Työssäkäyvät joutuvat hankkimaan kipulääkkeitä kadulta
"Työterveys katuvastaanottona
Nimettömänä jutussa haastateltava henkilö on istunut vankilassa elämänsä aikana yhteensä 5 vuotta ja 8 kuukautta. Nyt tapansa muuttanut vapaudessa aikaansa viettävä haastateltava kertoo toimituksellemme tarinan, kuinka hänestä tuli omien sanojensa mukaan "katutyöterveyslääkäri". Nuorempana aloitin päihteidenkäytön alkoholilla ja kannabiksella, mutta myöhemmin käyttö siirtyi vahvempiin huumeisiin. Lopulta päädyin syvemmälle rikolliseen maailmaan ja aloin itsekin myydä huumeita saadakseni rahaa.
Tuotteeni olivat pääasiassa ulkomailta tulevat bentsodiatsepiinit ja opioidit, haastateltava sanoo. Myydessäni tuotteita törmäsin ilmiöön, missä suurin osa vakioasiakkaistani olivat työssäkäyviä normaaleja ihmisiä. Jokaiselta heiltä löytyi sama tarina: heille ei määrätty tiukkojen sääntöjen takia työterveydestä lääkkeitä, joista olisi ollut heille apua. Minä en ole elämässäni ollut kuin yhdessä työsuhteessa ja sekin oli kesätyö, joten en tiedä, miten työterveys toimii, haastateltava naurahtaa. Haastateltavan mielestä tuntuu erikoiselta, että työterveyden tarkoitus olisi auttaa työntekijää, mutta silti sieltä ei saa apua.
Lehden tietojen mukaan on yleistä, että lääkkeiden määräämisen suhteen ollaan niin varovaisia usein, että potilas ei välttämättä saa ollenkaan apua ja joutuu epätoivoissaan hakemaan apua katukaupasta. "
Kommentit (94)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kai ihmisestä näkee, onko sillä ahdistusta vai ei. Vai eikö lääkäri tunnista ahdistuksesta kärsivää? Ja tiedä miten ahdistus vaikuttaa negatiivisesti työssä keskittymiseen. On se vaikeeta.
Miten lääkäri voi tietää ketä ahdistaa jos tämä ei kerro. Ei lääkäri ole mikään selvännäkijä todellakaan.
Mulla on ollut jokunen niin tuomitseva lääkäri, että oon ollut vastaanotolla niin ahdistunut etten tosiaan pystynyt puhumaan tai kyennyt tuomaan esille kaikkea olennaista.
Kokoomus lääkäri on portinvartijana siellä arvauskeskuksessa. Et sä mitään laatuhoitoa saa, jos olet äänestänyt vääräö puoluetta. Me katotaan aina rekisteristä kaikki taustat ennenkuin päätetään mahdollisesta hoidosta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on yksi nivel proteesivalmis, olen saanut siihen Targinicia ja Norspania lääkärin itsensä ehdottamana mutten viitsi käyttää kun lopettamisolot ovat niin kamalat.
Leikkauskivun hoito on järkevää mutta suurin tarve lääkkeelle kestää muutaman päivän ajan ja sitten voi yleensä jatkaa lievällä opiaatilla sekä tulehduskipulääkkeellä. Kerran tuli tekonivelleikkaukseen potilas jolle tk-lääkäri oli aloittanut Oxycontinit ja se on melkein pahinta mitä voi tehdä ennen leikkausta.
Eipä lääkärit määrää enää edes niitä mietoja opiaatteja.
Vierailija kirjoitti:
Onko ihminen työkykyinen kun vetää rauhoittavia tai opioideja ? Ei niitä mihinkään oikeaan tarpeeseen kadulta tarvitse hakea.
Jos ihminen pysyy työkykyisenä rauhoittavilla tai opioideilla, onhan se kaikin tavoin parempi asia ihmiselle, yritykselle ja yhteiskunnalle.
Ilman lääkkeitä ihminen jää työelämän ulkopuolelle ja hänestä tulee vain kustannus yhteiskunnalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se mulle ihan paikallaan oli tuo sama lääke kun odotin 6 päivää kotona leikkaukseen pääsyä poikki menneen käteni kanssa.
ON eri asia jos on murtuma tai sitten odottaa pääsyä kuluman vuoksi tehtävään leikkaukseen. Leikkauksen jälkeen vahvan kipulääkkeen tarve vähenee lähes aina. Ei ole tavoitteena että leikkauspotilas tarvitsee pitläaikaisesti opiaatteja ja niistä pyritään eroon vähitellen jos nopea aikataulu ei ole mahdollista.
