Lue keskustelun säännöt.
Komean ja varakkaan keski-ikäisen miehen mietteitä siitä, miksei saa Suomessa omantasoista naisseuraa - rehellinen purkaus 48-vuotiaalta
19.03.2026 |
Olen 48-vuotias, eronnut (lapset jo aikuisia), 186 cm pitkä, hyväkuntoinen (sali + lenkkeily 5 kertaa viikossa), komea mies - sanovat niin sekä naiset että miehet. Yritykseni tuottaa yli 300 000 € vuodessa verojen jälkeen, omistan asunnon Helsingin keskustassa, mökkitontin Saimaalla ja uuden Audin. En ole mikään öykkäri, osaan käyttäytyä, avata oven, maksaa laskun ja keskustella kaikesta maailman tilasta filosofiaan. Silti täällä Suomessa en saa omantasoista naisseuraa. Ei edes läheltä. Ja kyllä, olen yrittänyt. Tinder, Suomi24, Facebook-ryhmät, kavereiden vinkkaamat sinkkutapahtumat, jopa speed dating. Tuloksena nolla pyöreät nolla tasokasta naista. Haluan nyt purkaa tämän rehellisesti, koska jossain vaiheessa pitää kysyä: onko vika minussa vai teissä suomalaisissa naisissa?
Aloitetaan ulkonäöstä, koska se on se ensimmäinen asia mihin törmään. Käyn treffeillä 4552-vuotiaiden naisten kanssa (en halua 20-vuotiasta, haluan aikuista). Melkein joka kerta sama juttu: nainen on 1525 kg ylipainoinen, hiukset harmaantuneet ja jättämättä värjättyä, meikki puuttuu tai on tehty 2000-luvun alun tyylillä, ja asu on se sama musta stretch-farkku + löysä paita joka peittää kaiken. Sitten treffeillä valitetaan, että "miehet ovat pinnallisia". No hei, minä treenaan, pidän itsestäni huolta ja pukeudun siististi miksi te ette? Tiedän, että elämä on rankkaa, työ, lapset, hormonit mutta kun itse laitan 15 000 € vuodessa ulkonäköön (sali, parturi, vaatteet, hammaslääkäri, ennaltaehkäisevä terveydenhoito), niin odotan että vastapuoli tekee edes puolet siitä. Ulkonäkö on kunnioituksen osoitus itselle ja toiselle. Miksi se on Suomessa naisilla "pinnallista" mutta miehillä vaatimus?
Sitten se persoonallisuus ja arvot. Suomalainen keski-ikäinen nainen on usein katkera, itsenäinen ja vaativa. "En tarvitse miestä" -asenne on ok, mutta samalla vaaditaan että mies on taloudellisesti vakaa, 180+ cm, hyväkuntoinen, huumorintajuinen, emotionaalisesti saatavilla, jakaa kotityöt 50/50 ja vielä romanttinen kuin elokuvassa. Ja seksissäkin pitää olla "yhteys" - eli kuukausien chattausta ennen kuin uskalletaan koskea. Minä olen valmis antamaan kaiken sen. Mutta kun minä kerron että haluan feminiinisen naisen joka arvostaa maskuliinisuutta, hymyilee ja välillä antaa johtaa, niin vastaus on "oletko sä joku patriarkka vai?". Feminismillä on Suomessa mennyt överiksi. Te haluatte tasa-arvon palkassa mutta ette tasa-arvoa treffeillä. Haluatte että mies on "korkea-arvoinen" mutta ette halua käyttäytyä kuin nainen joka ansaitsee sellaisen.
Ja sitten se ikuisuusongelma: exät ja lapset. Jokaisella 45+ naisella tuntuu olevan traumaattinen ero takana, ja lapset (joille usein 20+ vuotta) ovat edelleen "tärkeimmät". Ok, ymmärrän. Mutta kun ensimmäisillä treffeillä puhutaan kolme tuntia exästä ja siitä miten "kaikki miehet pettää", niin kiitos ei. Minullakin on exä, mutta en vie sitä treffeille. Ja kun lopulta päästään siihen pisteeseen että jutellaan tulevaisuudesta, niin tulee vaatimus: "En muuta sun luokse, en luovu omasta asunnostani, enkä halua että tuet mun lapsia". Eli halutaan kaikki edut ilman että annetaan mitään tilaa. Minä haluan kumppanin, ei vuokralaista joka maksaa oman osuutensa ja pitää seinät välissä.
