Todella vaikeaa löytää vanhaa, luonnontilaista metsää myynnistä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän se valitettavasti niin on, ettei Suomesta vanhoja metsiä enää löydy. Yli satavuotiaita puita ei löydy juuri muualta kuin kaupunkien puistoista. Kansallispuistommekin vielä sen verran nuoria, ettei niissäkään puusto kovin vanhaa ole.

Meillähän vielä ennen vuoden 2014 lakiuudistusta oli pakko "hoitaa" metsiä, eli käytännössä avohakata niitä. Toisen maailmansodan jälkeen metsälaki laadittiin täysin metsäteollisuuden ehdoilla. Vielä viime vuosisadan alkupuolella avohakkuut oli lailla kiellettyjä, mutta toisen maailmansodan jälkeen kelkka kääntyi totaalisesti ja avohakkuista tuli ainoa oikea "metsänhoito" muoto ja jatkuva kasvatus kiellettiin ja siitä tuli valtaapitävien piirissä kirosana, jota ei saanut edes mainita. 

Siis vasta vuodesta 2014 lähtien ei ole enää ollut pakko avohakata metsiä, eikä muutenkaan "hoitaa" niitä, jos ei halua, eli ne saa jättää kokonaan hakkaamatta niin halutessaan.

Tää pakkolaki on uusi asia, en ole koskaan siitä kuullut. Laki oli käytännössä päinvastainen eli se määritti uudistusiän, joka oli korkeampi kuin nykylaissa, mutta mitään pakkohakkuita ei ollut. Uudistamisvelvollisuus oli tiukempi kuin nykyinen. 

Olisi ihan kiva, jos hakisit tähän ne vanhan lain pykälät, joiden perusteella olet mielipiteesi muodostanut. Minä olen omistanut metsää vuodesta 1972 alkaen enkä ole kertomiisi pakkohakkuisiin koskaan törmännyt.

Jatkuva kasvatus muuten supistaa metsän monimuotoisuutta, koska siinä metsä pyritään pitämään koko ajan samanlaisena. Luonto on vahvasti tätä ajatusta vastaan.

Supistaa 50-100 vuoden välein tehtävään päätehakkuuseen verrattuna vai? Älä höpötä.

Vierailija kirjoitti:

Luonnontilainen metsä? Ne täytyisi kieltää lailla. Vanha kuusikko on haitaksi koko ympäristölle. Uudistaminen on metsille tärkeää, joko luonto sen tekee polttamalla, tai omistaja hakkaamalla. Ei minua ole koskaan häirinnyt talousmetsien monimuotoisuus, tai sen puute. Eihän ne erilaiset kuviot ole kovin suuria.

Meidän mökin vierellä on n 100v vanha kuusikko. Kuusten alla ei kasva enää mitään. Kuusikossa on tiaisia, palokärki ja hyttysiä. Tuli syöksyvirtaus ja kaatoi osan puista. Sen jälkeen joka tuulella kaatuu puu tai pari. Yksi huusin ja varaston päälle. Kuusikko on siis kasvunsa päässä. Luonnontilaisena se olisi jo palanut. Nyt siihen on iskenyt joku kaarnannävertäjä ja latvoja on kuollut.  Kaataminen on siis myöhäistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitää paikkansa että suomen metsät ovat talous metsiä.

Tämä juontaa juurensa 500 vuotiseen metsälaki perinteeseen joka on velvoittanut metsänomistajan hakkaamaan metsänsä talousmetsäksi. 2015 metsälakiuudistuksessa poistui se, ettei MHY:llä ole enää valtuuksia saattaa metsää hoidetuksi talousmetsäksi omistajan laskuun.

 

 

Älä höpötä, ei koskaan  ole ollut voimassa mitään lakia, joka pakottaisi tai edes velvoittaisi metsänomistajaa tekemään jotain metsälleen. Vai avohakkuualueet on pitänyt viljellä. MHY:n jäsenyys oli joskus palkollinen yksityisille metsänomistajille, mutta ei se antanut MHY:lle mitään oikeutta puuttua metsän käsittelyyn, vain jäsenmaksun perimisen.

