Lapsi musiikki- vai matikkaluokalle?
2. luokalla oleva lapsemme on ujo ja hiljainen, klassista musiikkia, tanssia ja kirjojen lukemista harrastava poika joka on älykäs ja kiinnostunut koulunkäynnistä. Häntä kiusattiin aluksi koulussa, mutta kiusaaminen saatiin loppumaan ja hän on löytänyt muutaman hyvän ystävän luokaltaan.
Lapsemme tahtoisi syksyllä alkavalle musiikkiluokalle, mutta hänen täytyisi vaihtaa koulua ja pelkäämme, että häntä alettaisiin kiusata eikä hän saisi kavereita. Lisäksi koulumatkoista tulisi hankalat. Olemmekin miettineet, olisiko lapsen parempi käydä alakoulu loppuun nykyisellä luokalla ja hakea 7. luokalla alkavalle matikkaluokalle, josta hän on myös kiinnostunut. Hän ei kuitenkaan haaveile mistään ammattimuusikon urasta, joten emme olisi torppaamassa hänen unelmiaan. Matikasta olisi enemmän hyötyä tulevia opintoja ja työllistymistä varten, ja lapsi saisi jatkaa musiikkiharrastustaan musiikkiopistossa. Vai riistämmekö lapselta jotain erityistä, jos häneltä jää musiikkiluokka väliin?
Kommentit (306)
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen matematiikkaa, sillä matikan laudaturilla pääsee suoraan moneen yliopiston kandiohjelmaan.
Paljon sillä kandiohjelman paikalla tekeekin, jos lapsi haluaa muusikoksi tai vaikka assyriologiksi. Näitä asioita ei voi päättää kukaan muu kuin lapsi itse. Musiikkiluokalta pääsee ihan yhtä hyvin lukioon, ja joka ainoalla lukiolaiselta on mahdollisuus siihen matematiikan laudaturiin, jos se on aineista se, joka häntä eniten kiinnostaa.
Vierailija kirjoitti:
Musiikkia voi harrastaa ja harjoittaa harrastepohjalla, mutta kuinka moni tekee samaa matikan kanssa. Siksi hyvä ja tulevaisuuden kannalta vahva valinta olisi mielestäni matikka.
Musiikkiluokalla ja tavallisella luokalla opiskellaan ihan yhtä paljon matematiikkaa, joten matematiikkaa joutuu joka tapauksessa harrastamaan kotona, jos musiikkiluokan opetus ei riitä.
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsi käy koulua kaukana kotiympäristöstään, jossa olisi lähikoulu, hän ei pääse verkostoitumaan samalla alueella asuvien lasten kanssa. Teini-iässä se saattaa olla ongelma, kun verkosto on muualla.
Todellakin! Ja myös sillä on merkitystä, missä muut musaluokkalaiset asuu. Lapsi jää helposti ulkopuoliseksi, jos kaikki luokkakaverit asuu suht lähellä toisiaan niin että niiden on helppo viettää vapaa-aikaa yhdessä, mutta lapsi itse asuu jossain hevonkuusessa ja joutuu aina menemään suoraan koulusta koulukyydillä kotiin.
Asutteko Helsingissä? Jos asutte, niin suosittelen pikaista koulushoppausta.
Jos lähikoulu on kiva ja siellä menee hyvin, niin en vaihtaisi. Pitkä koulumatka ei ole mukava.
Olen yläkoulun aineenopettaja ja kokemusta sekä matikka luokkien ja musiikkiluokkien opettamisesta. Molemmilla painotusluokilla on liki poikkeuksetta hyvä luokkahenki. Musaluokat pääosin äänekkäitä ja oppilaista 80% tyttöjä. Matikkaluokat useimmiten rauhallisia ja poikia 80% oppilaista. Näin hieman karrikoiden. En tiedä onko tästä päätöksessä apua.
