Lue keskustelun säännöt.
Työssäkäyvät joutuvat hankkimaan kipulääkkeitä kadulta
15.03.2026 |
"Työterveys katuvastaanottona
Nimettömänä jutussa haastateltava henkilö on istunut vankilassa elämänsä aikana yhteensä 5 vuotta ja 8 kuukautta. Nyt tapansa muuttanut vapaudessa aikaansa viettävä haastateltava kertoo toimituksellemme tarinan, kuinka hänestä tuli omien sanojensa mukaan "katutyöterveyslääkäri". Nuorempana aloitin päihteidenkäytön alkoholilla ja kannabiksella, mutta myöhemmin käyttö siirtyi vahvempiin huumeisiin. Lopulta päädyin syvemmälle rikolliseen maailmaan ja aloin itsekin myydä huumeita saadakseni rahaa.
Tuotteeni olivat pääasiassa ulkomailta tulevat bentsodiatsepiinit ja opioidit, haastateltava sanoo. Myydessäni tuotteita törmäsin ilmiöön, missä suurin osa vakioasiakkaistani olivat työssäkäyviä normaaleja ihmisiä. Jokaiselta heiltä löytyi sama tarina: heille ei määrätty tiukkojen sääntöjen takia työterveydestä lääkkeitä, joista olisi ollut heille apua. Minä en ole elämässäni ollut kuin yhdessä työsuhteessa ja sekin oli kesätyö, joten en tiedä, miten työterveys toimii, haastateltava naurahtaa. Haastateltavan mielestä tuntuu erikoiselta, että työterveyden tarkoitus olisi auttaa työntekijää, mutta silti sieltä ei saa apua.
Lehden tietojen mukaan on yleistä, että lääkkeiden määräämisen suhteen ollaan niin varovaisia usein, että potilas ei välttämättä saa ollenkaan apua ja joutuu epätoivoissaan hakemaan apua katukaupasta. "
Kommentit (72)
Vierailija kirjoitti:
Minulle sanottiin, että ei täältä mitään rauhoittavia saa. Pyysin ahdistukseen apua.
Voi kun tällaisesta käytöksestä saisi huomautuksen. On tökeröä että heti ensimmäisenä kerrotaan ettet voi saada yksittäistä lääkettä. Mitä pirua siellä saa sanoa jos ei oireitaan? Säästäkö pitää valittaa?!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kai ihmisestä näkee, onko sillä ahdistusta vai ei. Vai eikö lääkäri tunnista ahdistuksesta kärsivää? Ja tiedä miten ahdistus vaikuttaa negatiivisesti työssä keskittymiseen. On se vaikeeta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta. Edes ahdistukseen ei saa mitään. Vaikea käydä töissä, jos on kova ahdistus. Onneksi on alkoholia.
Alkoholi nyt ainakaan ei paranna tilannetta.
Muuta ei saa laillisesti omalla luvalla.
Kaiken maailman narkomaaneja on Suomi täynnä. Mikä ihmisiä vaivaa että mieli hajoaa. Onko elämässä tullut pettymyksiä vastaan vai onko koulukiusattu. Vanhempien pitäisi osata kasvattaa lapsensa niin että on terve itsetunto mutta nykypäivänä sellainen taitaa olla harvinaista.
Jokainen yrittää pärjätä yksin ja se on pitemmän päälle vaikeaa. Kannattaa hankkia ystäviä niin ei ahdista niin paljon. Joku harrastus voi olla hyvä niin on ainakin seuraa ja jaksaa elämässä paremmin. Lääkkeet eivät ketään paranna vaan seurauksena on usein lääkeriippuvuus ja päihteiden liikakäyttö.
Jokaisen tulisi saada lääkäristä apua vaivoihinsa ja ongelmiinsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kai ihmisestä näkee, onko sillä ahdistusta vai ei. Vai eikö lääkäri tunnista ahdistuksesta kärsivää? Ja tiedä miten ahdistus vaikuttaa negatiivisesti työssä keskittymiseen. On se vaikeeta.
Miten lääkäri voi tietää ketä ahdistaa jos tämä ei kerro. Ei lääkäri ole mikään selvännäkijä todellakaan.
