Jos lapset ja lastenlapset ei käy kylässä, niin kannattaa katsoa peiliin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä. Sama toisinpäin. Varsinkin omia vanhempia kohtaan monilla tuntuu olevan täysin empatian puute elää ja nähdä asioita vanhempien silmin. Suorastaan raivoten käydään henkisesti päälle yrittäen pakottaa vanhempia ajattelemaan asioita kuten nykyään ajatellaan. 

Empatiakyky puuttuu nimenomaan vanhemmalta sukupolvelta. Äitini on vedonnut kolmekymppisestä lähtien siihen että on niin vanha eikä ymmärrä maailman menoa.

Juu monella tuon ikäisellä on valitettavasti sellainen erikoinen uhrimentaliteetti.

ap

Minkä ikäisillä? Äitini täyttää tänä vuonna 90 ja on omien sanojensa mukaan ollut vanha, tyhmä, kalkkis jne. viimeiset 60 vuotta.

Mun kokemuksen mukaan ns. suurilla ikäluokilla, jotka lienee tällä hetkellä 75+.

ap

Onneksi et minusta puhunut, olen 70v.

Minulla lapset tekevät niitä huolto käyntejä ja lapsenlapset käyvät kysymässä

onko jäätelöä tms. Hekin tekevät pieniä hommia,koska niistä maksan.

Käydään silloin sovitusti, kun on asiaa. Yleensä viestitellään vain. Asutaan aika lähekkäin. Autetaan puolin ja toisin tarvittaessa. 

Kouluikäisillä lapsen lapsilla on jo muut mielenkiinnon kohteet kuin isovanhemmat. 

Pienet tykkää mummoloida. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä. Sama toisinpäin. Varsinkin omia vanhempia kohtaan monilla tuntuu olevan täysin empatian puute elää ja nähdä asioita vanhempien silmin. Suorastaan raivoten käydään henkisesti päälle yrittäen pakottaa vanhempia ajattelemaan asioita kuten nykyään ajatellaan. 

Empatiakyky puuttuu nimenomaan vanhemmalta sukupolvelta. Äitini on vedonnut kolmekymppisestä lähtien siihen että on niin vanha eikä ymmärrä maailman menoa.

Juu monella tuon ikäisellä on valitettavasti sellainen erikoinen uhrimentaliteetti.

ap

Minkä ikäisillä? Äitini täyttää tänä vuonna 90 ja on omien sanojensa mukaan ollut vanha, tyhmä, kalkkis jne. viimeiset 60 vuotta.

Mun kokemuksen mukaan ns. suurilla ikäluokilla, jotka lienee tällä hetkellä 75+.

ap

Mutta hehän ovat realisteja, nuo kansakoulun käyneet. He tietävät olevansa tyhmiä, enkku ei suju, työt on koulutetuilla erilaisia, eivät osaa enää lapsiaan neuvoa. ( eilen joku kaipaili kun  Äiti ei suostu työprojekteissa auttamaan)

Eikö ole hyvä että ovat nöyriä ja myöntävät heikkoutensa etenkin miniöiden edessä. Lapsenlapsetkin ylioppilaita. 

Hirveä hinku niillä on kuitenkin mummolaan tulla, kun on perunkirjoitus tai perinnönjako meneillään. 

 Rahat kyllä näiltä kelpaavat, oli miten paljon "negatiivisuutta, itsekeskeisiä horinoita tai päsmäröitiä." tahansa. 

vai oletkko ap. eri mieltä ?

Ehkä mun aloituksen ydinpointti oli se, että nykyään ihmiset on tietoisempia siitä, miten muiden ihmisten seura vaikuttaa heidän omaan terveyteen ja jaksamiseen. Ja jos joku ihmissuhde on kohtuuttoman raskas ja mahdollisesti yksipuolinen, niin sitten se kanssakäyminen minimoidaan.

Itse olen kokenut sen, että olen itse yrittänyt ns. kaikkeni, mutta toinen osapuoli (äitini) ei ole valmis muuttamaan itsessään ja omassa käytöksessään mitään. Esimerkkinä se, että ei kuuntele lainkaan mitä minä sanon, vaan puhuu päälle ja vaihtaa aihetta jne. Ja sitten ihmettelee kun en käy kylässä.

ap

Katso myös itse peiliin millainen itse olet ei mitään kunnioitusta vanhempia kohtaan

Vierailija kirjoitti:

Ehkä mun aloituksen ydinpointti oli se, että nykyään ihmiset on tietoisempia siitä, miten muiden ihmisten seura vaikuttaa heidän omaan terveyteen ja jaksamiseen. Ja jos joku ihmissuhde on kohtuuttoman raskas ja mahdollisesti yksipuolinen, niin sitten se kanssakäyminen minimoidaan.

