Jos lapset ja lastenlapset ei käy kylässä, niin kannattaa katsoa peiliin
Ihan ystävällinen muistutus niille, jotka harmittelevat harvoin kyläileviä sukulaisia. Kukaan ei jaksa jatkuvaa negatiivisuutta, itsekeskeisiä horinoita tai päsmäröintiä. Kannattaa pohtia voisiko itse muuttaa jotain, jotta vieraat viihtyisivät paremmin.
Kommentit (101)
Niin ,hän kaipaa teitä kylään jotta saa `materiaaliahuonoon oloonsa.Pääsee taas juoruamaan.Tällainen ihminen on jollain lailla persoonallisuushäiriöinen.`Kannattaa käydä mahdollisimman harvoin ja olla neutraali,sekä kertomatta omista asioista.Tuttu tapaus.
Vierailija kirjoitti:
Eli lapset ei aina olekaan vanhuuden turva.
Ei ole. Itse kyllä voi vaikuttaa kovastikin siihen, minkälaisiksi suhde muodostuu lapsen aikuistuessa. Miksi kukaan haluaisi mennä vanhempansa luokse haukuttavaksi, pilkattavaksi ja orjaksi? Esim kun vietiin jouluviemisiä anopille, niin mun mies ei ollut saanut edes kenkiä jalasta kun alkoi tulla käskyjä, mikä kaikki pitää tällä kertaa korjata. Vartin päästä lähdettiin kotiin. Mies otti mukaan jonkun lampun mukaan "korjattavaksi". Siellä se lamppu odottaa korjausta autotallissa vieläkin. Muut "työt" jäi tekemättä. Ei olla tuon jälkeen käyty. Ehkä jo ens jouluna?
On kyllä niin vastenmielinen ihminen, eikä yhtään tajua miksi edes omat lapset ei käy. Vastaus hänelle löytyisi peilistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä ne empatiakykyiset, herttaiset ja mukavat seniorit haukkuvat muita keskustelijoita mm. sanoilla moukka ja tyhmä. Niinpä.
ap
Sinähän tällä yksinäsi meuhkaat kun parempikin tietäjä. Hyi 😝
Ap on tyypillinen vihervassari, kaikki on aina muiden syytä ja itse ollaan olevinaan niin täydellisiä, lapsellista touhua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep. Meillä vanhemmat muuttivat 350 km päähän, kun siinä kaupungissa on niin kiva tori. Valitsivat (valinnanvaraa siis olisi) asunnokseen yksiön. Eivät kykene minkäänlaiseen läsnäoloon, toinen on vierailun aikana keittiössä hermo kireällä (eikä saa auttaa tietenkään) ja toinen katsoo YouTubea tietokoneelta - siellä yksiössä. Jälkikäteen mollaavat ja morkkaavat minkä ehtivät, keksivät itse haukkumisen aihetta. Joudumme ottamaan vierailujen ajalle hotellihuoneen, koska sinne yksiöön ei mahdu. Voisin käyttää ne rahat johonkin kivaan matkaan.
Sitten ovat vielä yllättyneitä, kun ei kiinnosta käydä. Vaikka siinä kivassa kaupungissa olisi se kiva torikin. Wow.
Surullista. Jotkut tuntuvat hakemalla hakevan haastavia olosuhteita, jotta voisi sitten valittaa ja olla katkera.
ap
AP= itsekäs turhanvalittaja ulisija.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli lapset ei aina olekaan vanhuuden turva.
Ei ole. Itse kyllä voi vaikuttaa kovastikin siihen, minkälaisiksi suhde muodostuu lapsen aikuistuessa. Miksi kukaan haluaisi mennä vanhempansa luokse haukuttavaksi, pilkattavaksi ja orjaksi? Esim kun vietiin jouluviemisiä anopille, niin mun mies ei ollut saanut edes kenkiä jalasta kun alkoi tulla käskyjä, mikä kaikki pitää tällä kertaa korjata. Vartin päästä lähdettiin kotiin. Mies otti mukaan jonkun lampun mukaan "korjattavaksi". Siellä se lamppu odottaa korjausta autotallissa vieläkin. Muut "työt" jäi tekemättä. Ei olla tuon jälkeen käyty. Ehkä jo ens jouluna?
