Todella vaikeaa löytää vanhaa, luonnontilaista metsää myynnistä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän talousmetsästäkin tulee luonnontilaista metsää kun lopettaa puiden kaatamisen ja luontoon koskemisen. 

Osta talousmetsää ja jätä se rauhaa. Luonto ottaa vallan kun siihen ei kosketa.

Moni talousmetsä on sellaisessa kunnossa, että kestää sukupolvia ennen kuin niistä voi puhua luonnontilaisina metsinä.

Mihin sulla on kiire?

Vierailija kirjoitti:

Oliko Sofian metsä ikimetsää?

Eikö se metsä ollut puolison metsää? Omistan metsää ja teetän harvennushakkuita. Puolisolla ei ole mitään tekemistä sen kanssa.

Miksi haluat sitä metsää ostaa?

Mulla ois hehtaari luonnontilaista metsää?  Tai no, jatkuvan kasvatuksen periaatteella se siellä kasvaa. Poistellaan omaan käyttöön lämmitykseen rankaa sieltä joka toinen vuosi. Mutta mulle tärkeää, että se ei oo yksilajinen puupelto. Tämän vuoksi ollut myös hankala ostaa lisämetsää, kun ne tuppa olemaan puupeltoja, avohakkuita tms.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meidän kesämökin ympärillä oli upeeta metsää, sellaista kunnon aarniometsää. Kunnes tuli jantteri joka osti viereisen kiinteistön ja siihen kuuluvan metsäalan. Eipä aikaakaan kun osa metsästä kaadettiin. Harvennusta, sanottiin, ja kirjanpainaja. Metsä oli sekametsää jossa suurin osa mäntyä. 
Meni pari vuotta ja sitten sipaistiin koko metsä maan tasalle. Eipä niitä vanhoja metsiä, tai ikimetsiä enää ole, ne kaadetaan metsänhoidollista syistä ja mieluummin ihan avohakkuu.

Kun metsä on päätehakkuukypsää, se päätehakataan. Ei kannata harventaa metsää, jossa harvennus ei tuo lisäkasvua.

Olisit ostanut ne metsät mökin ympärltä, 200 000 eurolla olisit saanut metsän, joka on mieleisesi. 

Onpa ylimielinen kommentti. Ei ollut rahaa ostaa, muuten olisin tottakai yrittänyt ostaa ainakin osan metsästä! Oli ihan hirveää katsoa miten upea metsä ja mahtava metsänpohja muuttui taistelutantereeksi. Samalla tietysti katosi alueelta monimuotoinen fauna.

Sinun kommenttisi oli todella paljon ylimielisempi, yrität määrätä toisen omaisuutta, köyhäkaula.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meidän kesämökin ympärillä oli upeeta metsää, sellaista kunnon aarniometsää. Kunnes tuli jantteri joka osti viereisen kiinteistön ja siihen kuuluvan metsäalan. Eipä aikaakaan kun osa metsästä kaadettiin. Harvennusta, sanottiin, ja kirjanpainaja. Metsä oli sekametsää jossa suurin osa mäntyä. 
Meni pari vuotta ja sitten sipaistiin koko metsä maan tasalle. Eipä niitä vanhoja metsiä, tai ikimetsiä enää ole, ne kaadetaan metsänhoidollista syistä ja mieluummin ihan avohakkuu.

Kun metsä on päätehakkuukypsää, se päätehakataan. Ei kannata harventaa metsää, jossa harvennus ei tuo lisäkasvua.

Olisit ostanut ne metsät mökin ympärltä, 200 000 eurolla olisit saanut metsän, joka on mieleisesi. 

Onpa ylimielinen kommentti. Ei ollut rahaa ostaa, muuten olisin tottakai yrittänyt ostaa ainakin osan metsästä! Oli ihan hirveää katsoa miten upea metsä ja mahtava metsänpohja muuttui taistelutantereeksi. Samalla tietysti katosi alueelta monimuotoinen fauna.

Hetkinen - sinulla ei ollut rahaa ostaa, mutta oman vankan mielipiteesi vuoksi naapurikaan ei olisi saanut käyttää rahojaan järkevästi? 

Siihen alueelle tuli samantien monimuotoinen fauna, joka koostui toki eri lajeista kuin puupellon fauna, mutta luonto tarvitsee myös valoa, pelkät synkät ikimetsät ovat lajistoltaan huomattavasti suppeampia kuin eri-ikäisistä kuvioista koostuvat metsät.

Vierailija kirjoitti:

Mulla ois hehtaari luonnontilaista metsää?  Tai no, jatkuvan kasvatuksen periaatteella se siellä kasvaa. Poistellaan omaan käyttöön lämmitykseen rankaa sieltä joka toinen vuosi. Mutta mulle tärkeää, että se ei oo yksilajinen puupelto. Tämän vuoksi ollut myös hankala ostaa lisämetsää, kun ne tuppa olemaan puupeltoja, avohakkuita tms.