Itse olen kokenut sen, että olen itse yrittänyt ns. kaikkeni, mutta toinen osapuoli (äitini) ei ole valmis muuttamaan itsessään ja omassa käytöksessään mitään. Esimerkkinä se, että ei kuuntele lainkaan mitä minä sanon, vaan puhuu päälle ja vaihtaa aihetta jne. Ja sitten ihmettelee kun en käy kylässä.

ap

Riippuu vähän äidin iästä ja olosuhteista. Iäkäs yksinäinen pulputtaa mielen päällä olevat asiat ja minusta se on kohta kun aikuinen lapsi ( itsekäs, narsistinen) voi jo sopeutua siihen.

Eri asia on jos vasta itsenäistymässä oleva ei saa tukea ja kuuntelua äidiltä.

Vierailija kirjoitti:

Katso myös itse peiliin millainen itse olet ei mitään kunnioitusta vanhempia kohtaan

Olen kyllä katsonut peiliin ja yritän jatkuvasti kehittää itseäni ja korjata mahdollisia vikoja. Mulla on todella paljon kunnioitusta sellaisia vanhempia ihmisiä kohtaan, jotka myös vastavuoroisesti kunnioittavat nuorempiaan ja pystyvät aikuismaiseen keskusteluun myös kuunnellen mitä sillä toisella on sanottavaa.

ap

Ei vaan enää jaksa. Vuosia (pari vuotta päivittäin) olen hoitanut lastenlapsia ja nyt ovat jo kasvaneet ohitse pikkulapsi-iästä. Olen osuuteni tehnyt ja nyt minulla on oma elämä.

Hauskaa kuinka nämä aloituksessa kuvailemani kaltaiset seniorit kommentoivat tässä ketjussa ärhäkkään sävyyn ymmärtämättä itse olevansa juuri sellaisia.

ap

Vierailija kirjoitti:

Ei vaan enää jaksa. Vuosia (pari vuotta päivittäin) olen hoitanut lastenlapsia ja nyt ovat jo kasvaneet ohitse pikkulapsi-iästä. Olen osuuteni tehnyt ja nyt minulla on oma elämä.

Jos ei jaksa, niin ei tietenkään ole mikään pakko. Ihan ok laittaa oma jaksaminen ja terveys etusijalle. Tarkoitin aloituksessani sellaisia henkilöitä, jotka kaipaisivat vierailuja mutta niitä ei ole.

ap

Käydään ysikymppisen luona ja tehdään paljon kotihommia.

Vakuutellaan myös, ettei hän todellakaan ole taakka (sellaisena kokee itsensä, kun kehollinen raihnaus ei vedä vertoja henkiselle vireydelle). Muistutetaan hänen ansiokkaasta ja toimeliaasta elämäntyöstään ja jälkikasvun asioista huolehtimisesta, lastenlasten lomaemännyydestä ym. ym.

Sanomme, että hän on tehnyt aikanaan tosi paljon työtä eteemme. Kiitollisuus on meidän puolellamme.

Yritämme muistaa kysellä hänen lapsuudestaan ja nuoruudestaan, jotka hän puolestaan muistaa hyvin - suvun historia on hänen tiedossaan ja hallussaan. Kun hän jonain päivänä lähtee luotamme, menetämme kokonaisen aikakauden, josta meillä itsellämme ei ole omakohtaista kokemusta.

Kyllä meillä ainakin välimatkat rajoittaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katso myös itse peiliin millainen itse olet ei mitään kunnioitusta vanhempia kohtaan

Olen kyllä katsonut peiliin ja yritän jatkuvasti kehittää itseäni ja korjata mahdollisia vikoja. Mulla on todella paljon kunnioitusta sellaisia vanhempia ihmisiä kohtaan, jotka myös vastavuoroisesti kunnioittavat nuorempiaan ja pystyvät aikuismaiseen keskusteluun myös kuunnellen mitä sillä toisella on sanottavaa.

ap

Eivätkö kuuntele ohjeitasi, ostavat vaikka uudet kengät vaikka lasket perintöosuutesi pienenevän?

Minkäikäinen olet, oletko naimisissa, yh, se paljon ratkaisee miten paljon ymmärrän että sinun juttusi ovat tärkeitä ja kaipaat tukea ja kuuntelua. ( tai anoppi vaan on tyhmä kuten tiedätkin)

Vierailija kirjoitti:

Käydään ysikymppisen luona ja tehdään paljon kotihommia.

Vakuutellaan myös, ettei hän todellakaan ole taakka (sellaisena kokee itsensä, kun kehollinen raihnaus ei vedä vertoja henkiselle vireydelle). Muistutetaan hänen ansiokkaasta ja toimeliaasta elämäntyöstään ja jälkikasvun asioista huolehtimisesta, lastenlasten lomaemännyydestä ym. ym.

Sanomme, että hän on tehnyt aikanaan tosi paljon työtä eteemme. Kiitollisuus on meidän puolellamme.

Yritämme muistaa kysellä hänen lapsuudestaan ja nuoruudestaan, jotka hän puolestaan muistaa hyvin - suvun historia on hänen tiedossaan ja hallussaan. Kun hän jonain päivänä lähtee luotamme, menetämme kokonaisen aikakauden, josta meillä itsellämme ei ole omakohtaista kokemusta.