On kyllä niin vastenmielinen ihminen, eikä yhtään tajua miksi edes omat lapset ei käy. Vastaus hänelle löytyisi peilistä.
Kukapa nyt vanhusta auttaisi? Ei oma lapsi saati sukuun naitu.
Onneksi on kotipalveluyrityksiä. Mieheltäsi meni 5 min vaihtaa vaikka loisteputki jota anoppi ei ylty eikä sormet tottele mutta miniän hermot ei kestä
Ehkä se anoppi olisi iloisempikin pikku avusta kuin hyasintista, juhlamokasta ja pandan juhlakonvehdeista. Ihan turha käynti mennä turhaa viemään ja ovet paiskien lähteä.
Ei se noinkaan ole. Eikö teillä ole tuttavia, jotka ovat periaatteessa ihan asiallisia, mutta ette halua viettää vapaa-aikaanne heidän seurassaan?
Ei eläimetkään kyläile vanhenmpiensa luona. Kyllä vanhemmat kasvatttavat lapset siihen asti, että nämä pärjäävät elämässään. Sen jälkeen he hoitavat omia lapsiaan eivätkä vanhempiaan.
Ja jos se äiti, anoppi tai kuka hyvänsä jaksa kuunnella paskajuttujanneja, ulinoitanne tai hoitaa kakaroitanne niin kannattaa katsoa sinne peiliin, sieltä se vika usein löytyy.
Vierailija kirjoitti:
Niin ,hän kaipaa teitä kylään jotta saa `materiaaliahuonoon oloonsa.Pääsee taas juoruamaan.Tällainen ihminen on jollain lailla persoonallisuushäiriöinen.`Kannattaa käydä mahdollisimman harvoin ja olla neutraali,sekä kertomatta omista asioista.Tuttu tapaus.
Kuulostaa mun anopilta. Kun kukaan ei kerro mitään, niin keksii sitten juttuja joitaa juoruaa tuttavapiirilleen. Mun lapsikin on kuulemma hiljattain voittanut piirimestaruuden. Niin varmaan. On lopettanut ko lajin harrastamisen kolme vuotta sitten. Kuulin asiasta, kun naapuri alkoi kysellä asiasta. Vastaavia esimerkkejä on runsaasti.
Vierailija kirjoitti:
Anopin kanssa on kohteliaat mutta etäiset välit. Hän on tunnekylmä ihminen, johon on äärimmäisen vaikea muodostaa läheisempiä välejä- ei puolisollanikaan ole mitenkään läheiset välit häneen.
Anoppi tuskin tajuaa omaa vaikutustaan siihen, ettemme juurikaan vieraile enää hänen luonaan. Lähellä asuessa yritimme pitåä säännöllisesti yhteyttä, mutta se oli useimmiten melko yksipuolista ja väkinäistä.
Kyläillessä hän keskittyi puolisoni liikakiloihin, kehui puolison sisarusta ja käänsi kaikki meidän perheen asiat jotenkin negatiiviseksi.
Sukulaisillekin haluaa puhua meistä jotenkin oudon negatiiviseen sävyyn, kuten "x on lihonut", "y sai töitä mutta suhteilla", "annoin sen perintömaljakon x;lle mutta hän on varmaan myynyt sen", "x osti auton mutta varmasti on siitä velkaa" jne.
Nuo anopin ja puolison sisaruksen väittämät ovat siis täysin tuulesta temmattuja, ja niiden tarkoitus on vaan kerta toisensa jälkeen saada puolisoni perheineen (eli meidät) näyttämään jotenkin huonolta tuohon suosikkilapseen verrattuna.
Siinäpä ihmettelee miksi meitä ei paljoa näy kylässä ja lapsemmekin on jääneet etäiseksi.
