onko ihmisten tunteilla mitään väliä?
Kommentit (75)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On tunteita ja tunteita.
Joku luulee omaan traumaansa (tai persoonallisuushäiriöön) liittyvää pakonomaista obsessiotaan rakkaudeksi ja räytyy, kun hänen tunteensa ohitetaan.
Sama koskee absurdia vihaa esim. tiettyä kansanryhmää kohtaan.
Terve ihminen osaa erottaa patologiset tunteet, eikä ainakaan anna niille lisäpontta myötäilemällä näitä häiriköitä.
Jokainen on itse vastuussa siitä, miten antaa omien tunteidensa ilmentyä. Tunteet ovat yksilön omassa mielessä, henkilökohtaisia. Tunteet sinänsä ovat väistämättömiä, ei niitä voi estää kuin esim. turruttavalla lääkityksellä.
Niin tunne on tosi kokemuksena. se vaan ei ole automaattisesti tosi tulkintana. Ja kyllä, terve ihminen pystyy erottamaan omat tunteensa toisen ihmisen tunteista. Ja parhaiten onnistuu yhteistyö kun tunteet kohtaavat. Toisaalta persoonallisuushäiriöisen kohdalla ne saattavat jäädä yksisuuntaiseksi.
Yhteistyö onnistuu parhaiten asiaperustein. Ei pitäisi tuoda tunteita lainkaan esim. työympäristöihin ja politiikkaan.
Loogiset faktoihin perustuvat ratkaisut ja toimintamallit ovat lopulta kaikkien etu.
Tekoäly kun vielä kehittyy, emme tarvitse ihmisiä tekemään mitään päätöksiä.
Huomaa, että tekoälylle esitetyt pohjatiedot, promptit, ovat olennaiset parhaalle ratkaisulle.
-Dr Spock
Kyllä. Myös tuo on totta. Eli tunteet ovat myöskin kontekstiin sidonnaisia. Ja maailmassa huomaa sen, kun tunteet tuodaan liiaksi politiikkaan ja ihmisiä hallitaan niiden avulla.
Esitit hyvän pohdinnan sille, mikä merkitys lopulta jää tunteiden olemassa ololle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottakai on! Jos ihmisen tunteet ohitetaan kerta toisensa jälkeen, tekee se ihan hirvittävää jälkeä psyykkeelle ajan mittaan. Omanarvontunto, itsetunto, luottamus itseen ja maailmaan, kuinka valoisana näkee tulevaisuuden. Kaikkiin näihin vaikuttaa se, miten tulemme tunteinemme kohdatuksi ja kuunnelluksi
jos näin on, niin miksi maailmassa esiintyy niin paljon toisten itsetunnon, luottamuksen itseen ja maailmaa kohtaan heikentämistä? onko tuolla joku merkitys sitten näiden ihmisten mielestä ketkä näin tekevät? en oikein ymmärrä.
Hyvinvointivaltioissa tämä ei päde, mutta monissa maissa on kilpailu. Kapitalistisissa maissa ym. ihmiset kilpailevat resursseista eri tavoin, koska heillä ei ole turvattua toimeentuloa. Silloin toisten murskaaminen parantaa omia mahdollisuuksia.
tuo selittääkin jo ydintä. Toisilla ihmisillä ei ole arvoa vaikka sellainen on näennäisesti määritelty.
Miten tämä liittyy tunteisiin?
Muuten kuin että kaikilla ihmisillä on tunteita ja ne vaihtelevat.
Mulla ei ole lainkaan näläntunnetta. Joillakin on koko ajan. Useimmilla tältä väliltä.
Ensin on tunne jossa ihminen voi kokea vaikkapa vihaa. Toinen on tulkinta jossa hän alkaa uskomaan että tämä tunne kertoo kohteen todellisesta arvosta. Eli hän katsoo asiaa omien linssiensä läpi. Kolmas on toiminta, jossa tätä kohdetta aletaan kohtelemaan siten kuin hänellä ei olisi samaa ihmisarvoa.
Ei pidä tulkita. Sääntö numero 1.
Tunteita maailmaan mahtuu, tulkintoja ei.
Tätä näkee valitettavasti jatkuvasti ihmisillä vaikka itse toimisikin toisin. Ehkä tästä syntyikin koko aihe.
Vierailija kirjoitti:
Ne ohjaavat kaikkea toimintaa ja järki yrittää epätoivoisesti tehdä interventioita katastrofin välttämiseksi.
No tältä vaikuttaa. Neurotyypillisten maailma. Huh huh.
Tunteet on tunteita eikä ne ole mitään objektiivisia mittareita. Tunteita on todella helppo minupulpida ulkoouoleisten toimesta. Joten aikana vähän on arvoa muiden tunteilla.