Armollisuus itseä kohtaan ja realistiset tavoitteet, ystävyyssuhteet, liikunta, ravinto, uni, päihteettömyys, stressinhallinta - siinä tärkeimmät itsehoidon kannalta. Lääkityksenä ensisijaisena ovat masennuslääkkeet, mahdollisesti lisänä rauhoittavat ja/tai vanhan polven antihistamiini. Psykoterapia. Ei yleistyneen ahdistuksen hoitoon ole mitään ihmekeinoja, harvaan sairauteen on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jokaisen tulisi saada lääkäristä apua vaivoihinsa ja ongelmiinsa.
Lääkäri on koulutettu diagnosoimaan ja hoitamaan sairauksia. Lääkäri ei voi auttaa ihan kaikissa ongelmissa todellakaan. Terveyskeskuskuksessa hoitokeinoja on lähinnä lääkkeet ja lähetteet vaikka fysioterapiaan tai psykiatrian puolelle. Nykypäivänä tuntuu että jokainen iän myötä tuleva kolotus pitäisi saada pois vaikka se ei ole mahdollista. Eikö lääkärin aikaa pitäisi käyttää ennen kaikkea perussairauksien hoitoon. Pitäisi varmaan olla toinen taho joka hoitaisi muita kuin lääketieteellisiä ongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kai ihmisestä näkee, onko sillä ahdistusta vai ei. Vai eikö lääkäri tunnista ahdistuksesta kärsivää? Ja tiedä miten ahdistus vaikuttaa negatiivisesti työssä keskittymiseen. On se vaikeeta.
Miten lääkäri voi tietää ketä ahdistaa jos tämä ei kerro. Ei lääkäri ole mikään selvännäkijä todellakaan.
Jotkut ahdistuneet ja masentuneet eivät halua apua ja koettavat pärjätä itse. Valitettavasti osa näistä tekee sitten suisidin mikä tuntuu ikävältä kun apua olisi ollut tarjolla.
Nykyinen suuntaus että jokainen yrittää pärjätä elämän joka ongelmassa yksin ei ole hyvä juttu. Perheet ovat pieniä ja ei pidetä yhteyksiä sukulaisiin. Monella ei ole ainuttakaan ystävää ja elämässä pitäisi päästä eteenpäin työssä ja opiskelussa.
Voi kun jokaisella olisi edes yksi ystävä ja joku harrastus missä voi nähdä muita ihmisiä niin monta ongelmaa olisi vähemmän. Hyvä elämä muodostuu loppujen lopuksi aika pienistä asioista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on yksi nivel proteesivalmis, olen saanut siihen Targinicia ja Norspania lääkärin itsensä ehdottamana mutten viitsi käyttää kun lopettamisolot ovat niin kamalat.
Ja se linkki oli missä??? Vai jonkun fantasiaako pitäisi taas kommentoida? 🙄
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannatta ehkä hankkia lääkkeensä apteekista.
Työterveys keskittyy ainoastaan työhön liittyviin terveysongelmiin. Jos työn tekeminen ei onnistu pitkittyneen sairauden vuoksi niin siinä vaiheessa työterveyden ja esimiehen kanssa järjestetään neuvottelu miten asiassa edetään. Työterveys ei ole paikka mistä haetaan kipulääkkeitä tai muita huumaavia lääkkeitä.
Mielialaongelmat kuuluvat julkisen terveydenhuollon hoidettaviksi ja sieltä saa lääkkeitä jos on tarvetta. Toisaalta ei siellä haluta olla reseptejä uusiva automaatti vaan mielialaongelmat pitäisi tutkia ja hoitaa muulla tavalla kuin syömällä bentsoja pitkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla on yksi nivel proteesivalmis, olen saanut siihen Targinicia ja Norspania lääkärin itsensä ehdottamana mutten viitsi käyttää kun lopettamisolot ovat niin kamalat.