Minunkin anoppi on jotenkin tunnekylmä vaikka päällisin puolin yrittää aina näytellä iloista ja toiset huomioonottavaa (etenkin isoissa porukoissa). Piikikkäistä sivuhuomautuksista ja poikkipuolisista kommenteista on pikkuhiljaa kuitenkin alkanut selvitä oikea luonne sieltä teennäisen virnistyksen takaa. Hänelläkin on aina tapana kommentoida poikansa (mieheni) ulkonäköä negatiivisesti minun kuullen ja vähätellä hänen älykkyyttä/saavutuksia eri yhteyksissä. Mitähän tuossa on taustalla? Paha mieli tulee mieheni puolesta.
Yhtä hyvin voi johtua siitä toisesta vanhemmasta. Manipuloi ja valehtelee lapsille ja erottaa toisesta vanhemmasta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli lapset ei aina olekaan vanhuuden turva.
Ei ole. Itse kyllä voi vaikuttaa kovastikin siihen, minkälaisiksi suhde muodostuu lapsen aikuistuessa. Miksi kukaan haluaisi mennä vanhempansa luokse haukuttavaksi, pilkattavaksi ja orjaksi? Esim kun vietiin jouluviemisiä anopille, niin mun mies ei ollut saanut edes kenkiä jalasta kun alkoi tulla käskyjä, mikä kaikki pitää tällä kertaa korjata. Vartin päästä lähdettiin kotiin. Mies otti mukaan jonkun lampun mukaan "korjattavaksi". Siellä se lamppu odottaa korjausta autotallissa vieläkin. Muut "työt" jäi tekemättä. Ei olla tuon jälkeen käyty. Ehkä jo ens jouluna?
On kyllä niin vastenmielinen ihminen, eikä yhtään tajua miksi edes omat lapset ei käy. Vastaus hänelle löytyisi peilistä.
Kukapa nyt vanhusta auttaisi? Ei oma lapsi saati sukuun naitu.
Onneksi on kotipalveluyrityksiä. Mieheltäsi meni 5 min vaihtaa vaikka loisteputki jota anoppi ei ylty eikä sormet tottele mutta miniän hermot ei kestä
Ehkä se anoppi olisi iloisempikin pikku avusta kuin hyasintista, juhlamokasta ja pandan juhlakonvehdeista. Ihan turha käynti mennä turhaa viemään ja ovet paiskien lähteä.
No, me emme ilahtuneet siitä anopin käytöksestä. Ensin tosiaan käskytti (ei ikinä pyydä mitään) mun miestä ja sitten alkoi haukkumaan mua lasteni edessä, kun ei ikinä käydä. Aina sama kuvio. Mikä tekee mun perheestä niin alhaisen, että tuollaista käytöstä pitäisi sietää toistuvasti?
Me ei muuten saatu edes niitä Juhlapöydän konvehteja 🤣 Ainoastaan haukut ja pitkä lista "tehtäviä". Eikä sieltä suunnalta tule tai edes ole tullut apua, tuolle ei ole voinut jättää lapsia edes tunniksi hoitoon. Pyydellyt on, mutta luottamusta ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli lapset ei aina olekaan vanhuuden turva.
Ei ole. Itse kyllä voi vaikuttaa kovastikin siihen, minkälaisiksi suhde muodostuu lapsen aikuistuessa. Miksi kukaan haluaisi mennä vanhempansa luokse haukuttavaksi, pilkattavaksi ja orjaksi? Esim kun vietiin jouluviemisiä anopille, niin mun mies ei ollut saanut edes kenkiä jalasta kun alkoi tulla käskyjä, mikä kaikki pitää tällä kertaa korjata. Vartin päästä lähdettiin kotiin. Mies otti mukaan jonkun lampun mukaan "korjattavaksi". Siellä se lamppu odottaa korjausta autotallissa vieläkin. Muut "työt" jäi tekemättä. Ei olla tuon jälkeen käyty. Ehkä jo ens jouluna?
On kyllä niin vastenmielinen ihminen, eikä yhtään tajua miksi edes omat lapset ei käy. Vastaus hänelle löytyisi peilistä.
Kukapa nyt vanhusta auttaisi? Ei oma lapsi saati sukuun naitu.
