä, aina ketunhäntä kainalossa vaikka hyvää tyyppiä esitetään vaimole ja muka jänskää salapussailla ja kaipailla jotain mitä ei sillä hetkellä muka ole.

Oi pitäny. Mut ku ei . Mitähän olis ollu.  Jotain pitäis MUN saada muuta vielä <---noin niiden ajatus kulkee ja jumittaa. Tylsiä tyyppejä, en arvosta.

Vierailija kirjoitti:

Nykyinen vaimo. Nuoruudenrakastetussasi himoitset mielikuvaa, jonka olet rakentanut hänestä, ihmistähän et tunne eikä hänellä tietenkään ole huonoja puolia lainkaan. Toisaalta te petturit ansaitsette kyllä toisenne.

Ei ap kirjoittanut ettei ole huonoja puolia.