Taas huomaan ostavani vaatteita mielikuvitusminälle
Tai en vielä ole ostanut mutta tuossa nettikauppaa selatessani huomasin taas tämän. Eli ostan vaatteita tilanteisiin joita on aika harvoin tai ei ollenkaan; nytkin tulevalle lomalle pitäisi löytää tietynlainen vaate tietynlaiseen tilanteeseen jne. Sitten tuolla vaatteella ei ole kauheasti käyttöä kun arjessa en kumminkaan sitä käytä. Kaapissa on jo ennestään tuollaisia vaatteita. Muilla samaa ongelmaa?
Kommentit (29)
Älä osta mitään, vaan käytä niitä jo ostettuja, kukkarosi ja maapallao kiittävät.
Sama juttu. Ostan vaatteita mielikuvitusminälle, joka pukee päälleen kauniisti laskeutuvan mekon, joka liikkuu viehkosti päälläni kun metrisäärilläni astelen rantakahvilaan. Sitten tuo mekko viruu kaapissa, kun todellinen minä, kollareissa kulkeva mölkkykapula, olen lähdössä ykkösajanviettopaikkaani, ruokakauppaan.
Joo sillä erotuksella ettei ole sitä lomaakaan jossa kyseistä vaatetta käyttäisi edes kerran. Hirmuisesti on vuosien varrella kertynyt vaatteita joille on mukamas siinä ostohetkellä ollut selkeä tarve koska ihan just kohta elämästä tulee omannäköistä. Ei tullut eikä tule eikä mitään päällepantavaa ole vaikka kaapit tursuaa vaatetta.
Vierailija kirjoitti:
Sama juttu. Ostan vaatteita mielikuvitusminälle, joka pukee päälleen kauniisti laskeutuvan mekon, joka liikkuu viehkosti päälläni kun metrisäärilläni astelen rantakahvilaan. Sitten tuo mekko viruu kaapissa, kun todellinen minä, kollareissa kulkeva mölkkykapula, olen lähdössä ykkösajanviettopaikkaani, ruokakauppaan.
:) Sama
Also me 🙋Katselen kuvia vaatteista, joista mietin, että olisi kiva tuossa asussa mennä toimistolle. Jossa käyn max kerran kahdessa kuukaudessa ja silloinkaan siellä ei ole ketään. Etätöissä pukeudun collareihin ja kauppareissulle heitän ulkoiluvaatteet päälle, kun suhaan sinne fillarilla tai kävelen. Hyvin harvassa on ne kerrat, kun pitää pukeutua ns. parempiin vaatteisiin, joten niitä ei kannata ostaa kaappiin kutistumaan. Mutta ajatuksena ihana, käytännössä ei niinkään.
Tuttua ja siksi en enää osta mitään vaatteita. Etenkin näin keväällä tuli (tulee edelleen) sama ihanien mekkojen, sandaalien, puseroiden ym kaipuu ja tarve, mutta niitä on jo valmiiksi kaapissa vähintään yhden elämättä jääneen elämän tarpeiksi.
Tämä reaalimaailman minä ei tarvitse kuin yhden vaatekerran per vuodenaika.
Vierailija kirjoitti:
Sama juttu. Ostan vaatteita mielikuvitusminälle, joka pukee päälleen kauniisti laskeutuvan mekon, joka liikkuu viehkosti päälläni kun metrisäärilläni astelen rantakahvilaan. Sitten tuo mekko viruu kaapissa, kun todellinen minä, kollareissa kulkeva mölkkykapula, olen lähdössä ykkösajanviettopaikkaani, ruokakauppaan.
Antakaas kun annan esimerkin tästä asiasta, mä kuulostan ihan pöpiltä kun kerron mihin tilanteeseen nyt etsin vaatetta: haussa mekko jonka puen päälle lennolle ja joka on sen tyyppinen joka päällä voin vaatteita vaihtamatta mennä samantien sitten illan edellä mennä ravintolaan syömään😂 Mutta tällainen mä olen, en voi sille mitään.
Vierailija kirjoitti:
Sama juttu. Ostan vaatteita mielikuvitusminälle, joka pukee päälleen kauniisti laskeutuvan mekon, joka liikkuu viehkosti päälläni kun metrisäärilläni astelen rantakahvilaan. Sitten tuo mekko viruu kaapissa, kun todellinen minä, kollareissa kulkeva mölkkykapula, olen lähdössä ykkösajanviettopaikkaani, ruokakauppaan.
Voisit ottaa ykkösharrastukseksesi ruokakaupan sijaan kirjoittamisen, se tuntuu olevan sinulla hallussa! Nauroin, kun luin tekstiäsi :D
Työttömyys pelasti minut mielikuvitusminälle ostelulta. Nyt on pakko vain ostaa ainoastaan vaatteita oikeaan tarpeeseen ja oikeasti kokoiselleni ihmiselle, eikä toiveelle laihtua kaksikymmentä kiloa. Kaapissa on kai kahdet tai kolmet farkut, joita en ole käyttänyt koskaan, koska kasvoin liian isoksi jo kaksikymmentä vuotta sitten. 😎👍
T: Toivossa on silti hyvä elää. Vai onko?
