Työssäkäyvät joutuvat hankkimaan kipulääkkeitä kadulta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lääkäreiltä halutaan nykyään koko ajan enemmän kipulääkkeitä ja päihdyttäviä lääkkeitä joita sitten halutaan käyttää jatkuvasti vaikka vuosien tai vuosikymmenien ajan. Noita lääkkeitä pitäisi käyttää lähes aina lyhytaikaisesti mutta toki syöpäkivun hoito on asia erikseen. 

Jos lääkkeitä tarvitaan sairaden vuoksi niin pitää syy miksi joku paikka on kipeä ja yrittää korjata tilanne. Nykyaikaan moni liikkuu vähän ja nivelkipuja tulee pelkästään makaamisen takia. Kivut vähentyvät lääkkeillä mutta tilanne ei korjaannu pysyvästi. Esimerkiksi niskakipu ei parane hieromalla tai lääkkeellä vaan joko liikunnalla tai jos on ahtauma tai prolapsi niin leikkaamalla.

Sairastan levinnyttä syöpää, enkä ole saanut panacodia kummempaa kipulääkettä. Kun pyysin jotain vahvmpaa, en saanut. Ahdistukseen en saa rauhoittavia, vaan juurikin näitä hengitysharjoituksia ja liikunnan lisäämistä. Liikunta onkin tähän asti auttanut, mutta ei enää kauaa kun kipujen takia liikkuminen käy vaikeammaksi. Olen erittäin ahdistunut juurikin siitä, etten usko että saattohoito tulee olemaan asianmukaista ja kivun hoito riittävää. Sairas maa ja aivan sadistiset lääkärit täällä! 

Uskomatonta. Ota yhteyttä palliatiivisen hoidon yksikköön.

Vierailija kirjoitti:

Kaiken maailman narkomaaneja on Suomi täynnä. Mikä ihmisiä vaivaa että mieli hajoaa. Onko elämässä tullut pettymyksiä vastaan vai onko koulukiusattu. Vanhempien pitäisi osata kasvattaa lapsensa niin että on terve itsetunto mutta nykypäivänä sellainen taitaa olla harvinaista. 

Jokainen yrittää pärjätä yksin ja se on pitemmän päälle vaikeaa. Kannattaa hankkia ystäviä niin ei ahdista niin paljon. Joku harrastus voi olla hyvä niin on ainakin seuraa ja jaksaa elämässä paremmin. Lääkkeet eivät ketään paranna vaan seurauksena on usein lääkeriippuvuus ja päihteiden liikakäyttö.

En usko että sinulla on ystäviä, valehtelet vain itsellesi ja se on ongelmasi.

käsittääkseni sepram on suht hyvä lääke mutta se ei vaikuta heti.oireiden lieveneminen tapahtuu vastaa kuukausien päästä. 

jos aloittaa lääkehoidon se ei heti auta mutta voi masennusta helpottaa kuukausien kuluttua.

jos lääke ei sovi itselle voi pyytää toista merkkiä.

moni haluaisi keskustelu terapiaa mutta sinne on vaikea päästä. voi yrittää päästä kelan kuntoutus hoitoihin joissa saa tavata käsittääkseni myös psykologia,kuntoutuskeskus jaksot. hae kelan kuntoutukseen ja yritä saada jaksoa vaikka kuntouskeskukseen jossa voi olla psykologin vastaanotto aikoja.kela maksaa kuntoutuksen ja sinne voi hakea ja saada kelataksin tai mennä omalla autolla,majoitus,hoito ja ruoka maksetaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Totta. Edes ahdistukseen ei saa mitään. Vaikea käydä töissä, jos on kova ahdistus. Onneksi on alkoholia.

Pitäisi etsiä syy miksi ahdistaa. Normaalia ihmistä ei ahdista vaan työssä käynti ja ihmisten kohtaaminen ei aiheuta erikoisia tuntemuksia. Lääkitys voi lieventää ahdistusta mutta tilanne ei korjaannu huumaamalla itseään kuin narkomaani. Kannattaa hakea apua oikealta asiantuntijalta niin ahdistus joskus helpottaa. 

Kannattaa hakea apua...ihan kuin sitä saisi kunhan vain viitsii hakea. Apu, jos mitää apua ylipäänsä saa, on mielialalääkkeet (onnea heille joille niistä jotain hyötyä on) ja omahoito-ohjelmat, jotka ovat lähinnä sairaille v*ttuilua.

