Lue keskustelun säännöt.
12v yhdessä eikä vieläkään naimisissa?
14.03.2026 |
Turha varmaan toivoa, että enää naimisiin mennään? Lapsikin jo on, eikä muutosta tullut siitäkään.
Kosin itse 5 vuoden seurustelun jälkeen ja kieltätyi, vaikka sitä ennen oli puhunut itse aiheesta aina silloin tällöin ja kutsui minua vaimona ja oli ollut melko positiivinen asian suhteen. Ja silti edelleen välillä saattaa mainita muutaman vuoden välein naimisiinmenosta, että jos joskus mennään. Taisi viimeksi kolme vuotta sitten edellisen puhua näin.
Jos naimisiinmenosta yrittää puhua, lyö leikiksi. Ja nyt kun on lapsi, niin riittää kuulema kun lapsen elämä turvattu, joten puheet kääntyneet siihen, että miksi vaivautua naimisiin.
Itselle olisi naimisiinmeno tärkeää, mutta elän ilman sitäkin, mutta en ymmärrä tuollaista juupas eipäs leikittelyä.
Kommentit (323)
Vierailija kirjoitti:
Jos takana on monta vuotta yhteistä matkaa ja yhteinen lapsi ja avioituminen on sinulle tärkeä asia, miksi toinen osapuoli ei sinun mieliksesi voi "uhrautua" ja virallistaa suhdettanne, vaikka se ei hänelle ole yhtä tärkeää?
"uhrautua"? Höh!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten miehesi torjui kosintasi? Olitko ihan tosissasi ja selvin päin, vai oliko se vain arkinen heitto, jota mies ei ottanut tosissaan?
Illalla otin puheeksi sängyssä kun olimme kumpikin, ihan selvänä ja rento tunnelma, että olen miettinyt suhdettamme ja kun sinäkin vaimoksi aina puhuttelet, niin mitä olet mieltä, jos menisimme kihloihin? Jotenkin näin. Vasti heti jämäkästi, EI, tunnelma muuttui tyystin, ja sano että ei halua edes keskustella aiheesta?!
Ap
Kysyitkö naimisiin vai kihloihin? En minäkään olisi suostunut kihloihin.
Etkö osaa lukea?
No ap puhuu naimisiinmenosta mutta itse kysyy kihloihin. Eri asia. Jos ap haluaa mennä naimisiin hänen pitää kysyä, että mennäänkö naimisiin, ei mennäänkö kihloihin.
No, me olemme olleet yli 30 vuotta yhdessä, lapsia on, emme ole menneet naimisiin. Pari kertaa sitä on mietitty, mutta ei ole jotenkin koettu riittävän tarpeelliseksi. Emme myöskään kuulu kirkkoon, joten sehän olisi vaan maistraattikäynti, mutta eipä ole tullut käytyä.
"Miksi ap:ta syyllistät, kun mies itse on tuonut ilmi halunsa mennä naimisiin useammankin kerran? Onhan se mies silloin punninnut hyödyt, kun kerran naimisiinmenosta puhuu!"
Uskon että miehet haluaa vaan sitoa vakibimpsin ja puhuvat mitä nainen haluaa kuulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten miehesi torjui kosintasi? Olitko ihan tosissasi ja selvin päin, vai oliko se vain arkinen heitto, jota mies ei ottanut tosissaan?
Illalla otin puheeksi sängyssä kun olimme kumpikin, ihan selvänä ja rento tunnelma, että olen miettinyt suhdettamme ja kun sinäkin vaimoksi aina puhuttelet, niin mitä olet mieltä, jos menisimme kihloihin? Jotenkin näin. Vasti heti jämäkästi, EI, tunnelma muuttui tyystin, ja sano että ei halua edes keskustella aiheesta?!
Ap
Kysyitkö naimisiin vai kihloihin? En minäkään olisi suostunut kihloihin.
Etkö osaa lukea?
No ap puhuu naimisiinmenosta mutta itse kysyy kihloihin. Eri asia. Jos ap haluaa mennä naimisiin hänen pitää kysyä, että mennäänkö naimisiin, ei mennäänkö kihloihin.
Minusta tuo on vain saivartelua ja tyhmän esittämistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No, me olemme olleet yli 30 vuotta yhdessä, lapsia on, emme ole menneet naimisiin. Pari kertaa sitä on mietitty, mutta ei ole jotenkin koettu riittävän tarpeelliseksi. Emme myöskään kuulu kirkkoon, joten sehän olisi vaan maistraattikäynti, mutta eipä ole tullut käytyä.
