Sukupuolia on kaksi, mielenterveyshäiriöitä kuvitella muuta on enemmän
Kommentit (974)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten lapsi voi tietää olevansa väärää sukupuolta, jos edes aikuiset eivät kykene määrittelemään mikä on tyttö ja mikä on poika?
Haluaisin myös tähän vastauksen
Sitä pitäis varmaan kysyä siltä lapselta, mistä me muut sitä tiedettäis.
Eli lapsi ei voi tietää kerta edes aikuiset ei osaa transporukassa määrittää mitä on olla tyttö tai poika
Tosi surullista. Ei ihme että tätä vastaan ollaanLapsella selvästi voi olla selkeä kokemus siitä, että hänen kuuluisi olla eri sukupuolta kuin se, mihin on syntynyt. Tähän ei yhtään mitenkään vaikuta se, miten vaiko mitenkään aikuiset osaa määritellä sukupuolia. Eihän nämä asiat liity mitenkään toisiinsa.
Miten hän voi kokea olevansa väärää sukupuolta kun sukupuolia ei ole määritelty? Tuossa tapauksessa tyttö ja poika voi tarkoittaa samaa asiaa koska niitä ei ole määritelty. Miten hän siis tietää olevansa väärässä sukupuolessa?
Mistä ihmeestä sä nyt oikein puhut. Keidenkään random-aikuisten sukupuolen määrittelyt ei vaikuta mitenkään asiaan.
Eiköhän sillä lapsella ole mielessään ympäröivään maailmaan perustuvat määritelmät sukupuolille.
Sä laitat nyt tässä todella paljon lapsen hahmotuskyvyn ja tiedon varaan. Yllättävän vanha lapsi luulee, että pelkkä pitkä tukka ja hame tekevät tytöksi.
No kun minä olen kasvanut sellaisen lapsen kanssa. Ihan yhdentekevää mistä se lapsi sen asian tietää, jos kyseessä on niin selkeä ilmiö kuin mitä olen vierestä todistanut.
Entä jos kyseessä onkin feminiininen homopoika, traumasta johtuva sukupuoliristiriita tai muuten vain ohimenevä kokemus? Kerran transiutettu on aina transiutettu, eikä ole mitään diagnostista välinettä transsufiiliksen aitouden tai pysyvyyden ennustamiseen. Kuten jo todettu, niin sosiaalinenkin transitio on voimakas psyykkinen interventio, jota asiantuntijat eivät suosittele.
Jos se on ohimenevä kokemus, niin sitten se menee ohi.
Lapsen ilmentämän identiteetin hyväksyminen ei ole mikään voimakas psyykkinen interventio (lapsen identiteetin kieltäminen olis).
Miten se menee ohi, jos sitä vahvistetaan sosiaalisella transitiolla ja pahimmassa tapauksessa kastroimalla blokkereilla ja muuntohormoneilla?
Siten, että ihmisen sisäsyntyistä kokemusta sukupuolesta et pysty millään kasvatuksella, tukemisella, pakottamisella tai vahvistamisella muuttamaan. Siksi eheytyshoidot ei toimi transihmisen identiteetin muuttamisessa. Samasta syystä et saa tehtyä kenestäkään transihmistä, joka ei sitä oikeasti ole.
Detransituoitujien kohdalla jossain kohtaa joku on mennyt pieleen. Sitä ei voi kiistää. Heidänkin olemassaolonsa kuitenkin todistaa tuota samaa asiaa. Ihmisen sisäistä kokemusta sukupuolestaan ei voi muuttaa ulkoisilla toimilla, kasvatuksella tai "terapialla".
Juurihan sulle on kerrottu, että sosiaalinen transitio ja blokkerit muokkaavat lapsen identiteetin ja lukitsevat ajattelun transsuiluun. Transkokemuksen pysyvyyttä ei voida ennustaa luotettavasti ja vasta aikuisen kohdalla voidaan todeta, että lapsuusajan sukupuoliristiriita olikin merkki transsuudesta. Transsuksi manipuloidun lapsen transiutus on valtava tragedia.