Valitettavasti terveyskeskuksesta ei muuta ole tarjolla. Mitä apua tarvitset jotta tilanne helpottaa?

Vierailija kirjoitti:

Esimerkiksi 25-30 -vuotias vastavalmistunut yleislääkäri ei julkisella eikä yksityisellä sektorilla 20 minuutin vastaanottoajalla voi kyetä tällaisiin lääkehoidon tarpeen arviointeihin, joista ketjussa keskustellaan. Myös potilaan tulisi huomioida kohtuus ja suunnitelmallisuuden merkitys tärkeissä asioissaan.

Ainakin vielä joku aika sitten lääkärit kirjoitti ainakin sen 10kpl. rauhoittavia, mikäli muuten kieltäytyivät ja tarjosivat muuta tilalle. 10kpl on pieni määrä mutta virastaan huolestuneet lääkärit uskalsivat tuon verran määrätä, etenkin jos terveydenhuollossa potilasta laskutettiin käynnistä.

kipu klinikoilla kehotetaan hengitteleen ja muuta paskaa, joka ei auta esim.vaurioihin ja koviin kipuihin.(on sairasta pilkkaa kipu potilaalle ja syy on varmaan rahansäästö ja se saavutetaan kun ei anneta kipulääkettä)

on totta että tulee riippuvuus ja muita ongelmia mutta jos jätetään ilman hoitoa jotkut kipupotilaat tekee itsarin.se on pahempi kuin lääke apteekista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esimerkiksi 25-30 -vuotias vastavalmistunut yleislääkäri ei julkisella eikä yksityisellä sektorilla 20 minuutin vastaanottoajalla voi kyetä tällaisiin lääkehoidon tarpeen arviointeihin, joista ketjussa keskustellaan. Myös potilaan tulisi huomioida kohtuus ja suunnitelmallisuuden merkitys tärkeissä asioissaan.

Ainakin vielä joku aika sitten lääkärit kirjoitti ainakin sen 10kpl. rauhoittavia, mikäli muuten kieltäytyivät ja tarjosivat muuta tilalle. 10kpl on pieni määrä mutta virastaan huolestuneet lääkärit uskalsivat tuon verran määrätä, etenkin jos terveydenhuollossa potilasta laskutettiin käynnistä.

Onko 10 tabletin bentsodiatsepiinireseptin kirjoittamiseen päätyminen mielestäsi hyvää ja pidemmän päälle kantavaa hoitoa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko ihminen työkykyinen kun vetää rauhoittavia tai opioideja ? Ei niitä mihinkään oikeaan tarpeeseen kadulta tarvitse hakea. 

Tiedän yhden vaikeasta ahdistuneisuushäiriöstä kärsivän, jolle lääkäri ehdottaa hengitysharjoituksia ja kävelyä lääkkeeksi, ja kun ne keinot ei auta, niin pystyy nyt käymään töissä ainoastaan kadulta ostamiensa rauhoittavien avulla. 

Eiköhän jotain lääkehoitoakin ole ehdotettu. Toivottavasti myös terapiaa. Rauhoittavat lääkkeet ovat paikassansa hyviä ja turvallisia, mutta ei niitä kuulu joka päivä käyttää.

Tarjoavat neuroleptejä, psykoosinestolääkkeitä, rauhoittaviksi ja unilääkkeeksi terveille ihmisille. Neuroleptit on tarkoitettu psyykepotilaille, henkilöille joilla on skitsofrenia ja kaksisuuntainen mielialahäiriö. Niitä ei edes saisi kirjoittaa muille.

Neuroleptit tuhoavat aivoja ja voi käydä niin, ettet enää pysty nukkumaan ilman niitä. Ehdoton ei ainakin tilapäiseen unettomuuteen. 

Miten sitä ennen pärjättiin kun ei ollut lääkkeitä ja lääkäreitä. Onko nykyihminen vain heikko vätys kun valitetaan kaikesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko ihminen työkykyinen kun vetää rauhoittavia tai opioideja ? Ei niitä mihinkään oikeaan tarpeeseen kadulta tarvitse hakea. 

Tiedän yhden vaikeasta ahdistuneisuushäiriöstä kärsivän, jolle lääkäri ehdottaa hengitysharjoituksia ja kävelyä lääkkeeksi, ja kun ne keinot ei auta, niin pystyy nyt käymään töissä ainoastaan kadulta ostamiensa rauhoittavien avulla. 