Jos lapsella on oikeasti halu musiikkiluokalle, niin laittaisin sinne. Hän on vasta toisella luokalla, eikä tasan vielä tiedä mitä töitä aikuisena tekee. Hänestä voi tulla hyväkin musiikin parissa ja sen myötä löytää oman luovuutensa, oppii soittamaan monenlaisia instrumentteja ja mahdollisesti tehdä musiikinkin saralla töitä. Vanhempien ei missään tapauksessa kannata omia pelkojaan projisoida lapseen! Jos ne pari kaveria on hyviä, niin kyllä ne suhteet niihin säilyy jos vapaa-ajalla haluaa nähdä.
Musiikin parissa lapsi myös varmasti "loistaisi" enemmän kun matikkapuuhissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Akateemiset vanhemmat laittavat lapsiaan musiikkiluokille. Sen takia musiikkiluokkien oppilaat ovat eteviä muissakin aineissa. Musiikkiluokilla on kova taso myös matematiikassa.
Matikkaluokille lapsiaan laittavat kunnianhimoiset vanhemmat, jotka haluavat lapsistaan lääkäreitä ja insinöörejä. Iso osa vanhemmista on pienituloisia eikä heillä ole akateemista taustaa.
Lapsia ei laiteta musiikkiluokalle. Sinne valitaan pääsykokeella musikaaliset lapset. Valinnan tekevät opettajat, eivät vanhemmat.
Eikös tuossa nyt ilmiselvästi tarkoitettu laittamisella että kannustavat valitsemaan eli menemään valintakokeisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Akateemiset vanhemmat laittavat lapsiaan musiikkiluokille. Sen takia musiikkiluokkien oppilaat ovat eteviä muissakin aineissa. Musiikkiluokilla on kova taso myös matematiikassa.
Matikkaluokille lapsiaan laittavat kunnianhimoiset vanhemmat, jotka haluavat lapsistaan lääkäreitä ja insinöörejä. Iso osa vanhemmista on pienituloisia eikä heillä ole akateemista taustaa.
Lapsia ei laiteta musiikkiluokalle. Sinne valitaan pääsykokeella musikaaliset lapset. Valinnan tekevät opettajat, eivät vanhemmat.
Eikös tuossa nyt ilmiselvästi tarkoitettu laittamisella että kannustavat valitsemaan eli menemään valintakokeisiin.
Olet oikeassa. Sen pitäisi tajuta viimeistään siitä, että kirjoittaja puhui vastaavalla tavalla lasten laittamisesta matikkaluokalle, eikä maatikkaluokille taatusti oteta ketä tahansa.
Entisenä matikkaluokkalaisena en kyllä ymmärrä, miksi matikkaluokkaa pidetään lähinnä pienituloisten ei-akateemisten vanhempien valintana. Omalla luokallani ei tainnut olla yhtään oppilasta, jonka vanhemmista vähintään toinen ei olisi käynyt yliopistoa, ja joukossa oli useampikin lääkäriperheen lapsi. Kaikki pystyi myös käymään vapaa-ajalla leffassa, Hesessä yms. ihan normaalisti, joten kenenkään vanhemmat ei ollut ainakaan silmiinpistävän pienituloisia.
Ehdottomasti matikkaluokka! Musiikkia joit harrastaa laajasti ja laadukkaasti koulun ulkopuolella, matikkaa et.
Meidän skloddi skulaa skebaa ja on rockn roll skoles, jee!
T.Skäbä
Musiikkiluokasta on kyllä paljon hyötyä, vaikka lapsi harrastaisi musiikkiopistolla ja ottaisi sieltä sivuaineenkin. Vaikka musiikkiopisto on luultavasti hyödyllisempi, musiikkiluokan opettaja tarjoaa varmasti vähän erilaista näkökulmaa asioihin ja musiikkiluokalla musiikkiin pääsee tutustumaan monipuolisemmin (vaikka mihinkään soittimeen ei tietenkään perehdytä yhtä syvällisesti). Ja onhan siitä aina hyötyä, että pääsee soittamaan ja laulamaan mahdollisimman eri ihmisten kanssa kuin musiikkiopistolla. Bonuksena musiikin tunnit on muutenkin mielekkäämpiä, kun joukossa ei ole sellaisia oppilaita joille musiikki on pelkkää pakkopullaa ja joilla ei välttämättä ole alkeellisintakaan sävelkorvaa.
jos haluuaa että lapsesta tulee ylimielinen muusikkojuoppo niin toki musiikkiluokka. Matikkahommat hoitaa AI. Amikseen ja persuihin, niin sitä ura urkenee.