No kun niin ei käy. Olet antanut itsesi aivopestä uskomaan niin, mutta sukupuolen kokemusta ei pysty muuttamaan. Siitä on jotain sairaita kojeilujakin historiassa ja se on mahdotonta.
No kun niin on käynyt. Blokkereille laitetuista lapsista 98 prosenttia jatkaa muuntohormoneille. Transdiagnoosin voi asettaa vasta aikuiselle täysipäiselle ihmiselle. Ei ole siis tilastollisesti mahdollista, että kaikki lapsena transiutetut olisivat oikeasti transsuja. Jos transiutetaan lapsena, niin silloin on transsu loppuikänsä steriloidulla lapsen tasolle jääneellä mutiloidulla keholla ja mielellä.
No meillä Suomessa ei onneksi noin tapahdu.
Selkeä enemmistö aloituksen kanssa samaa mieltä. Siitä huolimatta että täällä varmasti hyvin vinoutunut yliedustus sen toisen kanssa suhteen.
Vielä on siis toivoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Entä jos hän kertoo olevansa Batman, kissanpentu, viinirypäle tai pyllynreikä? Kertoisitko muille olevasi viinirypäleen äiti?"
Sä puhut ihmiselle, joka on menettänyt rakkaimman läheisensä, koska hän ei ikinä saanut mitään tukea tai validaatiota sille poikkeavalle sukupuolikokemukselleen. Mua ei naurata sun typerät viinirypälevertaukset yhtään. Todella mautonta.
Kaikkiin mielenterveyshäiriöihin liittyy kohonnut itsetuhoisuusriski. Väärään sukupuoleen syntyminen on luonnontieteellinen mahdottomuus. Te transaktivistit olette lahko.
Mä en ole transaktivisti.
Väärään sukupuoleen syntymisen KOKEMUS ei ole luonnontieteellinen mahdottomuus. Minä uskon, että sille kokemukselle on jo sikiöaikana kehittynyt pohja, koska olen nähnyt sen alkavan niin varhain.
Transsukupuolisuus ei itsessään ole mielenterveyshäiriö.
Monien mielenterveyshäiriöitten juuret ovat raskauden ja erityisesti synnytyksen aikaisissa tapahtumissa.
Ja ne puhkeavat vauvaiässä? Älä nyt viitsi, et sä itsekään enää pysty uskomaan tuohon.
1. Oletko koskaan kuullut lastenpsykiatriasta?
2. Koko tarinasi saattaa olla keksitty.
Olen kuullut lastenpsykiatriasta, niinhän sitä mun läheistäkin yritettiin "hoitaa". Lastenpsykiatria ei tunne vauva/taaperoiässä puhkeavia mielenterveyden häiriöitä, ellei kyse ole äärimmäisestä laiminlyönnistä jne.
Joo, tarinani voi toki sun näkökulmasta olla keksitty. Se ei kuitenkaan ole ainoa vastaava kokemus maailmassa, ja ne eivät kaikki voi olla keksittyjä. Varhaislapsuudesta saakka kestänyt, pysyvä kokemus väärään sukupuoleen syntymisestä on selkeästi tunnettu ilmiö.
Toisekseen, MINÄ tiedän, ettei tarinani ole keksitty, joten MINÄ tiedän miten päättömiä sun väitteet on. Ei sun jutuilla voi vakuuttaa ketään, jolla on henkilökohtaista kokemusta asiasta. Propagandasi on suunnattu ihan muille tahoille.
Vauva/taaperoikäinen kykenee tulkitsemaan sukupuolen ainoastaan näkyvien/kehollisten ominaisuuksien perusteella. Se ei tietenkään sulje pois lapsilla yleisesti esiintyviä mielikuvitusmaailmoja. Kuitenkin, jos mielikuvitusmaailma jää pysyväksi, on kyseessä mielenterveyshäiriö. Ja transaktivistit ovat taitavia keksimään tarinoitakin.