Eiköhän jotain lääkehoitoakin ole ehdotettu. Toivottavasti myös terapiaa. Rauhoittavat lääkkeet ovat paikassansa hyviä ja turvallisia, mutta ei niitä kuulu joka päivä käyttää.

Tarjoavat neuroleptejä, psykoosinestolääkkeitä, rauhoittaviksi ja unilääkkeeksi terveille ihmisille. Neuroleptit on tarkoitettu psyykepotilaille, henkilöille joilla on skitsofrenia ja kaksisuuntainen mielialahäiriö. Niitä ei edes saisi kirjoittaa muille.

Aika omituista, eiköhän ensisijainen lääkevaihtoehto ole masennuslääke ja rinnalle ehkä rauhoittava alkuun.

Miksi ahdistukseen pitäisi syödä masennuslääkkeitä?

Kai se idea on, että ne lamaavat tunteita. Jostain syystä saattavat silti pahentaa ahdistuneisuutta, vaikka muuten lamaisivatkin tunteita. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esimerkiksi 25-30 -vuotias vastavalmistunut yleislääkäri ei julkisella eikä yksityisellä sektorilla 20 minuutin vastaanottoajalla voi kyetä tällaisiin lääkehoidon tarpeen arviointeihin, joista ketjussa keskustellaan. Myös potilaan tulisi huomioida kohtuus ja suunnitelmallisuuden merkitys tärkeissä asioissaan.

Ainakin vielä joku aika sitten lääkärit kirjoitti ainakin sen 10kpl. rauhoittavia, mikäli muuten kieltäytyivät ja tarjosivat muuta tilalle. 10kpl on pieni määrä mutta virastaan huolestuneet lääkärit uskalsivat tuon verran määrätä, etenkin jos terveydenhuollossa potilasta laskutettiin käynnistä.

Onko 10 tabletin bentsodiatsepiinireseptin kirjoittamiseen päätyminen mielestäsi hyvää ja pidemmän päälle kantavaa hoitoa?

Ei varmaan ole muuhun kuin jos alkoholin vieroitusoireita. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kai ihmisestä näkee, onko sillä ahdistusta vai ei. Vai eikö lääkäri tunnista ahdistuksesta kärsivää? Ja tiedä miten ahdistus vaikuttaa negatiivisesti työssä keskittymiseen. On se vaikeeta.

Miten lääkäri voi tietää ketä ahdistaa jos tämä ei kerro. Ei lääkäri ole mikään selvännäkijä todellakaan. 

Mulla on ollut jokunen niin tuomitseva lääkäri, että oon ollut vastaanotolla niin ahdistunut etten tosiaan pystynyt puhumaan tai kyennyt tuomaan esille kaikkea olennaista.

Jos ei viitsi puhua asioista niin ehkä voi syyttää itseään ettei apua saa.

Pystyä ja viitsiä eivät tarkoita samaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko ihminen työkykyinen kun vetää rauhoittavia tai opioideja ? Ei niitä mihinkään oikeaan tarpeeseen kadulta tarvitse hakea. 

Tiedän yhden vaikeasta ahdistuneisuushäiriöstä kärsivän, jolle lääkäri ehdottaa hengitysharjoituksia ja kävelyä lääkkeeksi, ja kun ne keinot ei auta, niin pystyy nyt käymään töissä ainoastaan kadulta ostamiensa rauhoittavien avulla. 

Niinhän moni luulee, kun on koukkuun joutunut. 

"no pitää taas nollata illalla kun niin ahdistaa"  Sen vuoksi vain juon, kun muut keinot ei auta ja ympäristö pakottaa tähän. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko ihminen työkykyinen kun vetää rauhoittavia tai opioideja ? Ei niitä mihinkään oikeaan tarpeeseen kadulta tarvitse hakea. 

Tiedän yhden vaikeasta ahdistuneisuushäiriöstä kärsivän, jolle lääkäri ehdottaa hengitysharjoituksia ja kävelyä lääkkeeksi, ja kun ne keinot ei auta, niin pystyy nyt käymään töissä ainoastaan kadulta ostamiensa rauhoittavien avulla. 

tiedän myös monia

Minä en tiedä ketään,on teillä ihmeelliset piirit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esimerkiksi 25-30 -vuotias vastavalmistunut yleislääkäri ei julkisella eikä yksityisellä sektorilla 20 minuutin vastaanottoajalla voi kyetä tällaisiin lääkehoidon tarpeen arviointeihin, joista ketjussa keskustellaan. Myös potilaan tulisi huomioida kohtuus ja suunnitelmallisuuden merkitys tärkeissä asioissaan.

