Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Lapsi musiikki- vai matikkaluokalle?
2. luokalla oleva lapsemme on ujo ja hiljainen, klassista musiikkia, tanssia ja kirjojen lukemista harrastava poika joka on älykäs ja kiinnostunut koulunkäynnistä. Häntä kiusattiin aluksi koulussa, mutta kiusaaminen saatiin loppumaan ja hän on löytänyt muutaman hyvän ystävän luokaltaan.
Lapsemme tahtoisi syksyllä alkavalle musiikkiluokalle, mutta hänen täytyisi vaihtaa koulua ja pelkäämme, että häntä alettaisiin kiusata eikä hän saisi kavereita. Lisäksi koulumatkoista tulisi hankalat. Olemmekin miettineet, olisiko lapsen parempi käydä alakoulu loppuun nykyisellä luokalla ja hakea 7. luokalla alkavalle matikkaluokalle, josta hän on myös kiinnostunut. Hän ei kuitenkaan haaveile mistään ammattimuusikon urasta, joten emme olisi torppaamassa hänen unelmiaan. Matikasta olisi enemmän hyötyä tulevia opintoja ja työllistymistä varten, ja lapsi saisi jatkaa musiikkiharrastustaan musiikkiopistossa. Vai riistämmekö lapselta jotain erityistä, jos häneltä jää musiikkiluokka väliin?
Kommentit (306)
Vierailija kirjoitti:
Outoa, että et kertonut mitään lapsen omasta mielipiteestä. Juridisestikin hänellä on päätösvalta.
Juridisesti 8-vuotiaan lapsen mielipiteellä voi pyyhkiä persettä. Niin nuoren mielipiteellä ei ole perskarvankaan verran merkitystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matematiikkaluokalla on sosiaalisesti usein hieman avutonta porukkaa.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että heikommilla sosiaalisilla taidoilla on helpompi saada kavereita matematiikkaluokalla.
Pitää paikkaansa, mutta toisaalta sosiaaliset taidot kehittyy paremmiksi kun ympärillä on sosiaalisesti lahjakkaita ihmisiä joista ottaa mallia ja joilta saa palautetta silloin kun toimii tökerösti.
Kyllä sosiaaliset taidot kehittyvät paljon paremmin ympäristössä, jossa tulee hyväksytyksi mukaan kaveriporukkaan, kuin ympäristössä, jossa jää jatkuvasti kaverijoukon ulkopuolelle, vaikka ensimmäisessä ympäristössä kaikilla olisikin huonommat sosiaaliset taidot.
Tämä nyt yleisenä huomiona eikä ohjeena ap:lle valintaan.
Onko kukaan vielä sanonut, että musiikkiluokalla ylimääräinen musiikinopetus estää muiden valinnaisaineiden valitsemisen? Musiikkiluokkaa käyvä lapsi ei siis voi aloittaa ylimääräistä kieltä tai valita jotain muuta valinnaisainetta, josta voisi olla paljon enemmän hyötyä hänelle kuin musiikista. Etenkin jos lapsi on kuitenkin päässyt musiikkiopistoon, jossa harrastaminen on tavoitteellista ja antaa oikein hyvän pohjan mahdollista jatkoa varten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matikka. Edes kysymykseesi enempää perehtymättä, ehdottomasti matikka. Huomattavasti hyödyllisempi tulevaisuuden kannalta kuin musiikki. Musiikki on kivaa joo, mutta matikka on hyödyllisempää.
Musiikki ei ole pelkästään kivaa vaan sen harrastaminen on hyödyksi aivoille ja terveydelle. Musiikin harrastaminen voi siis auttaa menestymään myös matematiikassa ja muissa opinnoissa ja elämässä yleenkin.
Musiikkia voi harrastaa ilman musiikkiluokalle menemistä. Matikkaluokka tukee myöhempää elämää, jos matemaattiset alat kiinnostaisivat uran näkökulmasta. Valitsisin matikkaluokan.
Vierailija kirjoitti:
Outoa, että et kertonut mitään lapsen omasta mielipiteestä. Juridisestikin hänellä on päätösvalta.
Höpönlöpön. Alaikäinen ei saa päättää itse edes sitä, hakeeko hän peruskoulun jälkeen lukioon vai amikseen, vaan päätös on täysin hänen huoltajien käsissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matikka. Edes kysymykseesi enempää perehtymättä, ehdottomasti matikka. Huomattavasti hyödyllisempi tulevaisuuden kannalta kuin musiikki. Musiikki on kivaa joo, mutta matikka on hyödyllisempää.
Paitsi että tuhansien tutkimusten mukaan musiikki kehittää enemmän kognitiivisia kykyjä, luovuutta, ongelmanratkaisukykyä, opettaa esiintymään, opettaa kärsivällisyyttä, kauneudentajua..Eli kaikkea mistä nykyisin työelämässä on huutava pula.
matikka nyt on vain matikka jota ehtii päntätä myöhemmin niin että aivot sauhuaa.