Auttoipa paljon ap:n tilannetta. Hyvä että olette yhdessä tehneet tällaisen päätöksen, että avoliitto on ok. Ap:lla tilanne aivan eri!
Juuri tänään Iltalehti perukirjoituksessa eteen tulleista ylläreistä:
Toisessa esimerkissä pariskunnan toinen osapuoli kuoli äkillisesti hirvikolarissa. Heillä oli yhteisiä alaikäisiä lapsia, mutta he eivät olleet koskaan saaneet mentyä naimisiin. Nyt sillä oli konkreettisia seurauksia, ja tilanne oli äidille lohduton.
- Perheen äiti ei yhtäkkiä omista mitään, vaan vainajan osuuden omistikin heidän alaikäiset lapsensa, Rainto kertoo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lainaukset ei toimi. Allaoleva on vastauksena minulle, ja minä vastaan siihen.
"Etkö tajua? Mies vänkää naimisiin, jotta hänestä tuntuisi, että hän on sinun suurin rakkaus ja olet häneen tosissasi sitoutunut. Nyt miehestä ei siltä tunnu. Ja oikeassahan se sun miehesi on. Sun miehesi on samassa asemassa kuin ap. Lue ap:n mietteitä tästä ketjusta, niin ehkä sitten ymmärrät miestäsikin."
Miksei sitten puhu suoraan? Ehkä puolisoni ei halua kuulla totuutta, näin epäilen. Aivan kuten ap:ään ei halua ymmärtää, vaikka kaikki viittaa siihen, ettei ap:n kumppani tunne ap:ä kohtaan samoin.
Mies voisi vaikka jättää minut, mutta tässä ollaan 10 vuoden jälkeenkin. Ensimmäisestä kosinnasta on 9 vuotta, toisesta kolme.
Ei, vaan sinun kuuluisi lähteä. Rakastuneempi osapuoli on hiukan syyntakeeton tuollaisessa tilanteessa, eikä siis edes pysty näkemään totuutta.
Vierailija kirjoitti:
Me ollaan oltu 22 vuotta yhdessä ja ei olla nähty naimisiin menossa mitään lisäarvoa suhteelle. Kirkollista paskaa.
Siitä voi sen kirkollisuuden poistaa vaikka kokonaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten miehesi torjui kosintasi? Olitko ihan tosissasi ja selvin päin, vai oliko se vain arkinen heitto, jota mies ei ottanut tosissaan?
Illalla otin puheeksi sängyssä kun olimme kumpikin, ihan selvänä ja rento tunnelma, että olen miettinyt suhdettamme ja kun sinäkin vaimoksi aina puhuttelet, niin mitä olet mieltä, jos menisimme kihloihin? Jotenkin näin. Vasti heti jämäkästi, EI, tunnelma muuttui tyystin, ja sano että ei halua edes keskustella aiheesta?!
Ap
Kysyitkö naimisiin vai kihloihin? En minäkään olisi suostunut kihloihin.
Etkö osaa lukea?
No ap puhuu naimisiinmenosta mutta itse kysyy kihloihin. Eri asia. Jos ap haluaa mennä naimisiin hänen pitää kysyä, että mennäänkö naimisiin, ei mennäänkö kihloihin.
Kihlautuminen on lupaus naimisiinmenosta.
Voin kertoa ap kokemuksella, että tuo ei tuosta tule muuttumaan. Olin itse yli 20 vuotta parisuhteessa ja aina löytyi kumppanin puolelta jotain syytä miksi ei voi mennä naimisiin. Sitoutumiskammo sillä oli tai joku muu vamma päässä. Lopulta erottiin ja kadun ainoastaan sitä, että tuhlasin aikaa tuollaisen tyypin kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun kommenttini oli tämä:
Miksei sitten puhu suoraan? Ehkä puolisoni ei halua kuulla totuutta, näin epäilen. Aivan kuten ap:ään ei halua ymmärtää, vaikka kaikki viittaa siihen, ettei ap:n kumppani tunne ap:ä kohtaan samoin.
Mies voisi vaikka jättää minut, mutta tässä ollaan 10 vuoden jälkeenkin. Ensimmäisestä kosinnasta on 9 vuotta, toisesta kolme.
Minulle vastattiin näin:
"Ei, vaan sinun kuuluisi lähteä. Rakastuneempi osapuoli on hiukan syyntakeeton tuollaisessa tilanteessa, eikä siis edes pysty näkemään totuutta."