Vertailun vuoksi: olen matkustellut paljon (Thaimaa, Kolumbia, Ukraina, Espanja). Siellä samanikäiset naiset ovat erilaisia. He pitävät huolta itsestään, hymyilevät, arvostavat että mies on mies, ja ovat kiitollisia hyvästä elämästä. Ei valiteta jatkuvasti "rakenteellisesta misogyniasta". Kyllä, he ovat usein köyhempiä mutta juuri siksi he arvostavat sitä mitä minä voin tarjota. Suomessa taas nainen jolla on oma 2500 €/kk palkka kokee olevansa "tasavertainen" ja siksi ei tarvitse antaa mitään ekstraa. Se on se ongelma.
Kommentit (967)
Ihan se että haluaa normaalit sosiaaliset taidot omavaan naisen riittää siihen että on pakko mennä ulkomaille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kiinnosta ap:n kaltaiset miehet, sanon ihan rehellisesti. Sydämen sivistyksellä mennään hautaan asti.
Eikö siellä salilla käy ketään kiinnostavaa? Sieltä luulisi löytyvän joku itsestään huolta pitävä, ja jos ei löydy, voi kokeilla muitakin saleja. Vai onko se mielestäsi epäfeminiinistä? Itse olen salilla käyvä nainen, joka aloitti todella rumasta kropasta ja liikkumattomuudesta ja joka on nykyään timmissä kunnossa, ja ainakin meidän salilla moni mies tulee juttelemaan minulle. Jutellaan usein muutenkin paikalla olijoiden kesken ristiin rastiin niitä näitä. Olen alkanut olla yhden miehen kanssa siellä aika läheinen, mennään usein kotimatkat hänen autollaan ja istutaan joskus pitkäänkin sarjojen välillä juttelemassa. Tosin hän ei vaikuta ihan sellaiselta persoonalta kuin sinä. Tuo luettelemasi lista sai minutkin tuntemaan, että tuskin haluaisin kanssasi toisille treffeille.
Kuulostaa rivien välistä vähän siltä, että sinulla ei todellisuudessa ole sille harvinaiselle helmelle eli ikäisellesi hyväkroppaiselle sinkkunaiselle muuta tarjottavaa kuin kroppa ja raha, vaikka keskustelutaitojasi omasta mielestäsi kehutkin. Moni ihminen on muka mielestään keskustelutaitoinen, mutta todellisuudessa sellainen jyrä, että normaali keskustelu ei onnistu. Ainoa tapa "keskustella" tällaisen kanssa on hymistellä ja myötäillä. Mielipide löytyy kyllä kaikesta ja suu käy koko ajan, mikä täyttää ehkä sitten omasta mielestä keskustelutaidon määritelmän. Hyväkroppaisia miehiä taas on maailma pullollaan, ja valitettavasti monikaan nykynainen ei ole voinut jäädä perseelleen istumaan ja odottelemaan, että mies tulisi rahoinensa elättämään, joten tietyn pisteen (elättää itsensä) jälkeen varallisuus ei hirveästi tuo mieheen lisähohtoa. On myös aika hassua vaatia, että ikäisesi nainen luopuu rakkaasta kodistaan, jonne on rakentanut mahdollisesti oman koko elämänsä, vaikka sinä et arvatenkaan samaa eli oman kämppäsi myymistä ja naisen luo muuttamista edes harkitsisi. Ehkä ne ovat nämä pienet tekstistäsikin kumpuavat nyanssit, jotka karkottavat kohderyhmäsi.
On ap harmi että olet jo noin iästynyt, kun kuvailemasi elämän tärkeät asiat ovat kuitenkin ihan 19-vuotiaan jolpin käsikirjasta.
Suuret luulot johtavat usein pahoihin pettymyksiin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Koska joka kerta kun olen yrittänyt täällä keskustella asiasta ilmiönä, kukaan ei ole kiinnostunut keskustelemaan asiasta. "
Onnistuitko mielestäsi nyt? Haukut täällä vain kommentoijia, jotka eivät vastanneet mielestäsi oikealla tavalla.
En ole haukkunut ketään. Kysynyt vain kysymyksiä. Mielestäni tuo, että minulle on suututtu tästä näin pahasti tosissaan vastanneiden kesken kielii siitä, etteivät he ole itse tajunneet antavansa arvoa naisvihalle ja nostamalla sitä jalustalle pitämällä sitä oikeasti järkevänä keskustelun aiheena.