Onneksi on kotipalveluyrityksiä. Mieheltäsi meni 5 min vaihtaa vaikka loisteputki jota anoppi ei ylty eikä sormet tottele mutta miniän hermot ei kestä
Ehkä se anoppi olisi iloisempikin pikku avusta kuin hyasintista, juhlamokasta ja pandan juhlakonvehdeista. Ihan turha käynti mennä turhaa viemään ja ovet paiskien lähteä.
Vanhusta kyllä. Muitakin avun tarvitsijoita. Mutta en sellaista, joka vaatii jatkuvaa alistumista ja oman pillin mukaan tanssimista. Kirsikkana kakussa on jatkuvat haukut ja solvaaminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli lapset ei aina olekaan vanhuuden turva.
Ei ole. Itse kyllä voi vaikuttaa kovastikin siihen, minkälaisiksi suhde muodostuu lapsen aikuistuessa. Miksi kukaan haluaisi mennä vanhempansa luokse haukuttavaksi, pilkattavaksi ja orjaksi? Esim kun vietiin jouluviemisiä anopille, niin mun mies ei ollut saanut edes kenkiä jalasta kun alkoi tulla käskyjä, mikä kaikki pitää tällä kertaa korjata. Vartin päästä lähdettiin kotiin. Mies otti mukaan jonkun lampun mukaan "korjattavaksi". Siellä se lamppu odottaa korjausta autotallissa vieläkin. Muut "työt" jäi tekemättä. Ei olla tuon jälkeen käyty. Ehkä jo ens jouluna?
On kyllä niin vastenmielinen ihminen, eikä yhtään tajua miksi edes omat lapset ei käy. Vastaus hänelle löytyisi peilistä.
Kukapa nyt vanhusta auttaisi? Ei oma lapsi saati sukuun naitu.
Onneksi on kotipalveluyrityksiä. Mieheltäsi meni 5 min vaihtaa vaikka loisteputki jota anoppi ei ylty eikä sormet tottele mutta miniän hermot ei kestä
Ehkä se anoppi olisi iloisempikin pikku avusta kuin hyasintista, juhlamokasta ja pandan juhlakonvehdeista. Ihan turha käynti mennä turhaa viemään ja ovet paiskien lähteä.
No, me emme ilahtuneet siitä anopin käytöksestä. Ensin tosiaan käskytti (ei ikinä pyydä mitään) mun miestä ja sitten alkoi haukkumaan mua lasteni edessä, kun ei ikinä käydä. Aina sama kuvio. Mikä tekee mun perheestä niin alhaisen, että tuollaista käytöstä pitäisi sietää toistuvasti?
Me ei muuten saatu edes niitä Juhlapöydän konvehteja 🤣 Ainoastaan haukut ja pitkä lista "tehtäviä". Eikä sieltä suunnalta tule tai edes ole tullut apua, tuolle ei ole voinut jättää lapsia edes tunniksi hoitoon. Pyydellyt on, mutta luottamusta ei ole.
Varmaan olet mukava tyttö. Sääli miestäsi ja paljon. Ja lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anopin kanssa on kohteliaat mutta etäiset välit. Hän on tunnekylmä ihminen, johon on äärimmäisen vaikea muodostaa läheisempiä välejä- ei puolisollanikaan ole mitenkään läheiset välit häneen.
Anoppi tuskin tajuaa omaa vaikutustaan siihen, ettemme juurikaan vieraile enää hänen luonaan. Lähellä asuessa yritimme pitåä säännöllisesti yhteyttä, mutta se oli useimmiten melko yksipuolista ja väkinäistä.
Kyläillessä hän keskittyi puolisoni liikakiloihin, kehui puolison sisarusta ja käänsi kaikki meidän perheen asiat jotenkin negatiiviseksi.
Sukulaisillekin haluaa puhua meistä jotenkin oudon negatiiviseen sävyyn, kuten "x on lihonut", "y sai töitä mutta suhteilla", "annoin sen perintömaljakon x;lle mutta hän on varmaan myynyt sen", "x osti auton mutta varmasti on siitä velkaa" jne.
Nuo anopin ja puolison sisaruksen väittämät ovat siis täysin tuulesta temmattuja, ja niiden tarkoitus on vaan kerta toisensa jälkeen saada puolisoni perheineen (eli meidät) näyttämään jotenkin huonolta tuohon suosikkilapseen verrattuna.