Musiikista voi ehkä olla enemmän hyötyä työelämästä, mutta mitä iloa siitä on, jos opiskelupaikka jää saamatta kun matikan arvosana on liian huono?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matikka. Edes kysymykseesi enempää perehtymättä, ehdottomasti matikka. Huomattavasti hyödyllisempi tulevaisuuden kannalta kuin musiikki. Musiikki on kivaa joo, mutta matikka on hyödyllisempää.
Musiikki ei ole pelkästään kivaa vaan sen harrastaminen on hyödyksi aivoille ja terveydelle. Musiikin harrastaminen voi siis auttaa menestymään myös matematiikassa ja muissa opinnoissa ja elämässä yleenkin.
Matemaattisesti lahjakas on monasti lahjakas myös musiikissa. Matikan oppiminen edellyttää kumminkin kurinalaisempaa opiskelua vaikka lahjakas olisikin. Jos sitten on lahjakas myös musiikissa niin se puoli hoitunee itsestään. Siksi siis matikkaluokalle.
Matikkassa lahjakas ehtii päntätä sen matikan myöhemminkin .Musiikillisesti lahjakkaan tärkein aikaikkuna on lapsuus.
Kummassakin toki voi kehittyä pitkälle myöhemminkin, mutta lukiotason matikan lahjakas ehtii plärätä lukionkin aikana.
Musiikkia voi harrastaa ja opiskella ilman musiikkikuokkaakin. Matematiikan taitaminen auttaa menestymään melkein millä tahansa muullakin alalla, ei vähiten musiikissa .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun lapsi haluaa sinne musiikkiluokalle, niin sinne ilman muuta. Näin meni myös meidän lapsella. Pitkä matikka oli lukiossa ja kirjoitti sen. Musaluokasta pelkkää hyvää sanottavaa.
Matematiikka on hyvä. Musikki on mielelle tärkeä.
Kumpaakin kannattaa kannustaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matikka. Edes kysymykseesi enempää perehtymättä, ehdottomasti matikka. Huomattavasti hyödyllisempi tulevaisuuden kannalta kuin musiikki. Musiikki on kivaa joo, mutta matikka on hyödyllisempää.
Musiikki ei ole pelkästään kivaa vaan sen harrastaminen on hyödyksi aivoille ja terveydelle. Musiikin harrastaminen voi siis auttaa menestymään myös matematiikassa ja muissa opinnoissa ja elämässä yleenkin.
Matemaattisesti lahjakas on monasti lahjakas myös musiikissa. Matikan oppiminen edellyttää kumminkin kurinalaisempaa opiskelua vaikka lahjakas olisikin. Jos sitten on lahjakas myös musiikissa niin se puoli hoitunee itsestään. Siksi siis matikkaluokalle.
Matikkassa lahjakas ehtii päntätä sen matikan myöhemminkin .Musiikillisesti lahjakkaan tärkein aikaikkuna on lapsuus.
Kummassakin toki voi kehittyä pitkälle myöhemminkin, mutta lukiotason matikan lahjakas ehtii plärätä lukionkin aikana.
Enemmän lapselle on hyötyä hyvästä matematiikan opetuksesta. Itse en yllättäen oppinutkaan matematiikkaa enää lukiossa, vaikka olin peruskoulussa saanut siitä aina kympin arvosanoja, joten sanoisin että hyvään matematiikan koulutukseen kannattaisi enemmän panostaa alakoulussa, ja pitää musiikki toistaiseksi harrastuksena musiikkiopistossa. Kun on saanut alaluokilla hyvää opetusta matematiikassa ja oppinut kaikki perusasiat, sitä oppii varmasti vielä lukiossakin hyvin.
Täällä on outoja kommentteja miten musiikin opiskelu automaattisesti takaisi jotain ihmevoimia muissakin asioissa. Ei se välttämättä toimi niin, mutta matematiikka varmasti toimii ja on varmasti hyödyllistä. Ja harrastuksenahan musiikki tulee toimimaan myöhemmin joka tapauksessa, jos lapsi ei lähde opiskelemaan muusikoksi.
En haluaisi ainakaan omaa lasta minnekään matikkaluokalle, peruskoulun pitöisi olla vielö kivaa aikaa lapselle. Matikkaluokka ei sitä välttämättä ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko kukaan vielä sanonut, että musiikkiluokalla ylimääräinen musiikinopetus estää muiden valinnaisaineiden valitsemisen? Musiikkiluokkaa käyvä lapsi ei siis voi aloittaa ylimääräistä kieltä tai valita jotain muuta valinnaisainetta, josta voisi olla paljon enemmän hyötyä hänelle kuin musiikista. Etenkin jos lapsi on kuitenkin päässyt musiikkiopistoon, jossa harrastaminen on tavoitteellista ja antaa oikein hyvän pohjan mahdollista jatkoa varten.