Miksi edes oletat, että se leikkauspotilas jatkaa käyttöä?
moni mielenterv ongelma vaatii vain lievää rauhoittavaa ja olisi hyvä että sen saisi apteekissa jossa valvotaan että annos on 1 per päivä. jos normaali työ onnistuu lääkkeen kanssa se on hyvä asia.amerikassa saa apteekista ilmeisesti lieviä rauhoittavia ilman reseptiä. suomesta ei.
jos on hirveitä selkä ja polvikipuja usein ei pääse leikkaukseen vaan jonottaa vuosia ja saa vetää kolmiolääkkeitä ihan luvalla. moni haluaa kevennettyä työtä,siirtoa kevyempiin hommiin mutta työpaikka ei anna siirtoa.tämä on väärin.
työterveys ei usein halua kuvata,tutkia kipuja ,eikä antaa voimakasta lääkehoitoa.julkisen psykiatri voi määrätä voimakkaat mielenterv lääkkeet. ja siinä rajoituksia saa 1 paketti apteekki per kuukausi ja ne laskee esim.kolmiolääkkeet.
on totta että suomessa rajotetaan jopa liikaa tiettyjä lääkkeitä. esim. latino maissa saat apteekista mitä tahansa ilman reseptiä käsittääkseni ?voi itse ostaa haluamansa.silti siellä eletään.
ehkä suomessa voisi saada rajattuna,lieviä rauhoittavia vaikka pieni pakkaus 3 tablettia per viikko tms.
jos se estäisi huumekauppaa.?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko ihminen työkykyinen kun vetää rauhoittavia tai opioideja ? Ei niitä mihinkään oikeaan tarpeeseen kadulta tarvitse hakea.
Tiedän yhden vaikeasta ahdistuneisuushäiriöstä kärsivän, jolle lääkäri ehdottaa hengitysharjoituksia ja kävelyä lääkkeeksi, ja kun ne keinot ei auta, niin pystyy nyt käymään töissä ainoastaan kadulta ostamiensa rauhoittavien avulla.
Eiköhän jotain lääkehoitoakin ole ehdotettu. Toivottavasti myös terapiaa. Rauhoittavat lääkkeet ovat paikassansa hyviä ja turvallisia, mutta ei niitä kuulu joka päivä käyttää.
Tarjoavat neuroleptejä, psykoosinestolääkkeitä, rauhoittaviksi ja unilääkkeeksi terveille ihmisille. Neuroleptit on tarkoitettu psyykepotilaille, henkilöille joilla on skitsofrenia ja kaksisuuntainen mielialahäiriö. Niitä ei edes saisi kirjoittaa muille.
Vierailija kirjoitti:
Kaiken maailman narkomaaneja on Suomi täynnä. Mikä ihmisiä vaivaa että mieli hajoaa. Onko elämässä tullut pettymyksiä vastaan vai onko koulukiusattu. Vanhempien pitäisi osata kasvattaa lapsensa niin että on terve itsetunto mutta nykypäivänä sellainen taitaa olla harvinaista.
Jokainen yrittää pärjätä yksin ja se on pitemmän päälle vaikeaa. Kannattaa hankkia ystäviä niin ei ahdista niin paljon. Joku harrastus voi olla hyvä niin on ainakin seuraa ja jaksaa elämässä paremmin. Lääkkeet eivät ketään paranna vaan seurauksena on usein lääkeriippuvuus ja päihteiden liikakäyttö.
Ahdistus on fyysinen sairaus siinä missä muutkin sairaudet, vai sanotko esim. epileptikolle että kasvata parempi itsetunto niin ei tule kohtauksia?
Vierailija kirjoitti:
Onko ihminen työkykyinen kun vetää rauhoittavia tai opioideja ? Ei niitä mihinkään oikeaan tarpeeseen kadulta tarvitse hakea.
On, paitsi kiskoo niitä kaksin käsin jostain ihmeen syystä. Et näe päälle päin ihmisestä käytännössä lainkaan jos tämä on napannut vaikkapa tramadolin tai Opamoxin.
Vierailija kirjoitti:
Kannatta ehkä hankkia lääkkeensä apteekista.
Eikö ryöstöstä tule aika kova tuomio? Vai tarkoitatko että vankeja lääkitään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko ihminen työkykyinen kun vetää rauhoittavia tai opioideja ? Ei niitä mihinkään oikeaan tarpeeseen kadulta tarvitse hakea.
Tiedän yhden vaikeasta ahdistuneisuushäiriöstä kärsivän, jolle lääkäri ehdottaa hengitysharjoituksia ja kävelyä lääkkeeksi, ja kun ne keinot ei auta, niin pystyy nyt käymään töissä ainoastaan kadulta ostamiensa rauhoittavien avulla.