Ap
Aivan sivusta seuraten: ei sinulle ole suututtu. Kritiikkiä on osoitettu, mutta niinhän esitettiin eilisellekin sivupersoonallesi. Sinulle on esitetty paljon kysymyksiä, jotka varmasti osaltaan veisivät keskustelua eteenpäin. Joitakuita varmasti ärsyttää, että sivuutat ne.
EHKÄ SAIRAUS TAI KUOLEMA SINUT PIANKIN KORJAA, NIIN PÄÄSET POIS TAI HOITOLAITOKSEEN KAIKENVÄRISTEN NAISTEN PYÖRITELTÄVÄKSI. EI MULLA MUUTA.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taas mennään! Lukaiseppa joku niistä edellisistä ketjuistasi. Ja aikamoisia mörssäreitä tosiaan ovat deittisi, jos ovat 1525 kg ylipainoisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos et löydä "tasollesi" sopivaa seuraa, se johtuu varmaan siitä, että olet jotenkin huono, paha tai vinksahtanut. Kyllä ihanat viedään käsistä ihan joka iässä ja moneen kertaan.
Tai sitten vaan naisten taso suomessa on niin surkea.
Mikä tietysti on se todennäköisin selitys.
Ap:lla ei taida olla kielitaitoa, pelkkä rallienglanti, sIksi Thaimaa ja Etelä-Amerikka ym. köyhät maat ja niiden gold diggerit ainoana vaihtoehtona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä jos koittaisit etsiä naista ihan livenä, oikeassa elämässä?
Harrastukset, baarit, ravintolat, kaupassa, puiston penkki.. mitä näitä nyt on.
Tai pyydät vaikka sitä parturias tai hammaslääkäriä treffeille :)
Livenä näet heti ulkonäön ja varmaan tulee myös selväksi heti, onko ulkonäkö yhtä tärkeää vastapuolelle. Loput selviää sitten myöhemmin.
Itse en ole pinnallinen varsinaisesti, mutta tykkään meikata ja värjätä hiukset. Ja tietysti pesen hampaat ja harjaan ne hiukset. Olen samaa mieltä siitä, että siistillä ulkonäöllä kunnioitetaan muita. Ja piristäähän se pieni panostus siistiin ulkonäköön itseäkin.
Ja siistit vaatteet jne.
Ei tarvitse olla luksusmerkkiä, kunhan on pestyt ja karvattomat vaatteet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap munan koko?
Tämän tärkeän asian ap jätti käsittelemättä. Kaiken muun ison muisti mainita.
Hän kyllä mainitsi uuden Audin. Eiköhän se puhu puolestaan.
Täähän se ois. Mun omalla miehellä on rutiseva ja paukkuva ikivanha Škoda Octavia, jonka ohjauspyörä vetää vasemmalle - sekä isoin ja ihanin kikkeli mitä vain voi naisen ilahduttamiseksi olla <3
Ei, teilläkin! Octavia on Suomen myydyin auto, joten näitä herkkupaloja riittää useammalle naiselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nyt kun ketju on jo 64 kommenttia pitkä (kiitos teille), mä heitän vielä muutaman faktan pöydälle:
Mä oon jo chatissa kolmen 4649-vuotiaan naisen kanssa Kolumbiasta ja Ukrainasta. He ovat kauniita, hoitavat itseään, hymyilevät ja arvostavat että mies tarjoaa hyvää elämää. Yksi on jo ehdottanut että tulen käymään maaliskuussa. Te voitte jatkaa täällä nauramista ja "minä en värjää hiuksiani"-julistuksia.
Tilasto: Suomessa yli 45-vuotiaista naisista 62 % on ylipainoisia (THL). Ulkomailla (esim. Kolumbia, Thaimaa) samanikäisistä alle 30 %. Se ei ole sattumaa. Te ootte "itsenäisiä" mutta ette viitsi liikkua tai syödä hyvin. Sitten syytätte "patriarkkaa" kun mies haluaa naisen joka näyttää naiselta.
Te huudatte että "kaikki hyvät miehet on varattuja tai ulkomailla". Ei. Ne laadukkaat miehet on täällä, mutta ne on väsyneitä teidän "en tarvitse miestä mutta vaadin kaikkea"-asenteeseenne. Ja kyllä, ne lähtee sinne missä arvostetaan.
Naiset, nyt on teidän vuoro. Vastatkaa näihin KOLMEEN kysymykseen ilman että alatte taas huutamaan "trolli" tai "AI":
Miksi teille on fyysisesti mahdotonta myöntää että ulkonäöllä (meikki, hiukset, kunto) on väliä myös yli 45-vuotiaana?