Siinäpä ihmettelee miksi meitä ei paljoa näy kylässä ja lapsemmekin on jääneet etäiseksi.
Minunkin anoppi on jotenkin tunnekylmä vaikka päällisin puolin yrittää aina näytellä iloista ja toiset huomioonottavaa (etenkin isoissa porukoissa). Piikikkäistä sivuhuomautuksista ja poikkipuolisista kommenteista on pikkuhiljaa kuitenkin alkanut selvitä oikea luonne sieltä teennäisen virnistyksen takaa. Hänelläkin on aina tapana kommentoida poikansa (mieheni) ulkonäköä negatiivisesti minun kuullen ja vähätellä hänen älykkyyttä/saavutuksia eri yhteyksissä. Mitähän tuossa on taustalla? Paha mieli tulee mieheni puolesta.
Samoin- paha mieli tulee puolison puolesta kun näkee kuinka ne ilkeät kommentit vaikuttavat häneen.
Ärsyttää myös se, ettei anoppi oikeasti tiedä juurikaan meidän kuulumisia kun hånelle ei kerrota eikä häntä edes kiinnosta. Sen sijaan sepittää meistä jotain keksimiäån juttuja sukulaisille ja suuttuu heti jos jää kiinni siitä ettei tiennyt esim.lapsemme urheilumenestyksestä mitään (oli sepittänyt jotain muuta ja jäänyt kiinni valehtelusta)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli lapset ei aina olekaan vanhuuden turva.
Ei ole. Itse kyllä voi vaikuttaa kovastikin siihen, minkälaisiksi suhde muodostuu lapsen aikuistuessa. Miksi kukaan haluaisi mennä vanhempansa luokse haukuttavaksi, pilkattavaksi ja orjaksi? Esim kun vietiin jouluviemisiä anopille, niin mun mies ei ollut saanut edes kenkiä jalasta kun alkoi tulla käskyjä, mikä kaikki pitää tällä kertaa korjata. Vartin päästä lähdettiin kotiin. Mies otti mukaan jonkun lampun mukaan "korjattavaksi". Siellä se lamppu odottaa korjausta autotallissa vieläkin. Muut "työt" jäi tekemättä. Ei olla tuon jälkeen käyty. Ehkä jo ens jouluna?
On kyllä niin vastenmielinen ihminen, eikä yhtään tajua miksi edes omat lapset ei käy. Vastaus hänelle löytyisi peilistä.
Kukapa nyt vanhusta auttaisi? Ei oma lapsi saati sukuun naitu.
Onneksi on kotipalveluyrityksiä. Mieheltäsi meni 5 min vaihtaa vaikka loisteputki jota anoppi ei ylty eikä sormet tottele mutta miniän hermot ei kestä
Ehkä se anoppi olisi iloisempikin pikku avusta kuin hyasintista, juhlamokasta ja pandan juhlakonvehdeista. Ihan turha käynti mennä turhaa viemään ja ovet paiskien lähteä.
Vanhusta kyllä. Muitakin avun tarvitsijoita. Mutta en sellaista, joka vaatii jatkuvaa alistumista ja oman pillin mukaan tanssimista. Kirsikkana kakussa on jatkuvat haukut ja solvaaminen.
Jos anoppisi on leski oletko ajatellut miehesi ehkä olevan asunnon osaomistaja jolloin anoppikin voi ennen maksettua apua kysyä lapsiltaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli lapset ei aina olekaan vanhuuden turva.
Ei ole. Itse kyllä voi vaikuttaa kovastikin siihen, minkälaisiksi suhde muodostuu lapsen aikuistuessa. Miksi kukaan haluaisi mennä vanhempansa luokse haukuttavaksi, pilkattavaksi ja orjaksi? Esim kun vietiin jouluviemisiä anopille, niin mun mies ei ollut saanut edes kenkiä jalasta kun alkoi tulla käskyjä, mikä kaikki pitää tällä kertaa korjata. Vartin päästä lähdettiin kotiin. Mies otti mukaan jonkun lampun mukaan "korjattavaksi". Siellä se lamppu odottaa korjausta autotallissa vieläkin. Muut "työt" jäi tekemättä. Ei olla tuon jälkeen käyty. Ehkä jo ens jouluna?