Jännästi vielä tunteellisesti ihmiset ajattelee vain onia tunteitaan eikä mieti hetkeäkään mitä tunteita ne tunteellisen tunteet muille aiheuttaa
Vierailija kirjoitti:
Riippuu ihmisestä. Jonkun tuntemattoman nobodyn tunteilla ei ole mulle vtunkaan merkitystä, vaikka kuinka pahottais mielensä siitä, ettei mennä eikä olla mielensä mukaan enkä kyllä aina läheistenkään tunteita ota huomioon silloin, kun ei ole tarpeen, kun ei ole tarkoitus heidänkään pillinsä mukaan hyppiä. Maalaisjärjellä.
Eli sinä et vökitä tunteettomien tunteista mutta kuitenkin vaadit niitä tunteettomia välittämättä sinun tunteista? Ihan uteliaisuutta oletko muutenkin noin itsekeskeinen ja omahyväinen mitä tuolla kommentilla annat ymmärtää?
Vierailija kirjoitti:
Tunteet on tunteita eikä ne ole mitään objektiivisia mittareita. Tunteita on todella helppo minupulpida ulkoouoleisten toimesta. Joten aikana vähän on arvoa muiden tunteilla.
Jännästi vielä tunteellisesti ihmiset ajattelee vain onia tunteitaan eikä mieti hetkeäkään mitä tunteita ne tunteellisen tunteet muille aiheuttaa
onko sinulla tällainen kokemus taustalla? eli tuo on nyt sinun tunteesi siitä eikä siten objektiivinen mittari tai totuus.
Peli kovenee, olen huomannut. Riittää, kun katselee ihmisten toimintaa ja käytöstä aamuliikenteessä, neljän ruuhkassa ja kauppajonossa. Ei paljon kiinnostele mitä vieressä tapahtuu. Se minä on niin suuri prioriteetti, että mennään vaikka toisen päälle, kunhanoma päämäärä toteutuu.
En ole koskaan joutunut todistamaan mitään auttamustilannetta julkisella paikalla, mutta en usko, että kukaan jäisi auttamaan ketään random ohikulkijaa tai soittausi edes apua. Sen verran kylmältä tavan tallaajat näyttävät. Tai en tiedä onko edes kylmyyttä, jotenkin robottimaisia ovat. Tyhjä katse ja sisään ajetun ohjelmiston mukaan kulkevat eteenpäin. Aika pahan näköistä oikeastaan, ihan tässä menee kanan lihalle tästä mielikuvasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu ihmisestä. Jonkun tuntemattoman nobodyn tunteilla ei ole mulle vtunkaan merkitystä, vaikka kuinka pahottais mielensä siitä, ettei mennä eikä olla mielensä mukaan enkä kyllä aina läheistenkään tunteita ota huomioon silloin, kun ei ole tarpeen, kun ei ole tarkoitus heidänkään pillinsä mukaan hyppiä. Maalaisjärjellä.
Eli sinä et vökitä tunteettomien tunteista mutta kuitenkin vaadit niitä tunteettomia välittämättä sinun tunteista? Ihan uteliaisuutta oletko muutenkin noin itsekeskeinen ja omahyväinen mitä tuolla kommentilla annat ymmärtää?
En vaadi keneltäkään yhtään mitään.
Tuo on sinun ikioma sinun ikiomiin tunteisiisi perustuva oletus eikä liity minuun mitenkään.
No justhan yksi uhosi lopettavansa sodan Sitten Kun Luissani Tuntuu Siltä.
Vierailija kirjoitti:
Narsistille vain hänen tunteillaan on väliä. Muiden tunteita joko manipuloi, väheksyy tai käyttää hyväkseen tuhotakseen toisen. Narsistilta puuttuu ydinminä tai se on erittäin epävakaa ja riippuvainen ulkoisesta validaatiosta, siksi pienikin kritiikki voi murskata sen täysin. Muita narsisti murskaa huvikseen, koska se ruokkii hänen harhoja omasta erinomaisuudestaan ja vahvuudestaan. Aikuisvauva on kuitenkin kaikista heikoin ja muista riippuvaisin, hän tarvii hovin kannattelemaan tyhjillä valheilla pumpattua egoaan.
Kuvailit yli 90% suomalaisista naisista
Vierailija kirjoitti:
Peli kovenee, olen huomannut. Riittää, kun katselee ihmisten toimintaa ja käytöstä aamuliikenteessä, neljän ruuhkassa ja kauppajonossa. Ei paljon kiinnostele mitä vieressä tapahtuu. Se minä on niin suuri prioriteetti, että mennään vaikka toisen päälle, kunhanoma päämäärä toteutuu.