Kaunis tarina ja mukava kuulla, mutta ei varsinaisesti liity tekemääni aloitukseen.

ap

Vierailija kirjoitti:

Lapset ovat liian usein hemmoteltuja, itsekkäitä hyeenoita, jotka odottaa AINA jotain palvelusta tai rahaa vanhemmilta. Muuten ei pahemmin kiinnosta iäkäs vanhempi avun tarjoamisesta puhumattakaan.

Taasss vanhanpiian  paska haukkumisketju... haukkuu lapset ja äidit joka saatan ketjussa 👹👹👹🤮🤮🤮🤮🤮🤮

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä. Sama toisinpäin. Varsinkin omia vanhempia kohtaan monilla tuntuu olevan täysin empatian puute elää ja nähdä asioita vanhempien silmin. Suorastaan raivoten käydään henkisesti päälle yrittäen pakottaa vanhempia ajattelemaan asioita kuten nykyään ajatellaan. 

Empatiakyky puuttuu nimenomaan vanhemmalta sukupolvelta. Äitini on vedonnut kolmekymppisestä lähtien siihen että on niin vanha eikä ymmärrä maailman menoa.

Juu monella tuon ikäisellä on valitettavasti sellainen erikoinen uhrimentaliteetti.

ap

Minkä ikäisillä? Äitini täyttää tänä vuonna 90 ja on omien sanojensa mukaan ollut vanha, tyhmä, kalkkis jne. viimeiset 60 vuotta.

Mun kokemuksen mukaan ns. suurilla ikäluokilla, jotka lienee tällä hetkellä 75+.

ap

Onneksi et minusta puhunut, olen 70v.

Minulla lapset tekevät niitä huolto käyntejä ja lapsenlapset käyvät kysymässä

onko jäätelöä tms. Hekin tekevät pieniä hommia,koska niistä maksan.

Riippuu kunnosta ja terveydentilasta. Minun äitini matkusteli vielä 70-vuotiaana ympäri maailmaa. Ei tosiaankaan ollut tarpeen tehdä huoltokäyntejä. Nyt vasta tarvitsee apua, kun on 85.

Vierailija kirjoitti:

Hauskaa kuinka nämä aloituksessa kuvailemani kaltaiset seniorit kommentoivat tässä ketjussa ärhäkkään sävyyn ymmärtämättä itse olevansa juuri sellaisia.

ap

Haista ny Vanhapiika  hyvin pitkä  💩💩💩💩💩💩💩💩💩💩

Vierailija kirjoitti:

Hauskaa kuinka nämä aloituksessa kuvailemani kaltaiset seniorit kommentoivat tässä ketjussa ärhäkkään sävyyn ymmärtämättä itse olevansa juuri sellaisia.

ap

Taidat itsekin olla aika ärhäkkää tyyppiä. Eihän se omena kauaksi puusta putoa. Jokainen on vaan omasta mielestään se hyvä ihminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä. Sama toisinpäin. Varsinkin omia vanhempia kohtaan monilla tuntuu olevan täysin empatian puute elää ja nähdä asioita vanhempien silmin. Suorastaan raivoten käydään henkisesti päälle yrittäen pakottaa vanhempia ajattelemaan asioita kuten nykyään ajatellaan. 

Empatiakyky puuttuu nimenomaan vanhemmalta sukupolvelta. Äitini on vedonnut kolmekymppisestä lähtien siihen että on niin vanha eikä ymmärrä maailman menoa.

Juu monella tuon ikäisellä on valitettavasti sellainen erikoinen uhrimentaliteetti.

ap

Minkä ikäisillä? Äitini täyttää tänä vuonna 90 ja on omien sanojensa mukaan ollut vanha, tyhmä, kalkkis jne. viimeiset 60 vuotta.

Mun kokemuksen mukaan ns. suurilla ikäluokilla, jotka lienee tällä hetkellä 75+.

ap

Mutta hehän ovat realisteja, nuo kansakoulun käyneet. He tietävät olevansa tyhmiä, enkku ei suju, työt on koulutetuilla erilaisia, eivät osaa enää lapsiaan neuvoa. ( eilen joku kaipaili kun  Äiti ei suostu työprojekteissa auttamaan)

Eikö ole hyvä että ovat nöyriä ja myöntävät heikkoutensa etenkin miniöiden edessä. Lapsenlapsetkin ylioppilaita. 

Just juttelin suuriin ikäluokkiin syntyneen lankomiehen kanssa. Hän on eläkkeelle jäänyt professori ja alansa merkittävimpiä tutkijoita, samoin on samanikäinen vaimonsa.

Kaikki tuntemani suurten ikäluokkien edustajat ovat koulutettuja ihmisiä. Hehän nämä meidän käyttämämme ohjelmistotkin ovat kehittäneet, helvetti.