En tiedä, onko oma metsäni jotenkin viallinen vai luonto vammautunut, mutta kyllä siellä ihan jokaisella hehtaarilla kasvaa eri puulajeja, vaikka olen sinnikkäästi yrittänyt yli 40 vuoden ajan niitä yksilajistaa. Luonto on sellainen veijari, että se puskee juuri sitä puulajia, joka sitä huvittaa, joten kuusikkoa on hankala yksilajiseksi saada, erittäin karun maan männikköönkin tunkee koivua ja katajaa.

Olisi kiva joskus vierailla sellaisella hehtaarilla, jossa ihan oikeasti on kasvanut vain yhtä puulajia yli 10 vuoden ajan.

Naapuri myi oman 4 hehtaarin länttinsä Luonnonperintösäätiölle, seuraavana vuonna me kaikki 5 rajanaapuria hakkautimme omat metsämme ns. tappiin asti, koska luonnonsuojelualueen reunalle syntyy ns. harmaan suojelun alue eli hakkuuilmoitukseen tulee vastaus, että alueen luontoarvot tulee varmistaa ennen hakkuuta (ja tämän tekee viranomainen), mutta mitään suojelukorvausta ei makseta. Ennakointi kannatti, valtiokin sai yli 30 000 euroa. Harva suojelusta innistunut muistaa, että jokaisesta hakkuusta valtio saa noin 30% myyntitulosta maksettavaa veroa, suojelumetsästä ei euroakaan. Onko meillä kansakuntana oikeasti varaa siihen, että verotuloja tarkoituksella pienennetään?

Luonnontilainen metsä? Ne täytyisi kieltää lailla. Vanha kuusikko on haitaksi koko ympäristölle. Uudistaminen on metsille tärkeää, joko luonto sen tekee polttamalla, tai omistaja hakkaamalla. Ei minua ole koskaan häirinnyt talousmetsien monimuotoisuus, tai sen puute. Eihän ne erilaiset kuviot ole kovin suuria.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oliko Sofian metsä ikimetsää?

Eikö se metsä ollut puolison metsää? Omistan metsää ja teetän harvennushakkuita. Puolisolla ei ole mitään tekemistä sen kanssa.

Sohvi ei saa miestään kuriin, pitääkö hän se mies pridepaitaakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meidän kesämökin ympärillä oli upeeta metsää, sellaista kunnon aarniometsää. Kunnes tuli jantteri joka osti viereisen kiinteistön ja siihen kuuluvan metsäalan. Eipä aikaakaan kun osa metsästä kaadettiin. Harvennusta, sanottiin, ja kirjanpainaja. Metsä oli sekametsää jossa suurin osa mäntyä. 
Meni pari vuotta ja sitten sipaistiin koko metsä maan tasalle. Eipä niitä vanhoja metsiä, tai ikimetsiä enää ole, ne kaadetaan metsänhoidollista syistä ja mieluummin ihan avohakkuu.

Kun metsä on päätehakkuukypsää, se päätehakataan. Ei kannata harventaa metsää, jossa harvennus ei tuo lisäkasvua.

Olisit ostanut ne metsät mökin ympärltä, 200 000 eurolla olisit saanut metsän, joka on mieleisesi. 

Onpa ylimielinen kommentti. Ei ollut rahaa ostaa, muuten olisin tottakai yrittänyt ostaa ainakin osan metsästä! Oli ihan hirveää katsoa miten upea metsä ja mahtava metsänpohja muuttui taistelutantereeksi. Samalla tietysti katosi alueelta monimuotoinen fauna.

Metsän ostoon saa vielä nykyäänkin hyvin lainaa. Tosin jonkinlainen metsäsuunnitelmaan perustuva kassavirtalaskelma täytyy olla, jotta voi näyttää että lainaa voi lyhentää. Eli olisit voinut metsän ostaa, mutta olisit samalla tavalla joutunut hakkaamaan sen jos pääomaa ei ole 🤣

Kyllähän se valitettavasti niin on, ettei Suomesta vanhoja metsiä enää löydy. Yli satavuotiaita puita ei löydy juuri muualta kuin kaupunkien puistoista. Kansallispuistommekin vielä sen verran nuoria, ettei niissäkään puusto kovin vanhaa ole.

Meillähän vielä ennen vuoden 2014 lakiuudistusta oli pakko "hoitaa" metsiä, eli käytännössä avohakata niitä. Toisen maailmansodan jälkeen metsälaki laadittiin täysin metsäteollisuuden ehdoilla. Vielä viime vuosisadan alkupuolella avohakkuut oli lailla kiellettyjä, mutta toisen maailmansodan jälkeen kelkka kääntyi totaalisesti ja avohakkuista tuli ainoa oikea "metsänhoito" muoto ja jatkuva kasvatus kiellettiin ja siitä tuli valtaapitävien piirissä kirosana, jota ei saanut edes mainita. 

Siis vasta vuodesta 2014 lähtien ei ole enää ollut pakko avohakata metsiä, eikä muutenkaan "hoitaa" niitä, jos ei halua, eli ne saa jättää kokonaan hakkaamatta niin halutessaan.