Miksi minun pitäisi lähteä suhteesta, jonka koen hyväksi. Jokainen täysijärkinen aikuinen päättää itse, jääkö vai lähteekö. Syyntakeeton :D Kuten minä tässä keski-iässä tyydyin häneen, niin onhan se mahdollista että hänkin tyytyi minuun. Oli miten oli, minä en ole miestä jättämässä vain sen takia, että hän on kahdesti minua kosinut. Kyllä se on hänen hommansa vaihtaa maisemaa jollei tämä kelpaa. Onko jonoa oven takana? Viisikymppiä lähenee.
Hoitajaksi en alkaisi missään nimessä. Olen senkin sanonut, kun vanhempani hoidin meidän tavatessamme. Eli miehelle ei pitäisi olla mikään epäselvää, jos vaan on kuunnellut. Minäkään en oleta miehen hoitavan minua. Avioliitto toisi vaan ylimääräistä paperisotaa. En esimerkiksi haluaisi jäädä meidän kotiin asumaan, jos miehelle kävisi jotain. Enkä halua yhteistä hautaa. En halua että hänellä olisi päätösvalta minun sairaalahoitooni.
Muistutan, että minä en siis ole ap vaan ap:n miehen kaltainen nainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Juuri tänään Iltalehti perukirjoituksessa eteen tulleista ylläreistä:
Toisessa esimerkissä pariskunnan toinen osapuoli kuoli äkillisesti hirvikolarissa. Heillä oli yhteisiä alaikäisiä lapsia, mutta he eivät olleet koskaan saaneet mentyä naimisiin. Nyt sillä oli konkreettisia seurauksia, ja tilanne oli äidille lohduton.
- Perheen äiti ei yhtäkkiä omista mitään, vaan vainajan osuuden omistikin heidän alaikäiset lapsensa, Rainto kertoo.
Eihän aviopuoliso ole perinnönsaaja jos vaikka olisivat olleet naimisissa. Lapset ovat rintaperillisiä. Puolisolla on lakioikeutensa ja sen toki voi menettää jos ei liittoa virallistettu.
"Toisessa esimerkissä pariskunnan toinen osapuoli kuoli äkillisesti hirvikolarissa. Heillä oli yhteisiä alaikäisiä lapsia, mutta he eivät olleet koskaan saaneet mentyä naimisiin. Nyt sillä oli konkreettisia seurauksia, ja tilanne oli äidille lohduton.
- Perheen äiti ei yhtäkkiä omista mitään, vaan vainajan osuuden omistikin heidän alaikäiset lapsensa, Rainto kertoo."
Miten niin ei mitään? Kyllähän omat tavaransa omistaa. Ja jos koti on nyt lasten omaisuutta, niin tuskin alaikäiset äitiään ulos viskaa.
Siitä olen kylläkin samaa mieltä, että avioliitto on nimenomaan kahden kauppa eikä mikään rakkauden sinetti. Rahasta siinä on kyse.
Vierailija kirjoitti:
Minun kommenttini oli tämä:
Miksei sitten puhu suoraan? Ehkä puolisoni ei halua kuulla totuutta, näin epäilen. Aivan kuten ap:ään ei halua ymmärtää, vaikka kaikki viittaa siihen, ettei ap:n kumppani tunne ap:ä kohtaan samoin.
Mies voisi vaikka jättää minut, mutta tässä ollaan 10 vuoden jälkeenkin. Ensimmäisestä kosinnasta on 9 vuotta, toisesta kolme.
Minulle vastattiin näin:
"Ei, vaan sinun kuuluisi lähteä. Rakastuneempi osapuoli on hiukan syyntakeeton tuollaisessa tilanteessa, eikä siis edes pysty näkemään totuutta."
Miksi minun pitäisi lähteä suhteesta, jonka koen hyväksi. Jokainen täysijärkinen aikuinen päättää itse, jääkö vai lähteekö. Syyntakeeton :D Kuten minä tässä keski-iässä tyydyin häneen, niin onhan se mahdollista että hänkin tyytyi minuun. Oli miten oli, minä en ole miestä jättämässä vain sen takia, että hän on kahdesti minua kosinut. Kyllä se on hänen hommansa vaihtaa maisemaa jollei tämä kelpaa. Onko jonoa oven takana? Viisikymppiä lähenee.
Hoitajaksi en alkaisi missään nimessä. Olen senkin sanonut, kun vanhempani hoidin meidän tavatessamme. Eli miehelle ei pitäisi olla mikään epäselvää, jos vaan on kuunnellut. Minäkään en oleta miehen hoitavan minua. Avioliitto toisi vaan ylimääräistä paperisotaa. En esimerkiksi haluaisi jäädä meidän kotiin asumaan, jos miehelle kävisi jotain. Enkä halua yhteistä hautaa. En halua että hänellä olisi päätösvalta minun sairaalahoitooni.