Miksi te kutsutte "pinnalliseksi" miestä joka haluaa feminiinisen naisen, mutta itse vaaditte mieheltä kaikkea (raha, pituus, kunto, tunneäly)?
Montako teistä on oikeasti tyytyväinen omaan ulkonäköönsä, painoonsa ja parisuhteeseensa juuri tänä iltana? Rehellisesti. (Ja älkää valehtelko, mä luen vastaukset.)
Miksi teille on fyysisesti mahdotonta myöntää että ulkonäöllä (meikki, hiukset, kunto) on väliä myös yli 45-vuotiaana?
On ulkonäöllä tottakai väliä, mutta kaikkihan viehätymme itselle mieleisistä ulkonäköpiirteistä. Itse kiinnitin puolisossani huomiota ihanaan, valloittavaan hymyyn ja huumorintajuun. Minulle puolison luonne ja luonteen ominaisuudet ovat paljon tärkeämpiä kuin ulkonäköasiat, vaikka olenkin tyytyväinen myös puolisoni ulkonäköön. Mielestäni hän on erittäin komea, harmaantuneenakin. Rakastan häntä todella paljon.
Miksi te kutsutte "pinnalliseksi" miestä joka haluaa feminiinisen naisen, mutta itse vaaditte mieheltä kaikkea (raha, pituus, kunto, tunneäly)?
En vaadi mieheltäni kaikkea. Hän on itselleni mieluisen pituinen, rahaa on riittävästi, ja tunneälyä riittää. Hänen kanssaan voin keskustella mistä tahansa ja hän pysyy vaivatta perässä ja kykenee itsekin tuomaan näkemyksiä esiin. Koen, että henkisesti olemme "samalla tasolla", ja siksi on niin helppoa olla hänen kanssaan parisuhteessa. Mutta minua ei häiritse yhtään, että hän on alkanut kaljuuntua ja hänellä on jo runsaasti hopeaa hiuksissaan eikä häntä häiritse, että vaaleat hiukseni ovat alkaneet hieman harmaantua. Viime viikolla hän itse asiassa sanoi, että entä jos et laittaisikaan niitä tavallisia raitoja, vaan antaisit harmaan näkyä. Me vanhenemme yhdessä eivätkä luonnolliset ikämuutokset vaikuta suhteemme laatuun. Molemmat olemme korkeakoulutettuja ja hyvässä asemassa työelämässä. Mutta jos toinen vaikka sairastuisi ja jäisi työkyvyttömäksi, se ei muuttaisi rakkauttani. Kuulostat itse pinnalliselta ja vaativalta, ja että sinulle ulkoiset tekijät merkitsevät liikaa. Mielestäni se ei ole aitoa rakkautta ja välittämistä. Sellaista, jota meidän parisuhteessamme on.
Montako teistä on oikeasti tyytyväinen omaan ulkonäköönsä, painoonsa ja parisuhteeseensa juuri tänä iltana?
Minä olen erittäin tyytyväinen kaikkiin noihin, ja olen onnellinen varsinkin siitä, että saan itse rakastaa ja olla rakastettu omana itsenäni. Mieheni ja minä ihailemme toisiamme juuri tällaisina kuin olemme. Siksi valitsin juuri hänet. Ja hän minut.
Vierailija kirjoitti:
Ihan se että haluaa normaalit sosiaaliset taidot omavaan naisen riittää siihen että on pakko mennä ulkomaille.
Silloin kannattaa tarkistaa omat sosiaaliset taidot. Niitä voi kehittää!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä vastaan hakuasi!
Olen viisikymppinen blondi, vain pari kiloa ylimääräistä oikeissa paikoissa, pukeudun naisellisesti, olen kielitaitoinen ja sivistynyt. Ja lapsiakaan ei ole koskaan tullut hommattua. Anopin saisit kyllä vielä. :)
Mutta valitettavasti en ole enää kiinnostunut miehistä. Kaivo on kerta kaikkiaan vain kuivunut, vaikka olin nuorena hyvin seksuaalinen. Joskus nuorena olisi varmaan ollut hetkellisesti mukavaa, jos joku olisi joskus ottanut elämässä ohjat, mutta en minä enää kaipaa mitään sellaista.
Ja jonkun mökin siivous ja ruokahuolto Saimaalla ei vaan millään tunnu kiinnostavalta.