Ei pidä paikkaansa ainakaan Helsingissä. Meillä on musaluokkalaisella A1-kielen lisäksi kolmannella luokalla alkanut A2-kieli. Muita valinnaisaineita ei mahdu mukaan, se on totta, mutta ei niiden poisjäänti todellakaan vaikuta lapsen tulevaisuuteen millään tavalla. Ovat sellaista mukavaa rentoa tekemistä enemmänkin nuo valinnaiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En haluaisi ainakaan omaa lasta minnekään matikkaluokalle, peruskoulun pitöisi olla vielö kivaa aikaa lapselle. Matikkaluokka ei sitä välttämättä ole.
Monen lapsen mielestä matikka on mukavaa, etenkin silloin kun tunneilla edetään tarpeeksi nopeasti ja haasteita riittää. Matikka oli koulussa omakin lempiaineeni 3 ensimmäistä vuotta, mutta 4. luokan opettaja tappoi intoni, kun en enää saanut haastavampia tehtäviä sen jälkeen kun olin tehnyt kaiken sen mitä pitikin. Matikan tunneista tuli vastenmielestä pakkopullaa, kun ensin opettaja käytti pieneltä ikuisuudelta tuntuneen ajan mulle itsestäänselvien asioiden vääntämiseen rautalangasta, sen jälkeen tein hetkessä joukon helppoja tehtäviö joista osa oli muille tosi vaikeita, ja lopun ajasta istuin hiljaa paikoillani ja yritin olla tylsistymättä kuoliaaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matikka. Edes kysymykseesi enempää perehtymättä, ehdottomasti matikka. Huomattavasti hyödyllisempi tulevaisuuden kannalta kuin musiikki. Musiikki on kivaa joo, mutta matikka on hyödyllisempää.
Musiikki ei ole pelkästään kivaa vaan sen harrastaminen on hyödyksi aivoille ja terveydelle. Musiikin harrastaminen voi siis auttaa menestymään myös matematiikassa ja muissa opinnoissa ja elämässä yleenkin.
Matemaattisesti lahjakas on monasti lahjakas myös musiikissa. Matikan oppiminen edellyttää kumminkin kurinalaisempaa opiskelua vaikka lahjakas olisikin. Jos sitten on lahjakas myös musiikissa niin se puoli hoitunee itsestään. Siksi siis matikkaluokalle.
Matikkassa lahjakas ehtii päntätä sen matikan myöhemminkin .Musiikillisesti lahjakkaan tärkein aikaikkuna on lapsuus.
Kummassakin toki voi kehittyä pitkälle myöhemminkin, mutta lukiotason matikan lahjakas ehtii plärätä lukionkin aikana.
Enemmän lapselle on hyötyä hyvästä matematiikan opetuksesta. Itse en yllättäen oppinutkaan matematiikkaa enää lukiossa, vaikka olin peruskoulussa saanut siitä aina kympin arvosanoja, joten sanoisin että hyvään matematiikan koulutukseen kannattaisi enemmän panostaa alakoulussa, ja pitää musiikki toistaiseksi harrastuksena musiikkiopistossa. Kun on saanut alaluokilla hyvää opetusta matematiikassa ja oppinut kaikki perusasiat, sitä oppii varmasti vielä lukiossakin hyvin.
Täällä on outoja kommentteja miten musiikin opiskelu automaattisesti takaisi jotain ihmevoimia muissakin asioissa. Ei se välttämättä toimi niin, mutta matematiikka varmasti toimii ja on varmasti hyödyllistä. Ja harrastuksenahan musiikki tulee toimimaan myöhemmin joka tapauksessa, jos lapsi ei lähde opiskelemaan muusikoksi.
Miten matematiikan opetukseen panostamista olisi se, että lasta ei laiteta musiikin painotusluokalle vaan pidetään tavallisella perusopetuksen luokalla? Enemmänhän siellä musiikkiluokalla tulee matematiikkaa esimerkiksi rytmien taputtamisen ja kirjoittamisen muodossa.
Miksi ei voisi jatkaa tavallisella luokalla yläkoulussa? Vai pelottaako sinua, että luokkakaveriksi tulee Catherinen sukunimikaima, eli Keeneri?
Vierailija kirjoitti:
Musiikki, koska ei matikalla naista saa.
Taatusti ei ole noin. Matikkamies menee esim.yliopistoon ja lukee kunnon ammatin. On sattuman summaa musiikilla päästä kunnon ansioihin
Vierailija kirjoitti:
En haluaisi ainakaan omaa lasta minnekään matikkaluokalle, peruskoulun pitöisi olla vielö kivaa aikaa lapselle. Matikkaluokka ei sitä välttämättä ole.
Amislaisen kommentti🙄
Alue: Aihe vapaa
Halusin aikoinani musiikkiluokalle, mutta vanhemmat ei suostunut. Heidän mielestään lähikoulu oli parempi. Ei jäänyt traumoja, vaikka silloin harmittikin.