Muistutan, että minä en siis ole ap vaan ap:n miehen kaltainen nainen.
Miten mies on reagoinut, kun olet jo kaksi eri kertaa torjunut hänen kosintansa? Ekan kerran kosi siis vuoden seurustelun jälkeen ja sitten 7 vuoden seurustelun jälkeen. Mitä olet sanonut syyksi, kun olet vastannut "ei" kosintaan?
Eli kyllä se jotain syvempää taitaa tarkoittaa, jos naimisiin ei suostuta. Eli se kieltäytyjä ottaa sen naimisiinmenon sittenkin niin vakavasti, että jos siltä ei vähäänkään tunnu, niin sitten torjuu. Ei siis mene huvin vuoksi tai painostuksesta naimisiin. Eli periaatteessa jos toinen torjuu kosinnan, on se sittenkin melko vakava asia. Eikö?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten miehesi torjui kosintasi? Olitko ihan tosissasi ja selvin päin, vai oliko se vain arkinen heitto, jota mies ei ottanut tosissaan?
Illalla otin puheeksi sängyssä kun olimme kumpikin, ihan selvänä ja rento tunnelma, että olen miettinyt suhdettamme ja kun sinäkin vaimoksi aina puhuttelet, niin mitä olet mieltä, jos menisimme kihloihin? Jotenkin näin. Vasti heti jämäkästi, EI, tunnelma muuttui tyystin, ja sano että ei halua edes keskustella aiheesta?!
Ap
Kysyitkö naimisiin vai kihloihin? En minäkään olisi suostunut kihloihin.
Kai jokainen ymmärtää jos puhutaan kihloista että se on lupaus avioliitosta. Vai selkosuomenkielelläkö parisuhteissa vain puhutaan?
Minä voisin mennä puolisoni kanssa naimisiin, mutta en kihloihin. Mikä ihmeen välivaihe se kihlaus tässä kohtaa (15v yhdessä, 2 lasta, yhteinen omistusasunto) enää on? Sitä joko mennään naimisiin tai ei mennä. Ei meinata.
Kihlaus astuu voimaan siinä vaiheessa kun sovitte menevänne naimisiin. Ainakin esteiden tutkintaan menevän ajan pitää olla kihloissa.
Kihlauksella ei ole minkäännäköistä juridista asemaa, että eipä varsinaisesti tarvitse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten miehesi torjui kosintasi? Olitko ihan tosissasi ja selvin päin, vai oliko se vain arkinen heitto, jota mies ei ottanut tosissaan?
Illalla otin puheeksi sängyssä kun olimme kumpikin, ihan selvänä ja rento tunnelma, että olen miettinyt suhdettamme ja kun sinäkin vaimoksi aina puhuttelet, niin mitä olet mieltä, jos menisimme kihloihin? Jotenkin näin. Vasti heti jämäkästi, EI, tunnelma muuttui tyystin, ja sano että ei halua edes keskustella aiheesta?!
Ap
Kysyitkö naimisiin vai kihloihin? En minäkään olisi suostunut kihloihin.
Kai jokainen ymmärtää jos puhutaan kihloista että se on lupaus avioliitosta. Vai selkosuomenkielelläkö parisuhteissa vain puhutaan?
Minä voisin mennä puolisoni kanssa naimisiin, mutta en kihloihin. Mikä ihmeen välivaihe se kihlaus tässä kohtaa (15v yhdessä, 2 lasta, yhteinen omistusasunto) enää on? Sitä joko mennään naimisiin tai ei mennä. Ei meinata.
Kihlaus astuu voimaan siinä vaiheessa kun sovitte menevänne naimisiin. Ainakin esteiden tutkintaan menevän ajan pitää olla kihloissa.
Kihlauksella ei ole minkäännäköistä juridista asemaa, että eipä varsinaisesti tarvitse.
Ei olekaan, eikä tarvitsekaan. Siitä huolimatta se tarkoittaa ajanjaksoa sopimuksesta liittoon.
Ilmeisesti jotkut luulevat ettei olla kihloissa, ellei kihalutumiseen liity jotain suurieleistä julkista spektaakkelia. Voit kihlautua vaikka vessanpöntöllä istuessasi, jos siinä sovit puolisosi kanssa että menette naimisiin.
Etkö osaa lukea?