Tässä on sellainen virhe, että tietyn ikäiset metsät kyllä katsottiin yli-ikäisinä vajaatuottoisiksi ja piirimetsälautakunta lähetti kehoituksen että ko kuvio pitää uudistaa. Sama kohtelu oli, jos esim. oli "väärä" puulaji tai metsä oli vaikka vanhaa metsälaidunta. Ainakin vielä 2000 metsäkeskus lähetti vanhan metsän omistajille kirjeitä, joissa kehotettiin hakkaamaan vanha metsä. Vanhemmat metsänomistajat ottivat tuon määräyksenä.

Luonnonmetsät on suojeltu. Ei ne ole myynnissä. 

"Toisen maailmansodan jälkeen metsälaki laadittiin täysin metsäteollisuuden ehdoilla."

Metsät hakattiin siksi että Suomen piti maksaa sotakorvauksensa.

Jos taistolaismusiikki ja protestilaulut olisivat tuoneet paremmin vientituottoja olisi metsätkin säästyneet. Tehkää siis parempaa taidetta te ketkä sen osaatte niin voimme jatkossa rahoittaa hyvinvointiyhteiskunnan henkisen pääoman viennillä ja säilyttää luonnonvarat.

Osta UKK kansallispuisto suojelualueeksi. Valtio myisi varmaan mielellään rahapulassaan.

Vierailija kirjoitti:

Luonnonmetsät on suojeltu. Ei ne ole myynnissä. 

Mutta viherhuoruli haluaa ostaa ne itselleen että voi hyvesignaloida ja esittää parempaa ihmistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luonnonmetsät on suojeltu. Ei ne ole myynnissä. 

Mutta viherhuoruli haluaa ostaa ne itselleen että voi hyvesignaloida ja esittää parempaa ihmistä.

Minäkin olen hakenut metsäpalstaa peurajärveltå. Voisin suojella sen ja rakentaa ihan pienen saunamökin sinne jotta voin viettää siellä aikaa. Ei yksi pieni mökki haittaa metsän elämää mitenkään. Rakentaessa huomaan että tarvitaan tie. Ei yksi pieni tielle raivattu väylä mitään haittaa. Eikä se jos vähän raivaan polttopuuta metsästä. Tai kauniin rantamaiseman paremmin esiin.. 

Meillä on oikeasti vihreitä jotka itkee Hesarissa sitä kun heidän mökkinsä maisemasta kaadetaan vastarannalta metsää. "Metsät ja rannat on suojeltava, siis heti minun mökkitonttini raivaamisen jälkeen"

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa suomalaisista ei osaa metsässä sanoa, onko se vanhaa vai nuorta, istutettua vai luontaisesti syntynyttä. Siksi nämä metsäkeskustelut ovat todella viihdyttäviä. Harva tietää esim. sitä, että 110 vuoden ikäinen vanha kuusikko voi näyttää suunnilleen samanlaiselta kuin 50v korpikuusikko.

No ei todellakaan näytä. Omassa pihametsässäni on enää alueen ainoat yli satavuotiaat kuuset ja sieltä löytyy myös nuorempaa kuusta, myös niitä 50 vuotiaita ja sokee reettakin erottaa ne 50 vuotiaat niistä satavuotiaista. Et ole tainnut koskaan edes nähdä yli satavuotiaita kuusia, kun tuollaisia höpiset. Vaikka kuusen kaksvu hidastuukin ajan myötä, on 100 vuotiaan kuusen runko huomattavasti paksumpi kuin 50 vuotiaan kuusen.

Vierailija kirjoitti:

"Toisen maailmansodan jälkeen metsälaki laadittiin täysin metsäteollisuuden ehdoilla."

Metsät hakattiin siksi että Suomen piti maksaa sotakorvauksensa.

Jos taistolaismusiikki ja protestilaulut olisivat tuoneet paremmin vientituottoja olisi metsätkin säästyneet. Tehkää siis parempaa taidetta te ketkä sen osaatte niin voimme jatkossa rahoittaa hyvinvointiyhteiskunnan henkisen pääoman viennillä ja säilyttää luonnonvarat.