On kyllä niin vastenmielinen ihminen, eikä yhtään tajua miksi edes omat lapset ei käy. Vastaus hänelle löytyisi peilistä.
Kukapa nyt vanhusta auttaisi? Ei oma lapsi saati sukuun naitu.
Onneksi on kotipalveluyrityksiä. Mieheltäsi meni 5 min vaihtaa vaikka loisteputki jota anoppi ei ylty eikä sormet tottele mutta miniän hermot ei kestä
Ehkä se anoppi olisi iloisempikin pikku avusta kuin hyasintista, juhlamokasta ja pandan juhlakonvehdeista. Ihan turha käynti mennä turhaa viemään ja ovet paiskien lähteä.
No, me emme ilahtuneet siitä anopin käytöksestä. Ensin tosiaan käskytti (ei ikinä pyydä mitään) mun miestä ja sitten alkoi haukkumaan mua lasteni edessä, kun ei ikinä käydä. Aina sama kuvio. Mikä tekee mun perheestä niin alhaisen, että tuollaista käytöstä pitäisi sietää toistuvasti?
Me ei muuten saatu edes niitä Juhlapöydän konvehteja 🤣 Ainoastaan haukut ja pitkä lista "tehtäviä". Eikä sieltä suunnalta tule tai edes ole tullut apua, tuolle ei ole voinut jättää lapsia edes tunniksi hoitoon. Pyydellyt on, mutta luottamusta ei ole.
Miksi sinne sitten jouluaattona tunkeudutte jos noinon anoppi paha ja miniä pahasuinen.
Aina löytyy riidan, suuttumisen ja mielipahan aiheita, kun ihmisten kanssa ollaan tekemisissä. Kannattaa valita ne taistelunsa, ei kaikkeen tarvitse tarttua. Ja osa saattaa olla silkkaa väärinymmärrystä ja kommunikaatio ongelmia.
Niin, en itsekään viitsi enää nykyään mennä haukuttavaksi. Jos ihmisellä on sellainen käsitys, että on ok haukkua mm. toisen (hyvä ja rakastava) puoliso, koti, elämänvalinnat yms. ja yrittää muutenkin jatkuvasti sekaantua toisen ihmisen elämään ja päätöksiin ja vielä keksiä valheita ja mustamaalata häntä muille ihmisille, olisi parempi vaan suosiolla pysytellä erossa muista ihmisistä. Tässä tapauksessa näin onkin käynyt, koska sukset ovat menneet tämän käytöksen myötä ristiin suuntaan jos toiseen.
Anopin kanssa on kohteliaat mutta etäiset välit. Hän on tunnekylmä ihminen, johon on äärimmäisen vaikea muodostaa läheisempiä välejä- ei puolisollanikaan ole mitenkään läheiset välit häneen.
Anoppi tuskin tajuaa omaa vaikutustaan siihen, ettemme juurikaan vieraile enää hänen luonaan. Lähellä asuessa yritimme pitåä säännöllisesti yhteyttä, mutta se oli useimmiten melko yksipuolista ja väkinäistä.
Kyläillessä hän keskittyi puolisoni liikakiloihin, kehui puolison sisarusta ja käänsi kaikki meidän perheen asiat jotenkin negatiiviseksi.
Sukulaisillekin haluaa puhua meistä jotenkin oudon negatiiviseen sävyyn, kuten "x on lihonut", "y sai töitä mutta suhteilla", "annoin sen perintömaljakon x;lle mutta hän on varmaan myynyt sen", "x osti auton mutta varmasti on siitä velkaa" jne.
Nuo anopin ja puolison sisaruksen väittämät ovat siis täysin tuulesta temmattuja, ja niiden tarkoitus on vaan kerta toisensa jälkeen saada puolisoni perheineen (eli meidät) näyttämään jotenkin huonolta tuohon suosikkilapseen verrattuna.
Siinäpä ihmettelee miksi meitä ei paljoa näy kylässä ja lapsemmekin on jääneet etäiseksi.