Ainakin vielä joku aika sitten lääkärit kirjoitti ainakin sen 10kpl. rauhoittavia, mikäli muuten kieltäytyivät ja tarjosivat muuta tilalle. 10kpl on pieni määrä mutta virastaan huolestuneet lääkärit uskalsivat tuon verran määrätä, etenkin jos terveydenhuollossa potilasta laskutettiin käynnistä.

Onko 10 tabletin bentsodiatsepiinireseptin kirjoittamiseen päätyminen mielestäsi hyvää ja pidemmän päälle kantavaa hoitoa?

Ei ole, mutta tuokin määrä voi auttaa hetkelliseen ahdistukseen. Ahdistuneisuus on pitkältä ajalta kehittynyt ja ei lopu tuolla 10 kpl:lla, ahdistuneisuus on oire mitä pitäisi hoitaa suunnitelmallisesti lääkkeillä ja mahdollisilla terapioilla. Ahdistunut potilas tulee hakemaan apua, ei moitteita ja ylimielisiä neuvoja. Moni nuorempi, vasta valmistunut lääkäri ei uskalla määrätä rauhoittavia koska pelkäävät saavansa tietyn maineen. Kehoitan ottamaan yhteyttä jo pätevöityneeseen lääkäriin, jotka ovat jo nähneet paljon ja kehittyneet empatiassaan. Heillä on kokemusta hoidon tarpeesta ja oikeista määristä. Sanomattakin on selvää, että sitä hoitoa ja lääkemääräystä täytyy myös noudattaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Totta. Edes ahdistukseen ei saa mitään. Vaikea käydä töissä, jos on kova ahdistus. Onneksi on alkoholia.

Pitäisi etsiä syy miksi ahdistaa. Normaalia ihmistä ei ahdista vaan työssä käynti ja ihmisten kohtaaminen ei aiheuta erikoisia tuntemuksia. Lääkitys voi lieventää ahdistusta mutta tilanne ei korjaannu huumaamalla itseään kuin narkomaani. Kannattaa hakea apua oikealta asiantuntijalta niin ahdistus joskus helpottaa. 

Kannattaa hakea apua...ihan kuin sitä saisi kunhan vain viitsii hakea. Apu, jos mitää apua ylipäänsä saa, on mielialalääkkeet (onnea heille joille niistä jotain hyötyä on) ja omahoito-ohjelmat, jotka ovat lähinnä sairaille v*ttuilua.

Valitettavasti terveyskeskuksesta ei muuta ole tarjolla. Mitä apua tarvitset jotta tilanne helpottaa?

Mitä väliä sillä on, että mitä apua tarvitsee, jos sitä ei saa? No omalla rahalla yksityiseltä ehkä saisi, jos olisi siihen varaa, ja ulkomailta toki (moni jo hakeutuu ulkomaille lääkäriin, koska Suomen terveydenhoidon taso on mennyt niin surkeaksi). 

Vierailija kirjoitti:

Kaiken maailman narkomaaneja on Suomi täynnä. Mikä ihmisiä vaivaa että mieli hajoaa. Onko elämässä tullut pettymyksiä vastaan vai onko koulukiusattu. Vanhempien pitäisi osata kasvattaa lapsensa niin että on terve itsetunto mutta nykypäivänä sellainen taitaa olla harvinaista. 

Jokainen yrittää pärjätä yksin ja se on pitemmän päälle vaikeaa. Kannattaa hankkia ystäviä niin ei ahdista niin paljon. Joku harrastus voi olla hyvä niin on ainakin seuraa ja jaksaa elämässä paremmin. Lääkkeet eivät ketään paranna vaan seurauksena on usein lääkeriippuvuus ja päihteiden liikakäyttö.

Mä olen entinen koulukiusattu ja nykyään nelikymppinen absolutisti ja äiti. Join nuorempana paljon ja lopetin kun raskaustestissä näkyi kaksi viivaa. Olen tehnyt osa-aikatöitä, mutta edelleenkään en tiedä miten musta olisi viisipäiväiseen työviikkoon. Kun mietin kysymystä ymmärrän hyvin miksi työssäkäyvät ihmiset vetävät lääkkeitä. Kyllähän sitä jaksaisi jos tekisi jotain helppoa, mutta työelämä on enää harvoin sellaista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaiken maailman narkomaaneja on Suomi täynnä. Mikä ihmisiä vaivaa että mieli hajoaa. Onko elämässä tullut pettymyksiä vastaan vai onko koulukiusattu. Vanhempien pitäisi osata kasvattaa lapsensa niin että on terve itsetunto mutta nykypäivänä sellainen taitaa olla harvinaista. 