Mistä tiedät? En lainkaan allekirjoita väitettäsi. Et sä pysty saamaan mua uskomaan tuohon hömppääsi. Koska mä TIEDÄN väitteesi valheellisiksi, mua kiinnostaa niissä yhäkin ainoastaan se, miksi asia on sulle niin tärkeä.
Löysin tämän hakusanalla "kuinka 2-vuotias tulkitsee sukupuolen". Tämä on suora lainaus Väestöliiton sivulta otsikosta "2-3 vuotiaan seksuaalisuus":
1. Mitä lapsessa tapahtuu? Vastaus: Opettelee käymään potalla. Huomaa, että tytöt ja pojat erilaisia.
2. Mitä lapsi voi tehdä ja kysyä? Vastaus: Sukuelimet kiinnostavat, katselee muiden pimppejä ja pippeleitä esim. saunassa. Pohtii eroja ääneen.
3. Miten aikuinen voi tukea ja ohjata lasta? Vastaus: Kerro, että tytöillä on pimppi, pojilla pippeli. Anna lapsen olla potalla omassa rauhassa. Opeta pesemään kädet WC-käynnin jälkeen.
Asia on minulle tärkeä, koska vastustan jyrkästi luonnonvastaista vallankumousta, jonka Suomen eduskunta, transjärjestöjen sekä lääketeollisuuden ja muitten taloudellista hyötyä ilmiöstä kuittaavien tahojen (sukupuoli-identiteetin tutkimuspoliklinoitten pseudotieteelliset poppatohtorit ja sukupuolenmuokkauskirurgit) toiveesta, käynnisti vuonna 2003 voimaan astuneen, alkuperäisen translain myötä.
Eli näin hienosti pystyt löytämään asiallista tietoa, että 2-3 -vuotias alkaa ymmärtää sukupuolten eron, on siitä kiinnostunut, pohtii eroja ja ymmärtää näin siis myös oman sukupuolensa.
Sitten kuitenkin, kun sinulle kerrotaan, että joku juuri tuon ikäinen lapsi on aivan kehitystasonsa mukaisesti havainnut olevansa eri sukupuolta kuin se oma syntymäsukupuoli, niin sinä kerrot, että "hämmentävän isot" lapset luulevat, että sukupuoli on sama asia kuin pitkät hiukset.
Niinkun, miten voi toisaalta ymmärtää asioita ja sitten heittää kaiken ymmärryksen romukoppaan, kun täytyy kehittää jotain raflaavaa propagandaa.
"Sitten kuitenkin, kun sinulle kerrotaan, että joku juuri tuon ikäinen lapsi on aivan kehitystasonsa mukaisesti havainnut olevansa eri sukupuolta kuin se oma syntymäsukupuoli, niin sinä kerrot, että "hämmentävän isot" lapset luulevat, että sukupuoli on sama asia kuin pitkät hiukset. "
Niin miten se 2v. on havainnut olevansa eri sukupuolta kuin syntymäsukupuoli? Kysymys on silloin siitä, että lapsi ei assosioidu niihin muihin piirteisiin joita samanlaiset genitaalit omaavilla tyypillisesti on. He eivät ymmärrä että esim. ne pitkät hiukset eivät johdu pimpistä, vaan olettavat että pitkähiuksisella henkilöllä on pimppi. Siksi he voivat helposti ajatella sinne kouluikäiseksi asti, että tyttönukke muuttuu poikanukeksi kun siltä leikkaa hiukset ja vaihtaa vaatteet. Siksi pitävien päätelmien tekeminen lasten sukupuoli-identiteetistä & sen vahvistaminen on haitallista.