Eiköhän jotain lääkehoitoakin ole ehdotettu. Toivottavasti myös terapiaa. Rauhoittavat lääkkeet ovat paikassansa hyviä ja turvallisia, mutta ei niitä kuulu joka päivä käyttää.
Tarjoavat neuroleptejä, psykoosinestolääkkeitä, rauhoittaviksi ja unilääkkeeksi terveille ihmisille. Neuroleptit on tarkoitettu psyykepotilaille, henkilöille joilla on skitsofrenia ja kaksisuuntainen mielialahäiriö. Niitä ei edes saisi kirjoittaa muille.
Aika omituista, eiköhän ensisijainen lääkevaihtoehto ole masennuslääke ja rinnalle ehkä rauhoittava alkuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko ihminen työkykyinen kun vetää rauhoittavia tai opioideja ? Ei niitä mihinkään oikeaan tarpeeseen kadulta tarvitse hakea.
On, paitsi kiskoo niitä kaksin käsin jostain ihmeen syystä. Et näe päälle päin ihmisestä käytännössä lainkaan jos tämä on napannut vaikkapa tramadolin tai Opamoxin.
Jep, eikä haise kuten alkoholi.
Mullakin lääkkeenä 0,75 Tapio pullo/päivä enkä saa mitään Kela korvausta eikä kerrytä vuotuista omavastuuta. Nyt olen joutunut itse tiputtamaan pontikkaa kun ei enää rahat riitä.
Vierailija kirjoitti:
moni mielenterv ongelma vaatii vain lievää rauhoittavaa ja olisi hyvä että sen saisi apteekissa jossa valvotaan että annos on 1 per päivä. jos normaali työ onnistuu lääkkeen kanssa se on hyvä asia.amerikassa saa apteekista ilmeisesti lieviä rauhoittavia ilman reseptiä. suomesta ei.
jos on hirveitä selkä ja polvikipuja usein ei pääse leikkaukseen vaan jonottaa vuosia ja saa vetää kolmiolääkkeitä ihan luvalla. moni haluaa kevennettyä työtä,siirtoa kevyempiin hommiin mutta työpaikka ei anna siirtoa.tämä on väärin.
työterveys ei usein halua kuvata,tutkia kipuja ,eikä antaa voimakasta lääkehoitoa.julkisen psykiatri voi määrätä voimakkaat mielenterv lääkkeet. ja siinä rajoituksia saa 1 paketti apteekki per kuukausi ja ne laskee esim.kolmiolääkkeet.
on totta että suomessa rajotetaan jopa liikaa tiettyjä lääkkeitä. esim. latino maissa saat apteekista mitä tahansa ilman reseptiä käsittääkseni ?voi itse ostaa haluamansa.silti siellä eletään.
ehkä suomessa voisi saada rajattuna,lieviä rauhoittavia vaikka pieni pakkaus 3 tablettia per viikko tms.
jos se estäisi huumekauppaa.?
Katulääkkeet ei ole kotimaista alkuperää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle sanottiin, että ei täältä mitään rauhoittavia saa. Pyysin ahdistukseen apua.
Voi kun tällaisesta käytöksestä saisi huomautuksen. On tökeröä että heti ensimmäisenä kerrotaan ettet voi saada yksittäistä lääkettä. Mitä pirua siellä saa sanoa jos ei oireitaan? Säästäkö pitää valittaa?!
Täähän se on. Kun potilas vihdoin uskaltautuu lääkärille ja lääkäri kohtelee noin.
Käsitän, että moni on oikeasti vaan hakemassa bentsoja, mikään muu hoitomuoto ei kelpaa.
Mutta heistä kärsii muut. Potilaan pitäis siinä muutenkin huonossa kunnossa, pelkotiloissa ja ahdistuneena vielä jaksaa a) sinnikkäästi jaksaa hakea apua ja b) kaiken päälle itse ottaa selvää byrokratiasta, oikeuksista ja laista ja tehdä ne muistutukset ja kantelut.
Niitä ei tehdä läheskään niin paljon kun aihetta olisi koska potilas ei tiedä eikä jaksa.
Tämmöiset vaan pahentaa sen oikeasti oireilevan tilaa ja vahvistaa pelkoja sekä avuttomuutta.
Meidän pitäis oikeasti muistaa omat oikeutemme ja pitää mekkalaa niistä eikä antaa periksi.
Ja mikä kierointa. Niin ei ne lekurit kuitenkaan mitään muutakaan hoitoa tarjoa. Mahdollisesti tilaa pahentava ssri kouraan ja katsellaan parin kuukauden päästä mikä tilanne. Potilas on voinut keretä tappaa itsensä, kuka ottaa vastuun?