Metsälaki laadittiin pitkälti siksi, että metsiä oli hakattu harsintahakkuilla joita nykyään sanotaan jatkuvaksi kasvatukseksi. Hakkuutavan seurauksena metsät olivat vähäpuustoisia rääseikköjä, joissa puuston kasvu oli hyvin alhainen. 1886 metsälaki alkaa: "1

Metsämaita älköön autioksi hävitettäkö.

Jos metsää hakataan, älköön sitä hakkuun jälkeen jätettäkö sellaiseen
tilaan, että metsän uudistuminen estyy tai käy hyvin vaikeaksi." Ja 1967: "1

Metsiä älköön hävitettäkö.

Metsän hävittämistä on sellainen hakkuu sekä hakkuun jälkeen maan sellaiseen tilaan jättäminen tai sellainen käyttäminen, että metsän luontainen uudistuminen tai viljelyllä toteutettava uudistaminen joutuu vaaraan, samoin kuin kehitettäväksi kelvollisen metsän sellainen käsittely, joka on ristiriidassa sen järkevän kasvattamisen kanssa."

Luin, että luonnontilaista miestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa suomalaisista ei osaa metsässä sanoa, onko se vanhaa vai nuorta, istutettua vai luontaisesti syntynyttä. Siksi nämä metsäkeskustelut ovat todella viihdyttäviä. Harva tietää esim. sitä, että 110 vuoden ikäinen vanha kuusikko voi näyttää suunnilleen samanlaiselta kuin 50v korpikuusikko.

No ei todellakaan näytä. Omassa pihametsässäni on enää alueen ainoat yli satavuotiaat kuuset ja sieltä löytyy myös nuorempaa kuusta, myös niitä 50 vuotiaita ja sokee reettakin erottaa ne 50 vuotiaat niistä satavuotiaista. Et ole tainnut koskaan edes nähdä yli satavuotiaita kuusia, kun tuollaisia höpiset. Vaikka kuusen kaksvu hidastuukin ajan myötä, on 100 vuotiaan kuusen runko huomattavasti paksumpi kuin 50 vuotiaan kuusen.

Nyt sinä et todellakaan ymmärrä yhtään mistä puhut. Kasvupaikka vaikuttaa kaikkein eniten kuusen paksuuteen. Tiheässä, vähävaloisessa ja typpipitoisessa kuusimetsässä kaikki kuuset ovat lopulta suurinpiirtein saman kokoisia. Se saavuttaa täyden kasvunsa n 80 vuotiaana. Mökkimetsäni kuuset on kaikki istutettu 90v sitten. Ne ovat tasakokoisia, ainoastaan raivattujen tonttien tai tien laidalla, valoisalla paikalla, on yksittäisiä paksumpia puita, jotka ovat säilyneet tuulilta. Tämä 90 vuotta vanha metsä on silmällä arvioiden aivan saman näköistä kuin puolisoni päätehakkaama vajaa 70 vuotias kuusikko. Ensimmäinen on istutettu, toinen kasvanut luontaisesti, mitään eroa et niissä päältä katsoen havaitsisi.

Minulla on. 54 hehtaaria. olen joutunut vainotuksi sen vuoksi

Jos ap todella haluaa ostaa metsää suojeluun ja varat ovat vähissä, kannattaa ostaa hoitamaton taimikko ja lahjoittaa ostos öuonnonperintösäätiölle. Jos ihminen ei puutu taimikon kehitykseen lopputulos on lopulta aikalailla luonnontilainen metsä.

Puupelto sanaa kovasti tykätään viljellä, mutta harva taitaa tietää, mitä tarkoittaa. Esim. kuuselle istutetuilla alueilla kasvaa muutaman huoden päästä kuusen lisäksi ainakin hieskoivua, mäntyä, haapaa, pihlajaa, raitaa ja ehkä jopa rauduskoivua.

Kaunis pellolle istutettu rauduskoivikko on sitten puupelto, jossa koivut ovat rivissä ja määrävälein.