Eri
Sukupuoli-identiteetin kehitys on sisäsyntyistä. Siitä se lapsi havaitsee sukupuolensa, ei jostain assosiaatioista. Poikalapsi voi aivan hyvin assosioitua esimerkiksi äidin piirteisiin ja haluta pitää äidin mekkoa. Se ei tee hänestä tyttöä. Kaikilla lapsilla on sisäinen ymmärrys sukupuolestaan juurikin noista 2-3 -vuosista eteenpäin ellei sitten kehitys jostain syystä mene eritahtisesti kuin muilla. Transsukupuolisillakin ymmärrys omasta sukupuolesta nousee usein tietoisuuteen juuri tuossa ikävaiheessa.
Koska kehitystä ohjaa pitkälti biologia, ei sitä lapsen kokemusta voi millään pitkillä hiuksilla, mekoilla tai saduilla muuttaa. Näin on niin transihmisten kuin muidenkin kohdalla.
En ole vähään aikaan kuullut noin aliarvoivaa puhetta lapsen ymmärryksestä kuin sun pimppi-pitkät hiukset pohdiskelut. Luuletko sinä, ettei se tyttönukke ihan vaan esitä poikaa sen lapsen leikeissä, eikä maagisesti muutu pojaksi hiustenleikkuun myötä. Niinhän ne lapset leikkii roolileikissä äitejä ja isejäkin sikin sokin, eikä kuvittele, että oma sukupuoli leikin myötä vaihtuu.
Se että lapselle kehittyy pikkulapsena ensin tietoisuus itsestään ja kyky ymmärtää, että on joltain osin samanlainen tai erilainen kuin muut ihmiset, ei tarkoita sukupuolen kokemuksen sisäsyntyisyyttä. Se miksi lapsi tiedostaa oman sukupuolensa juuri 2-3-vuotiaana liittyy nimenomaan siihen, että lapsi oppii ymmärtämään kieltä, kävelemään, hänen sosiaalinen piirinsä laajenee ja hän alkaa hahmottaa sosiaalista todellisuutta.
Hänellä on kypsymisen ja opittujen taitojen, kuten kielellisten valmiuksien, johdosta valmius ymmärtää alkeellisella tasolla sukupuolen käsite ja valmius luoda alkeellisia merkityssuhteita siitä, mitä asioita sukupuoleen liitetään hänen sosiaalisessa ympäristössään.
Tuossa iässä ei voi mitenkään ennustaa, minkälaiseksi lapsen sukupuolen kokemus ja identiteetti kehittyvät. Ne ovat lapsilla äärimmäisen epävakaita jo luonnostaan, koska lapset harjoittelevat vasta sosiaalista maailmaa ja sen rooleja.
Se, että kokemus on epävakaa, ei tarkoita ettei se olisi sisäsyntyinen. Yhtä lailla sisäsyntyisen kokemuksen selkiytymiseen voi mennä aikaa. Oletko oikeasti sitä mieltä, että tieto omasta sukupuolesta tulisi ulkoisista asioista ja ulkoa päin.
Kellokosken prinsessalla oli sisäsyntyinen kokemus kuninkaallisuudesta. Oliko hän oikeasti kuninkaallinen?
Huvittavaa, et tätä Kellokosken prinsessaa käytetään näissä argumenteissa vuodesta toiseen. Onko nää lauseet jollakin tallessa ja sieltä kopioina sit tänne laitetaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi oma teoria: kaikki lapset syntyvät siis tyttöinä tai poikina. Jossain vaiheessa ihan normaalia kehitystä tulee vaihe, että ihmetellään sitä pippeä tai pimpsua. Se on aivan normaalia vaikka 2-6-vuotiaana (En ole asiantuntija!)
Minä muistan (tyttönä) halunneeni opetella pissaamaan seisaalleen. Kävin mummolassa jopa salaa ulkona pissalla seisomassa. Ihan yhtälailla en tykännyt nukeista vaan enemmän autoista ja legoista.
Nuorempi serkku (poika) tykkäsi ihan yhtälailla pukeutua mummolassa hameisiin ja korkokenkiin kun saimme kokeilla mummon vanhoja vaatteita.