Vierailija kirjoitti:

Luonnonperintösäätiöön yhteyttä.

Luonnonperintösäätiö ei myy, vaan ostaa niitä harvoja lähes luonnontilaisia metsiä, mitä enää on jäljellä ja hakee niille pysyvän, lakisääteisen rauhoituksen.

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän se valitettavasti niin on, ettei Suomesta vanhoja metsiä enää löydy. Yli satavuotiaita puita ei löydy juuri muualta kuin kaupunkien puistoista. Kansallispuistommekin vielä sen verran nuoria, ettei niissäkään puusto kovin vanhaa ole.

Meillähän vielä ennen vuoden 2014 lakiuudistusta oli pakko "hoitaa" metsiä, eli käytännössä avohakata niitä. Toisen maailmansodan jälkeen metsälaki laadittiin täysin metsäteollisuuden ehdoilla. Vielä viime vuosisadan alkupuolella avohakkuut oli lailla kiellettyjä, mutta toisen maailmansodan jälkeen kelkka kääntyi totaalisesti ja avohakkuista tuli ainoa oikea "metsänhoito" muoto ja jatkuva kasvatus kiellettiin ja siitä tuli valtaapitävien piirissä kirosana, jota ei saanut edes mainita. 

Siis vasta vuodesta 2014 lähtien ei ole enää ollut pakko avohakata metsiä, eikä muutenkaan "hoitaa" niitä, jos ei halua, eli ne saa jättää kokonaan hakkaamatta niin halutessaan.

Tää pakkolaki on uusi asia, en ole koskaan siitä kuullut. Laki oli käytännössä päinvastainen eli se määritti uudistusiän, joka oli korkeampi kuin nykylaissa, mutta mitään pakkohakkuita ei ollut. Uudistamisvelvollisuus oli tiukempi kuin nykyinen. 

Olisi ihan kiva, jos hakisit tähän ne vanhan lain pykälät, joiden perusteella olet mielipiteesi muodostanut. Minä olen omistanut metsää vuodesta 1972 alkaen enkä ole kertomiisi pakkohakkuisiin koskaan törmännyt.

Jatkuva kasvatus muuten supistaa metsän monimuotoisuutta, koska siinä metsä pyritään pitämään koko ajan samanlaisena. Luonto on vahvasti tätä ajatusta vastaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luonnonperintösäätiöön yhteyttä.

Luonnonperintösäätiö ei myy, vaan ostaa niitä harvoja lähes luonnontilaisia metsiä, mitä enää on jäljellä ja hakee niille pysyvän, lakisääteisen rauhoituksen.

Jos asiaa katsottaisiin valtion suunnasta, niin kyseessä on valtion verotulojen vähentäminen. Miksi meillä ei ole systeemiä, jossa metsänomistaja maksaa valtiolle tämän menettämät verotulot?

Suurin osa suomalaisista ei osaa metsässä sanoa, onko se vanhaa vai nuorta, istutettua vai luontaisesti syntynyttä. Siksi nämä metsäkeskustelut ovat todella viihdyttäviä. Harva tietää esim. sitä, että 110 vuoden ikäinen vanha kuusikko voi näyttää suunnilleen samanlaiselta kuin 50v korpikuusikko.

Vierailija kirjoitti:

Ei meidän metsä ainakaan ole talousmetsää, mutta ei se ole myynnissäkään.

Kyllä niitä jossain vaiheessa luultavasti talousmetsinä on käytetty. Jos lähdet kävelylle metsääsi, löydät luultavasti kannon.

Toki metsä myös hitaasti ennallistuu, jos se jätetään rauhaan.

Jos vihervasemmistolaisen vie metsään, ei hän kykene kertomaan onko se talous- ja jokin toinen metsä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei meidän metsä ainakaan ole talousmetsää, mutta ei se ole myynnissäkään.

Kyllä niitä jossain vaiheessa luultavasti talousmetsinä on käytetty. Jos lähdet kävelylle metsääsi, löydät luultavasti kannon.

Toki metsä myös hitaasti ennallistuu, jos se jätetään rauhaan.

Tekeekö siis yksi kanto metsästä talousmetsän? Jos noin olisi, kannattaisi käydä Luonnonperintösäätiön kohteissa sahailemassa satunnaisia puita ja kas, suojelualueesta tulee talousmetsä ja naapurien metsätilat säästyvät harmaalta suojelulta.

Ei ne ole myynnissä juuri siksi kun ne halutaan säilyttää.

Tervetuloa pohjois-karjalaan. Lähde aivan Kuhmon rajalta liikkeelle ja aja peurajärven ja mujejörven alueiden läpi ( pyöräile mieluummin) ja sieltä kohti Lieksaa. Änäkäisen ja ruunaan kautta etelään kontiovaara,  suomu, siitä naarvan kautta lopulta koivusuolle. Tämän pitäisi helpottaa hetkeksi tuskaasi.

Iikkakin liikkeelle sieltä vesijättömaalta niin saat huojennusta aina niin raskaalle mielellesi