Mää jojottelin painoni kanssa 60 - 100 kiloa vuosikausia, vuosikymmeniä itse asiassa. Kun sain sen lopulta hallintaan parikymmentä vuotta sitten, niin nyt mulla on esim. hyvä takki jokaiselle säälle ja vuodenajalle, eikä tarvitse jännittää, sopiiko esim, tuo kevättakki vielä päälle.
En oikeastaan osta enää kuin alusvaatteia ja sukkia silloin tällöin.
Vaatteita on kyllä vieläkin ehkä liian paljon, kun kuitenkin jonnekin lähtiessä puen todennäköisesti usein ne tietyt lempparit päälle.
Luulin että oon ainoa joka harrastaa tätä XD
Usein näin kevättalvella alan esim. haaveilla juhannuksesta, joka mun mielessä on sellainen 60-luvun romanttinen ihana läpi lämpimän yön kestävä juhla tansseineen... Sitten kuvittelen itseni tuohon unelmaan se ihana uusi mekko päällä. Todellisuus on sit kuitenkin sellainen, että käydään sukulaisissa syömässä makkaraa ja istumassa sisällä (kaikilla ihan tavalliset vaatteet) ja tullaan ajoissa kotiin ja ennen 23 nukkumaan.
Toisaalta saahan sitä kai unelmoida...
En osta pelkästään vaatteita mielikuvitusminalle, vaan myös harrastustarvikkeita. Keväisin kuvittelen olevani innokas puutarhuri, joten pitää hankkia kukkia, siemeniä, lannoitteita ja multapusseja. Kasvaa ehkä kaksi pientä tomaattia ja kesäkurpitsa. Syksyllä kuvittelen aloittavani käsityöt ja ostan ohjelehtia, kangasta ja villalankoja. Syntyy lopulta ehkä yhdet sukat.
Tummistan ongelman. Mä ostan nykyään vain arkivaatteita. Ihan ajatuksella, että on kiva mennä kauppaan tai vähän kävellä kaupungilla kivoissa vaatteissa. Juhlia ei ole tiedossa eikä oikein mitään lomareissuakaan mutta arkena on kuitenkin kiva pukeutua kivasti. Arkeahan tässä enimmäkseen elääkin.
Päätä osallistua viiden vaatteen vuoteen. Siinä saa ostaa vuoden aikana (uutena) viisi vaatetta. Alusvaatteita ja sukkia ei lasketa mukaan. Se pakottaa miettimään onko sille vaatteelle oikeasti tarvetta vai ei, kun joutuu tekemään päätöksen haluaako sisällyttää sen mukaan siihen viiteen vaatteeseen.
Viisi vaatetta on hirveä määrä. Mihin ihmeeseen tarvitsisin niin monta vaatetta? Hyvä, jos edes kahdelle vaatteelle on TARVETTA.
Vierailija kirjoitti:
Sama juttu. Ostan vaatteita mielikuvitusminälle, joka pukee päälleen kauniisti laskeutuvan mekon, joka liikkuu viehkosti päälläni kun metrisäärilläni astelen rantakahvilaan. Sitten tuo mekko viruu kaapissa, kun todellinen minä, kollareissa kulkeva mölkkykapula, olen lähdössä ykkösajanviettopaikkaani, ruokakauppaan.
Ihan sama!
😀
Vierailija kirjoitti:
Päätä osallistua viiden vaatteen vuoteen. Siinä saa ostaa vuoden aikana (uutena) viisi vaatetta. Alusvaatteita ja sukkia ei lasketa mukaan. Se pakottaa miettimään onko sille vaatteelle oikeasti tarvetta vai ei, kun joutuu tekemään päätöksen haluaako sisällyttää sen mukaan siihen viiteen vaatteeseen.
En mä kyllä halua tuollaiseen osallistua, jotenkin ankean kuuloista. Vaateshoppailu on ihan mukavaa kumminkin.
Päätin luopua tavoitevaatteista ja sellaisista vaatteista, joita käyttäisin suunnilleen jos elämäni olisi koostettu elokuvakohtauksista. Päätin myös, etten missään nimessä hanki enää tavoitevaatteita enkä osta hieman vääränkokoista, mutta kivannäköistä, vaatetta ajatellen sen sopivan sitten joskus. Rahaa ainakin alkoi säästyä mukavasti tuon päätöksen jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Päätin luopua tavoitevaatteista ja sellaisista vaatteista, joita käyttäisin suunnilleen jos elämäni olisi koostettu elokuvakohtauksista. Päätin myös, etten missään nimessä hanki enää tavoitevaatteita enkä osta hieman vääränkokoista, mutta kivannäköistä, vaatetta ajatellen sen sopivan sitten joskus. Rahaa ainakin alkoi säästyä mukavasti tuon päätöksen jälkeen.
Keski-ikä: olen alkanut ostaa itselleni vaatteita pienellä kasvunvaralla.
Osta kivoja vaatteita, jotkakäy juhlaan ja voit pitää myös arjessa. Toki vaatii, että vaatteet on mukavia.