Juttelisin lapsen kanssa siitä, miten hän ajattelee ja perustelee asiaa itselleen ottaen tietenkin huomioon että lapsi on vasta 8-vuotias. Aikuinen voi keskustelussa esittää lapselleen erilaisia uusia näkökulmia ja mahdollisia seurauksia, joita tämä voisi pohdiskella. Olisi hyvä löytää yhdessä hyvät perustelut valinnalle. Kumpikin valinta voi olla hyvä.
Itse tosin hoksasin vasta noin 13 vuotiaana, että haluan edetä luonnontieteisiin ja korkeakouluun/yliopistoon. Vanhempani tukivat valintojani. Löysin itselleni uran (tai oikeastaan useampia), toimeentulon ja perheen. Opiskeluaikana minulla oli paljon kavereita, jotka harrastivat aktiivisesti korkeatasoista soittamista tai laulua. Osa on jatkanut musiikkia vuosikymmenten ajan valmistumisen jälkeenkin. Itse harrastin teatterihommia. Kavereitteni suuntautuminen luonnontieteisiin ei siis sulkenut pois mahdollisuutta harrastaa musiikkia.
Sorry en lukenut vierstejä, huomasi että edelleen keskustelu jatkuu.
Muistaakseni pieni lapsi kyseessä, juttelisin ja päättäisin lapsen ehdoilla. Ei tuossa isässä vielä elämän urasta pätetä. Lapsi on tärkein!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Akateemiset vanhemmat laittavat lapsiaan musiikkiluokille. Sen takia musiikkiluokkien oppilaat ovat eteviä muissakin aineissa. Musiikkiluokilla on kova taso myös matematiikassa.
Matikkaluokille lapsiaan laittavat kunnianhimoiset vanhemmat, jotka haluavat lapsistaan lääkäreitä ja insinöörejä. Iso osa vanhemmista on pienituloisia eikä heillä ole akateemista taustaa.
Lapsia ei laiteta musiikkiluokalle. Sinne valitaan pääsykokeella musikaaliset lapset. Valinnan tekevät opettajat, eivät vanhemmat.
Ainakin pk-seudulla tietämilleni musiikkiluokille pääsee käytännössä kaikki hakijat.
Matikkaluokille lapsiaan laittavat kunnianhimoiset vanhemmat, jotka haluavat lapsistaan lääkäreitä ja insinöörejä. Iso osa vanhemmista on pienituloisia eikä heillä ole akateemista taustaa
Tuo nyt on täyttä höpötystä ainakin pk-seudulla. Omat lapseni olivat sekä yläkoulussa että lukiossa matikkaluokilla. Tuntemani perheet luokilla olivat korkeasti koulutettuja ja keskimääräistä parempituloisia.
En vaihtaisi koulua, jos nykyisessä menee hyvin. Tästä syystä esikoisemme ei hakenut erikoisluokalle, koska olisi tullut koulun vaihto ja silloisessa koulussa meni hyvin ja oli hyvä kaveriporukka, emme ole katuneet, hän on jo aikuinen. Kaksi seuraava lasta haki ja pääsi musaluokalle, ei tarvinnut vaihtaa koulua. Nuorin näistä on 2. luokalla ja juuri hyväksyttiin musaluokalle.
Ei kahdeksanvuotias osaa vielä miettiä riskejä ja hyötyjä eikä häntä tulisi niillä stressata, joten en kannata lapselta asian kyselemistä.
Aloituksessa se oikeastaan jo selvisi, jatkaa nykyisessä koulussa ja harrastaa musiikkia.
Lapsi ehtii myöhemminkin valita musiikin jos on siitä vielä riittävän kiinnostunut.
Pitää paikkaansa, mutta toisaalta sosiaaliset taidot kehittyy paremmiksi kun ympärillä on sosiaalisesti lahjakkaita ihmisiä joista ottaa mallia ja joilta saa palautetta silloin kun toimii tökerösti.