Tietämättömät vanhemmat ovat sitten nähneet tällaiset lapsuuden normaalit vaiheet niin, että "juu, tuo meidän poikahan haluaa olla tyttö!" ja kannustaneet jatkamaan, jolloin lapsi on vielä enemmän hämmentynyt ja sekaisin ajatuksissaan.
Että ei ihme jos nuorena/teininä tai jopa aikuisena sanovat, että on ollut hämmentynyt omasta itsestään. Tai että muka jo ihan lapsina tiesivät olevansa jotain muuta kuin ovat.
Sitten kun siihen lisätään tättähäärä punavihreä äiti, jonka suurin unelma on saada "translapsi" eksoottiseksi lemmikiksi, niin katastrofi on valmis.
Tunnetko montakin tällaista äitiä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Entä jos hän kertoo olevansa Batman, kissanpentu, viinirypäle tai pyllynreikä? Kertoisitko muille olevasi viinirypäleen äiti?"
Sä puhut ihmiselle, joka on menettänyt rakkaimman läheisensä, koska hän ei ikinä saanut mitään tukea tai validaatiota sille poikkeavalle sukupuolikokemukselleen. Mua ei naurata sun typerät viinirypälevertaukset yhtään. Todella mautonta.
Kaikkiin mielenterveyshäiriöihin liittyy kohonnut itsetuhoisuusriski. Väärään sukupuoleen syntyminen on luonnontieteellinen mahdottomuus. Te transaktivistit olette lahko.
Mä en ole transaktivisti.
Väärään sukupuoleen syntymisen KOKEMUS ei ole luonnontieteellinen mahdottomuus. Minä uskon, että sille kokemukselle on jo sikiöaikana kehittynyt pohja, koska olen nähnyt sen alkavan niin varhain.
Transsukupuolisuus ei itsessään ole mielenterveyshäiriö.
Monien mielenterveyshäiriöitten juuret ovat raskauden ja erityisesti synnytyksen aikaisissa tapahtumissa.
Ja ne puhkeavat vauvaiässä? Älä nyt viitsi, et sä itsekään enää pysty uskomaan tuohon.
1. Oletko koskaan kuullut lastenpsykiatriasta?
2. Koko tarinasi saattaa olla keksitty.
Olen kuullut lastenpsykiatriasta, niinhän sitä mun läheistäkin yritettiin "hoitaa". Lastenpsykiatria ei tunne vauva/taaperoiässä puhkeavia mielenterveyden häiriöitä, ellei kyse ole äärimmäisestä laiminlyönnistä jne.
Joo, tarinani voi toki sun näkökulmasta olla keksitty. Se ei kuitenkaan ole ainoa vastaava kokemus maailmassa, ja ne eivät kaikki voi olla keksittyjä. Varhaislapsuudesta saakka kestänyt, pysyvä kokemus väärään sukupuoleen syntymisestä on selkeästi tunnettu ilmiö.
Toisekseen, MINÄ tiedän, ettei tarinani ole keksitty, joten MINÄ tiedän miten päättömiä sun väitteet on. Ei sun jutuilla voi vakuuttaa ketään, jolla on henkilökohtaista kokemusta asiasta. Propagandasi on suunnattu ihan muille tahoille.
Vauva/taaperoikäinen kykenee tulkitsemaan sukupuolen ainoastaan näkyvien/kehollisten ominaisuuksien perusteella. Se ei tietenkään sulje pois lapsilla yleisesti esiintyviä mielikuvitusmaailmoja. Kuitenkin, jos mielikuvitusmaailma jää pysyväksi, on kyseessä mielenterveyshäiriö. Ja transaktivistit ovat taitavia keksimään tarinoitakin.
Mistä tiedät? En lainkaan allekirjoita väitettäsi. Et sä pysty saamaan mua uskomaan tuohon hömppääsi. Koska mä TIEDÄN väitteesi valheellisiksi, mua kiinnostaa niissä yhäkin ainoastaan se, miksi asia on sulle niin tärkeä.