En ole koskaan joutunut todistamaan mitään auttamustilannetta julkisella paikalla, mutta en usko, että kukaan jäisi auttamaan ketään random ohikulkijaa tai soittausi edes apua. Sen verran kylmältä tavan tallaajat näyttävät. Tai en tiedä onko edes kylmyyttä, jotenkin robottimaisia ovat. Tyhjä katse ja sisään ajetun ohjelmiston mukaan kulkevat eteenpäin. Aika pahan näköistä oikeastaan, ihan tässä menee kanan lihalle tästä mielikuvasta.
Niin, ihmiset ovat omien tunteidensa vallassa eivätkä näe eteensä.
Vierailija kirjoitti:
Tunteet on tunteita eikä ne ole mitään objektiivisia mittareita. Tunteita on todella helppo minupulpida ulkoouoleisten toimesta. Joten aikana vähän on arvoa muiden tunteilla.
Jännästi vielä tunteellisesti ihmiset ajattelee vain onia tunteitaan eikä mieti hetkeäkään mitä tunteita ne tunteellisen tunteet muille aiheuttaa
Juuri näin.
Henkilöt, jotka antavat omien tunteidensa näyttävästi näkyä ja kuulua, ovat äärettömän häiritseviä.
En tarkoita edes pelkkää manipulatiivista häiriötä, vaan harmonisen ilmapiirin sekoittamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunteet on tunteita eikä ne ole mitään objektiivisia mittareita. Tunteita on todella helppo minupulpida ulkoouoleisten toimesta. Joten aikana vähän on arvoa muiden tunteilla.
Jännästi vielä tunteellisesti ihmiset ajattelee vain onia tunteitaan eikä mieti hetkeäkään mitä tunteita ne tunteellisen tunteet muille aiheuttaa
Juuri näin.
Henkilöt, jotka antavat omien tunteidensa näyttävästi näkyä ja kuulua, ovat äärettömän häiritseviä.
En tarkoita edes pelkkää manipulatiivista häiriötä, vaan harmonisen ilmapiirin sekoittamista.
Sinulla on siis kokemus häiritsevyydestä joka syntyy asiasta X. Et perustellut järjellä, että miksi omia tunteitaan näyttävät ihmiset ovat objektiivisesti häiritseviä. Miksi se rikkoo sinun mielessäsi olevan ainoan oikean harmonian?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Narsistille vain hänen tunteillaan on väliä. Muiden tunteita joko manipuloi, väheksyy tai käyttää hyväkseen tuhotakseen toisen. Narsistilta puuttuu ydinminä tai se on erittäin epävakaa ja riippuvainen ulkoisesta validaatiosta, siksi pienikin kritiikki voi murskata sen täysin. Muita narsisti murskaa huvikseen, koska se ruokkii hänen harhoja omasta erinomaisuudestaan ja vahvuudestaan. Aikuisvauva on kuitenkin kaikista heikoin ja muista riippuvaisin, hän tarvii hovin kannattelemaan tyhjillä valheilla pumpattua egoaan.
Kuvailit yli 90% suomalaisista naisista
Haha. Siinäpä täysin omista tunteista versovaan "mielipiteeseen" perustuva kommentti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Peli kovenee, olen huomannut. Riittää, kun katselee ihmisten toimintaa ja käytöstä aamuliikenteessä, neljän ruuhkassa ja kauppajonossa. Ei paljon kiinnostele mitä vieressä tapahtuu. Se minä on niin suuri prioriteetti, että mennään vaikka toisen päälle, kunhanoma päämäärä toteutuu.
En ole koskaan joutunut todistamaan mitään auttamustilannetta julkisella paikalla, mutta en usko, että kukaan jäisi auttamaan ketään random ohikulkijaa tai soittausi edes apua. Sen verran kylmältä tavan tallaajat näyttävät. Tai en tiedä onko edes kylmyyttä, jotenkin robottimaisia ovat. Tyhjä katse ja sisään ajetun ohjelmiston mukaan kulkevat eteenpäin. Aika pahan näköistä oikeastaan, ihan tässä menee kanan lihalle tästä mielikuvasta.
Niin, ihmiset ovat omien tunteidensa vallassa eivätkä näe eteensä.
Tai sitten ei ole tunteita, tai niihin ei saada mitään kosketusta. Ei iloa, ei surua, ei edes tyytyväisyyttä.suomalaisista saisi hyvän tutkimusaineiston aiheeseen: miten olla olemassa olematta olemassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunteet on tunteita eikä ne ole mitään objektiivisia mittareita. Tunteita on todella helppo minupulpida ulkoouoleisten toimesta. Joten aikana vähän on arvoa muiden tunteilla.