Lääkärin ei tietenkään pidä suoriltaan määrätä sitä mitä potilas tilaa, sen pitäisi kartoittaa tilanne ja ajatella potilaan toimintakykyä, elämän laatua ja potilaan parasta. Tämä ei toteudu ollenkaan.
Ja vaikka niitä bentsoja pyydettäisiinkin, niin lääkäri voi valvoa käyttöä hyvinkin tarkasti seuloilla, se kyllä näkee mitä menee ja kuinka paljon ja katkaista reseptin ja ohjata oikeaan hoitoon, jos on sitä mieltä että ongelma on vaan lääkkeiden käytössä. Jostain syystä ne ei kuitenkaan halua tehdä kunnon kartoitusta ja hoito- ohjelmaa mitä seurataan, teilataan vaan potilas suorilta käsin.
Lähes kaikki im:aan päätyvät ovat yrittäneet hakea apua ennen tekoaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko ihminen työkykyinen kun vetää rauhoittavia tai opioideja ? Ei niitä mihinkään oikeaan tarpeeseen kadulta tarvitse hakea.
Tiedän yhden vaikeasta ahdistuneisuushäiriöstä kärsivän, jolle lääkäri ehdottaa hengitysharjoituksia ja kävelyä lääkkeeksi, ja kun ne keinot ei auta, niin pystyy nyt käymään töissä ainoastaan kadulta ostamiensa rauhoittavien avulla.
Eiköhän jotain lääkehoitoakin ole ehdotettu. Toivottavasti myös terapiaa. Rauhoittavat lääkkeet ovat paikassansa hyviä ja turvallisia, mutta ei niitä kuulu joka päivä käyttää.
Tarjoavat neuroleptejä, psykoosinestolääkkeitä, rauhoittaviksi ja unilääkkeeksi terveille ihmisille. Neuroleptit on tarkoitettu psyykepotilaille, henkilöille joilla on skitsofrenia ja kaksisuuntainen mielialahäiriö. Niitä ei edes saisi kirjoittaa muille.
Aika omituista, eiköhän ensisijainen lääkevaihtoehto ole masennuslääke ja rinnalle ehkä rauhoittava alkuun.
Miksi ahdistukseen pitäisi syödä masennuslääkkeitä?
Kun "kunnon ihmiset" joutuvat hakemaan aineita kaduilta niitä ei kutsutakaan enää "huumeiksi" vaan "lääkkeiksi".
No, toivottavasti tämä lisäisi keskiluokan empatiaa asunnottomia päihteidenkäyttäjiä kohtaan. Ainahan sitä saa toivoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko ihminen työkykyinen kun vetää rauhoittavia tai opioideja ? Ei niitä mihinkään oikeaan tarpeeseen kadulta tarvitse hakea.
Tiedän yhden vaikeasta ahdistuneisuushäiriöstä kärsivän, jolle lääkäri ehdottaa hengitysharjoituksia ja kävelyä lääkkeeksi, ja kun ne keinot ei auta, niin pystyy nyt käymään töissä ainoastaan kadulta ostamiensa rauhoittavien avulla.
Eiköhän jotain lääkehoitoakin ole ehdotettu. Toivottavasti myös terapiaa. Rauhoittavat lääkkeet ovat paikassansa hyviä ja turvallisia, mutta ei niitä kuulu joka päivä käyttää.
Tarjoavat neuroleptejä, psykoosinestolääkkeitä, rauhoittaviksi ja unilääkkeeksi terveille ihmisille. Neuroleptit on tarkoitettu psyykepotilaille, henkilöille joilla on skitsofrenia ja kaksisuuntainen mielialahäiriö. Niitä ei edes saisi kirjoittaa muille.
Aika omituista, eiköhän ensisijainen lääkevaihtoehto ole masennuslääke ja rinnalle ehkä rauhoittava alkuun.
Miksi ahdistukseen pitäisi syödä masennuslääkkeitä?
Koska kun serotoniinin määrä synapsiväleissä kasvaa vähentää se ahdistusta. Näin äärimmäisen yksinkertaisesti esitettynä. Ei koske kaikkia masennuslääkkeitä, mutta ei kaikkia masennuslääkkeitä käytetäkään ahdistuksen hoidossa.
Ikävä sanoa mutta jo pelkkä ulkoinen habitus saattaa viedä mahdollisuudet saada lääkkeitä. Ahdistuneisuuden voidaan katsoa itse aiheutetuksi.
ON eri asia jos on murtuma tai sitten odottaa pääsyä kuluman vuoksi tehtävään leikkaukseen. Leikkauksen jälkeen vahvan kipulääkkeen tarve vähenee lähes aina. Ei ole tavoitteena että leikkauspotilas tarvitsee pitläaikaisesti opiaatteja ja niistä pyritään eroon vähitellen jos nopea aikataulu ei ole mahdollista.