Löysin tämän hakusanalla "kuinka 2-vuotias tulkitsee sukupuolen". Tämä on suora lainaus Väestöliiton sivulta otsikosta "2-3 vuotiaan seksuaalisuus":
1. Mitä lapsessa tapahtuu? Vastaus: Opettelee käymään potalla. Huomaa, että tytöt ja pojat erilaisia.
2. Mitä lapsi voi tehdä ja kysyä? Vastaus: Sukuelimet kiinnostavat, katselee muiden pimppejä ja pippeleitä esim. saunassa. Pohtii eroja ääneen.
3. Miten aikuinen voi tukea ja ohjata lasta? Vastaus: Kerro, että tytöillä on pimppi, pojilla pippeli. Anna lapsen olla potalla omassa rauhassa. Opeta pesemään kädet WC-käynnin jälkeen.
Asia on minulle tärkeä, koska vastustan jyrkästi luonnonvastaista vallankumousta, jonka Suomen eduskunta, transjärjestöjen sekä lääketeollisuuden ja muitten taloudellista hyötyä ilmiöstä kuittaavien tahojen (sukupuoli-identiteetin tutkimuspoliklinoitten pseudotieteelliset poppatohtorit ja sukupuolenmuokkauskirurgit) toiveesta, käynnisti vuonna 2003 voimaan astuneen, alkuperäisen translain myötä.
Eli näin hienosti pystyt löytämään asiallista tietoa, että 2-3 -vuotias alkaa ymmärtää sukupuolten eron, on siitä kiinnostunut, pohtii eroja ja ymmärtää näin siis myös oman sukupuolensa.
Sitten kuitenkin, kun sinulle kerrotaan, että joku juuri tuon ikäinen lapsi on aivan kehitystasonsa mukaisesti havainnut olevansa eri sukupuolta kuin se oma syntymäsukupuoli, niin sinä kerrot, että "hämmentävän isot" lapset luulevat, että sukupuoli on sama asia kuin pitkät hiukset.
Niinkun, miten voi toisaalta ymmärtää asioita ja sitten heittää kaiken ymmärryksen romukoppaan, kun täytyy kehittää jotain raflaavaa propagandaa.
"Sitten kuitenkin, kun sinulle kerrotaan, että joku juuri tuon ikäinen lapsi on aivan kehitystasonsa mukaisesti havainnut olevansa eri sukupuolta kuin se oma syntymäsukupuoli, niin sinä kerrot, että "hämmentävän isot" lapset luulevat, että sukupuoli on sama asia kuin pitkät hiukset. "
Niin miten se 2v. on havainnut olevansa eri sukupuolta kuin syntymäsukupuoli? Kysymys on silloin siitä, että lapsi ei assosioidu niihin muihin piirteisiin joita samanlaiset genitaalit omaavilla tyypillisesti on. He eivät ymmärrä että esim. ne pitkät hiukset eivät johdu pimpistä, vaan olettavat että pitkähiuksisella henkilöllä on pimppi. Siksi he voivat helposti ajatella sinne kouluikäiseksi asti, että tyttönukke muuttuu poikanukeksi kun siltä leikkaa hiukset ja vaihtaa vaatteet. Siksi pitävien päätelmien tekeminen lasten sukupuoli-identiteetistä & sen vahvistaminen on haitallista.
Eri
Sukupuoli-identiteetin kehitys on sisäsyntyistä. Siitä se lapsi havaitsee sukupuolensa, ei jostain assosiaatioista. Poikalapsi voi aivan hyvin assosioitua esimerkiksi äidin piirteisiin ja haluta pitää äidin mekkoa. Se ei tee hänestä tyttöä. Kaikilla lapsilla on sisäinen ymmärrys sukupuolestaan juurikin noista 2-3 -vuosista eteenpäin ellei sitten kehitys jostain syystä mene eritahtisesti kuin muilla. Transsukupuolisillakin ymmärrys omasta sukupuolesta nousee usein tietoisuuteen juuri tuossa ikävaiheessa.