Jännästi vielä tunteellisesti ihmiset ajattelee vain onia tunteitaan eikä mieti hetkeäkään mitä tunteita ne tunteellisen tunteet muille aiheuttaa
Juuri näin.
Henkilöt, jotka antavat omien tunteidensa näyttävästi näkyä ja kuulua, ovat äärettömän häiritseviä.
En tarkoita edes pelkkää manipulatiivista häiriötä, vaan harmonisen ilmapiirin sekoittamista.
Sinulla on siis kokemus häiritsevyydestä joka syntyy asiasta X. Et perustellut järjellä, että miksi omia tunteitaan näyttävät ihmiset ovat objektiivisesti häiritseviä. Miksi se rikkoo sinun mielessäsi olevan ainoan oikean harmonian?
Harmonia perustuu asioiden jouhevaan kulkuun. Jonkun tunnepurkaus siihen väliin sekoittaa hetkeksi normaalin virtauksen kuin juoksevaan veteen heitetty kivenlohkare. Tunteet haittaavat keskittymistä ja selkeää ajattelua.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu ihmisestä. Jonkun tuntemattoman nobodyn tunteilla ei ole mulle vtunkaan merkitystä, vaikka kuinka pahottais mielensä siitä, ettei mennä eikä olla mielensä mukaan enkä kyllä aina läheistenkään tunteita ota huomioon silloin, kun ei ole tarpeen, kun ei ole tarkoitus heidänkään pillinsä mukaan hyppiä. Maalaisjärjellä.
Toivottavasti ei tavata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Peli kovenee, olen huomannut. Riittää, kun katselee ihmisten toimintaa ja käytöstä aamuliikenteessä, neljän ruuhkassa ja kauppajonossa. Ei paljon kiinnostele mitä vieressä tapahtuu. Se minä on niin suuri prioriteetti, että mennään vaikka toisen päälle, kunhanoma päämäärä toteutuu.
En ole koskaan joutunut todistamaan mitään auttamustilannetta julkisella paikalla, mutta en usko, että kukaan jäisi auttamaan ketään random ohikulkijaa tai soittausi edes apua. Sen verran kylmältä tavan tallaajat näyttävät. Tai en tiedä onko edes kylmyyttä, jotenkin robottimaisia ovat. Tyhjä katse ja sisään ajetun ohjelmiston mukaan kulkevat eteenpäin. Aika pahan näköistä oikeastaan, ihan tässä menee kanan lihalle tästä mielikuvasta.
Niin, ihmiset ovat omien tunteidensa vallassa eivätkä näe eteensä.
Tai sitten ei ole tunteita, tai niihin ei saada mitään kosketusta. Ei iloa, ei surua, ei edes tyytyväisyyttä.suomalaisista saisi hyvän tutkimusaineiston aiheeseen: miten olla olemassa olematta olemassa.
Jäljelle jäävä tasaisen harmaa pinta on ehkä se mihin suomalaisia kasvatetaan jo lapsesta. Tai ainakin vanhempaa sukupolvea kasvatettiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Peli kovenee, olen huomannut. Riittää, kun katselee ihmisten toimintaa ja käytöstä aamuliikenteessä, neljän ruuhkassa ja kauppajonossa. Ei paljon kiinnostele mitä vieressä tapahtuu. Se minä on niin suuri prioriteetti, että mennään vaikka toisen päälle, kunhanoma päämäärä toteutuu.
En ole koskaan joutunut todistamaan mitään auttamustilannetta julkisella paikalla, mutta en usko, että kukaan jäisi auttamaan ketään random ohikulkijaa tai soittausi edes apua. Sen verran kylmältä tavan tallaajat näyttävät. Tai en tiedä onko edes kylmyyttä, jotenkin robottimaisia ovat. Tyhjä katse ja sisään ajetun ohjelmiston mukaan kulkevat eteenpäin. Aika pahan näköistä oikeastaan, ihan tässä menee kanan lihalle tästä mielikuvasta.
Niin, ihmiset ovat omien tunteidensa vallassa eivätkä näe eteensä.
Tai sitten ei ole tunteita, tai niihin ei saada mitään kosketusta. Ei iloa, ei surua, ei edes tyytyväisyyttä.suomalaisista saisi hyvän tutkimusaineiston aiheeseen: miten olla olemassa olematta olemassa.
Tunteita on kaikilla. Heilläkin, jotka eivät omiaan tunnista. Ehkäpä erityisesti heillä.
Siksikin kaikki tunneperusteinen päätöksenteko on tuhoon tuomittua.
Ei pidä tulkita. Sääntö numero 1.
Tunteita maailmaan mahtuu, tulkintoja ei.