Meillä nyt vaan on tässä maassa yleisesti ottaen aika vähän väkeä, ja ne sinun mielestäsi "hyvät" naiset ovat joko varattuja tai keksineet muuta tekemistä. Ehkä tämä on syy, miksi et löydä vastaparia? Onhan siellä Ukrainassa ja Aasiassa nyt paljon enemmän väkeä ja tarjontaa!
Toivottavasti tämä oli sellainen asiallinen vastaus, joita toivoit saavasi.
Hei, kiitos vastauksestasi. Miksi sinä uskoit aloitukseen ja annoit sille arvoa vakavan ja harkitun vastauksen verran?
Ap
Ajattelin, että ehkä ihan vilpittömästi tätä asiaa pohdit, etkä ole ottanut huomioon näitä mahdollisuuksia.
Kyllä minäkin aikani etsin "sitä oikeaa" ja törmäsin ties mihin hyypiöihin. Kerran päädyin avioonkin asti, mutta siitä on jo kauan. Kyllä minulla kysyntää on ollut (ja on edelleen). Sitten aika ajoi sen ohi.
Sie olit niin huono sängyssä, äh puh, ei kiitos koskaan enää.
Vierailija kirjoitti:
Ketäänhän ei kiinnosta.🤣👍
Menikö luu kurkkuun totuuksien edessä.
Te suomalaiset lujmppuliisat ja muut tallustajat, voitteko keskustella asiallisesti tästä aiheesta. Olette niin näppäriä aina haukkumaan miehiä. Ja siistejä naisia ..
On toi ap tosi raskas tilanne. Ei tuu välttämättä ratkeamaan sun kohdalla ikinä.
Vierailija kirjoitti:
Sie olit niin huono sängyssä, äh puh, ei kiitos koskaan enää.
Häivy sinne Lapin tuntureille joikkaamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En viitsi vastata erikseen ihan jokaiseen pitkään, paneutuneeseen ja vakavissaan kirjoitettuun vastaukseen, mutta olisin kiinnostunut kuulemaan ihan jokaiselta teiltä miksi vastailette näihin trollausketjuihin tosissanne? Tämä on minua suuresti kiinnostava ilmiö, jota haluaisin ymmärtää paremmin.
Ap
Trolleille vastaaminen on harmitonta viihdettä ja kepeää aivojumppaa. Mitä itse saat trollien kirjoittelusta? Luulisin, että ihan samaa kuin niihin vastaajatkin.
Kuten kirjoitin, ymmärrän vastatrollaukset ja huumorivastaukset, mutta en näitä aivan vakavissaan kirjoitettuja vastauksia, joista loistaa se kuinka aloitukseen on uskottu ja kuinka se jollain tapaa on herättänyt tunteita. Omat motiivini (eli tämän tosissaan vastaavien ymmärtämisen) avasinkin jo tuossa aiemmin.
Ap
Tällä palstalla aina tiedostaa, että kyseessä voi olla trolli! Mutta minä ajattelen aina näin: tuollaisia ihmisiä on oikeasti olemassa!! Kun kirjoittaa viisaasti, niin se voi herätellä jotain huomaamaan jonkun -mielestäni tärkeän- asian. Kirjoitin yhden asiallisen viestin (en koskaan kovin pitkästi), jossa oli mielestäni yksi tärkeimmistä asioista ihmisten kohtaamisissa. Siksi. Koulutan ihmisiä näkemään asioita inhimillisemmin :D
Olen varmaan mitä ap etsii, 46, edelleen kaunis, tein nuorena mallintöitä ja vieläkin harvoin, pidän itsestäni huolta, akateeminen. Omistan tilavan huoneiston kantakaupungissa, osakesalkun, en tee töitä enää rahan takia. Harrastan kulttuuria monipuolisesti, olen intohimoinen lukija, pidän ruoanlaitosta. Kaksi aikuista lasta ja ex-"tasokas aviomies". Nykyinen kumppanini on tavallinen valtion virkamies, joviaali ja hauska mies, hellä ja huomioiva, sivistynyt lukutoukka. Meillä riittää puhuttavaa, arki on hyvää, rauhallista ja harmonista.
Ap:ssa ei kiinnosta mikään. En kaipaa framille, yhdeksi uudeksi sulaksi ap:n hattuun Audin ja Saimaan mökin rinnalle. Ap:n tärkeimmät asiat elämässä ovat status, raha ja ura. Tässä iässä ne eivät minua enää kiinnosta.