Jokainen yrittää pärjätä yksin ja se on pitemmän päälle vaikeaa. Kannattaa hankkia ystäviä niin ei ahdista niin paljon. Joku harrastus voi olla hyvä niin on ainakin seuraa ja jaksaa elämässä paremmin. Lääkkeet eivät ketään paranna vaan seurauksena on usein lääkeriippuvuus ja päihteiden liikakäyttö.

Mä olen entinen koulukiusattu ja nykyään nelikymppinen absolutisti ja äiti. Join nuorempana paljon ja lopetin kun raskaustestissä näkyi kaksi viivaa. Olen tehnyt osa-aikatöitä, mutta edelleenkään en tiedä miten musta olisi viisipäiväiseen työviikkoon. Kun mietin kysymystä ymmärrän hyvin miksi työssäkäyvät ihmiset vetävät lääkkeitä. Kyllähän sitä jaksaisi jos tekisi jotain helppoa, mutta työelämä on enää harvoin sellaista. 

Luin työuupumus kirjan, jossa kirjoittaja kuvaili työpäiväänsä, joka sisälsi runsaasti taukoja, laskeskelin, että vähintään 3 tuntia/työpäivä. Kyllä itsekin sellaista työtä voisin jaksaa, mutta mistä sellaisen unelmatyön tavis saa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esimerkiksi 25-30 -vuotias vastavalmistunut yleislääkäri ei julkisella eikä yksityisellä sektorilla 20 minuutin vastaanottoajalla voi kyetä tällaisiin lääkehoidon tarpeen arviointeihin, joista ketjussa keskustellaan. Myös potilaan tulisi huomioida kohtuus ja suunnitelmallisuuden merkitys tärkeissä asioissaan.

Ainakin vielä joku aika sitten lääkärit kirjoitti ainakin sen 10kpl. rauhoittavia, mikäli muuten kieltäytyivät ja tarjosivat muuta tilalle. 10kpl on pieni määrä mutta virastaan huolestuneet lääkärit uskalsivat tuon verran määrätä, etenkin jos terveydenhuollossa potilasta laskutettiin käynnistä.

Onko 10 tabletin bentsodiatsepiinireseptin kirjoittamiseen päätyminen mielestäsi hyvää ja pidemmän päälle kantavaa hoitoa?

Ei varmaan ole muuhun kuin jos alkoholin vieroitusoireita. 

Alkoholin vieroitushoidot/oireet ja täällä ahdistuneisuudesta kertovat ovat toisistaan erillisiä. Alkoholismi on itseaiheutettu mutta ahdistuneisuushäiriö on itsestä riippumaton. Juuri nämä alkoholin suurkäyttäjät ja katukaupasta huumeita ostavat pilaavat ( anteeksi vain), näiden todellisessa tarpeessa olevien mahdollisuuksia saada apua. Lääkäreille on kehittynyt asenne missä rauhoittavien määräyksillä ei lähdetä riskejä ottamaan, rauhoittavia kaipaavat saavat heti tyrmäyksen, kaikki vaan samalle linjalle ja lappu luukulle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esimerkiksi 25-30 -vuotias vastavalmistunut yleislääkäri ei julkisella eikä yksityisellä sektorilla 20 minuutin vastaanottoajalla voi kyetä tällaisiin lääkehoidon tarpeen arviointeihin, joista ketjussa keskustellaan. Myös potilaan tulisi huomioida kohtuus ja suunnitelmallisuuden merkitys tärkeissä asioissaan.

Ainakin vielä joku aika sitten lääkärit kirjoitti ainakin sen 10kpl. rauhoittavia, mikäli muuten kieltäytyivät ja tarjosivat muuta tilalle. 10kpl on pieni määrä mutta virastaan huolestuneet lääkärit uskalsivat tuon verran määrätä, etenkin jos terveydenhuollossa potilasta laskutettiin käynnistä.

Onko 10 tabletin bentsodiatsepiinireseptin kirjoittamiseen päätyminen mielestäsi hyvää ja pidemmän päälle kantavaa hoitoa?

Ainakin se on akuutti tilanteessa turvallisempaa kuin mielialääkkeen tuottaminen.