Leikkauskivun hoito on järkevää mutta suurin tarve lääkkeelle kestää muutaman päivän ajan ja sitten voi yleensä jatkaa lievällä opiaatilla sekä tulehduskipulääkkeellä. Kerran tuli tekonivelleikkaukseen potilas jolle tk-lääkäri oli aloittanut Oxycontinit ja se on melkein pahinta mitä voi tehdä ennen leikkausta.
Niin missäs se linkki viipyy? Pari minuuttia aikaa laittaa, sitten ilmiannan ketjun. Hopihopi.
Kyllä se mulle ihan paikallaan oli tuo sama lääke kun odotin 6 päivää kotona leikkaukseen pääsyä poikki menneen käteni kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Kannatta ehkä hankkia lääkkeensä apteekista.
Ei apteekista saa lääkkeitä ilman reseptiä ja niitä ei kirjoiteta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle sanottiin, että ei täältä mitään rauhoittavia saa. Pyysin ahdistukseen apua.
Voi kun tällaisesta käytöksestä saisi huomautuksen. On tökeröä että heti ensimmäisenä kerrotaan ettet voi saada yksittäistä lääkettä. Mitä pirua siellä saa sanoa jos ei oireitaan? Säästäkö pitää valittaa?!
Täähän se on. Kun potilas vihdoin uskaltautuu lääkärille ja lääkäri kohtelee noin.
Käsitän, että moni on oikeasti vaan hakemassa bentsoja, mikään muu hoitomuoto ei kelpaa.
Mutta heistä kärsii muut. Potilaan pitäis siinä muutenkin huonossa kunnossa, pelkotiloissa ja ahdistuneena vielä jaksaa a) sinnikkäästi jaksaa hakea apua ja b) kaiken päälle itse ottaa selvää byrokratiasta, oikeuksista ja laista ja tehdä ne muistutukset ja kantelut.
Niitä ei tehdä läheskään niin paljon kun aihetta olisi koska potilas ei tiedä eikä jaksa.
Tämmöiset vaan pahentaa sen oikeasti oireilevan tilaa ja vahvistaa pelkoja sekä avuttomuutta.
Meidän pitäis oikeasti muistaa omat oikeutemme ja pitää mekkalaa niistä eikä antaa periksi.
Ja mikä kierointa. Niin ei ne lekurit kuitenkaan mitään muutakaan hoitoa tarjoa. Mahdollisesti tilaa pahentava ssri kouraan ja katsellaan parin kuukauden päästä mikä tilanne. Potilas on voinut keretä tappaa itsensä, kuka ottaa vastuun?
Lääkärin ei tietenkään pidä suoriltaan määrätä sitä mitä potilas tilaa, sen pitäisi kartoittaa tilanne ja ajatella potilaan toimintakykyä, elämän laatua ja potilaan parasta. Tämä ei toteudu ollenkaan.
Ja vaikka niitä bentsoja pyydettäisiinkin, niin lääkäri voi valvoa käyttöä hyvinkin tarkasti seuloilla, se kyllä näkee mitä menee ja kuinka paljon ja katkaista reseptin ja ohjata oikeaan hoitoon, jos on sitä mieltä että ongelma on vaan lääkkeiden käytössä. Jostain syystä ne ei kuitenkaan halua tehdä kunnon kartoitusta ja hoito- ohjelmaa mitä seurataan, teilataan vaan potilas suorilta käsin.
Vierailija kirjoitti:
Työterveys keskittyy ainoastaan työhön liittyviin terveysongelmiin. Jos työn tekeminen ei onnistu pitkittyneen sairauden vuoksi niin siinä vaiheessa työterveyden ja esimiehen kanssa järjestetään neuvottelu miten asiassa edetään. Työterveys ei ole paikka mistä haetaan kipulääkkeitä tai muita huumaavia lääkkeitä.
Mielialaongelmat kuuluvat julkisen terveydenhuollon hoidettaviksi ja sieltä saa lääkkeitä jos on tarvetta. Toisaalta ei siellä haluta olla reseptejä uusiva automaatti vaan mielialaongelmat pitäisi tutkia ja hoitaa muulla tavalla kuin syömällä bentsoja pitkään.
Olipahan vuosisadan vitsi.
No, pitäisikö sitten mennä kadulle vai mitä ehdotat?