Koska kehitystä ohjaa pitkälti biologia, ei sitä lapsen kokemusta voi millään pitkillä hiuksilla, mekoilla tai saduilla muuttaa. Näin on niin transihmisten kuin muidenkin kohdalla.
En ole vähään aikaan kuullut noin aliarvoivaa puhetta lapsen ymmärryksestä kuin sun pimppi-pitkät hiukset pohdiskelut. Luuletko sinä, ettei se tyttönukke ihan vaan esitä poikaa sen lapsen leikeissä, eikä maagisesti muutu pojaksi hiustenleikkuun myötä. Niinhän ne lapset leikkii roolileikissä äitejä ja isejäkin sikin sokin, eikä kuvittele, että oma sukupuoli leikin myötä vaihtuu.
Se että lapselle kehittyy pikkulapsena ensin tietoisuus itsestään ja kyky ymmärtää, että on joltain osin samanlainen tai erilainen kuin muut ihmiset, ei tarkoita sukupuolen kokemuksen sisäsyntyisyyttä. Se miksi lapsi tiedostaa oman sukupuolensa juuri 2-3-vuotiaana liittyy nimenomaan siihen, että lapsi oppii ymmärtämään kieltä, kävelemään, hänen sosiaalinen piirinsä laajenee ja hän alkaa hahmottaa sosiaalista todellisuutta.
Hänellä on kypsymisen ja opittujen taitojen, kuten kielellisten valmiuksien, johdosta valmius ymmärtää alkeellisella tasolla sukupuolen käsite ja valmius luoda alkeellisia merkityssuhteita siitä, mitä asioita sukupuoleen liitetään hänen sosiaalisessa ympäristössään.
Tuossa iässä ei voi mitenkään ennustaa, minkälaiseksi lapsen sukupuolen kokemus ja identiteetti kehittyvät. Ne ovat lapsilla äärimmäisen epävakaita jo luonnostaan, koska lapset harjoittelevat vasta sosiaalista maailmaa ja sen rooleja.
Se, että kokemus on epävakaa, ei tarkoita ettei se olisi sisäsyntyinen. Yhtä lailla sisäsyntyisen kokemuksen selkiytymiseen voi mennä aikaa. Oletko oikeasti sitä mieltä, että tieto omasta sukupuolesta tulisi ulkoisista asioista ja ulkoa päin.
Kellokosken prinsessalla oli sisäsyntyinen kokemus kuninkaallisuudesta. Oliko hän oikeasti kuninkaallinen?
Huvittavaa, et tätä Kellokosken prinsessaa käytetään näissä argumenteissa vuodesta toiseen. Onko nää lauseet jollakin tallessa ja sieltä kopioina sit tänne laitetaan?
Hienosti et vastannut kysymykseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi oma teoria: kaikki lapset syntyvät siis tyttöinä tai poikina. Jossain vaiheessa ihan normaalia kehitystä tulee vaihe, että ihmetellään sitä pippeä tai pimpsua. Se on aivan normaalia vaikka 2-6-vuotiaana (En ole asiantuntija!)
Minä muistan (tyttönä) halunneeni opetella pissaamaan seisaalleen. Kävin mummolassa jopa salaa ulkona pissalla seisomassa. Ihan yhtälailla en tykännyt nukeista vaan enemmän autoista ja legoista.
Nuorempi serkku (poika) tykkäsi ihan yhtälailla pukeutua mummolassa hameisiin ja korkokenkiin kun saimme kokeilla mummon vanhoja vaatteita.
Tietämättömät vanhemmat ovat sitten nähneet tällaiset lapsuuden normaalit vaiheet niin, että "juu, tuo meidän poikahan haluaa olla tyttö!" ja kannustaneet jatkamaan, jolloin lapsi on vielä enemmän hämmentynyt ja sekaisin ajatuksissaan.
Että ei ihme jos nuorena/teininä tai jopa aikuisena sanovat, että on ollut hämmentynyt omasta itsestään. Tai että muka jo ihan lapsina tiesivät olevansa jotain muuta kuin ovat.
Kivaa arvailua, mutta ei ne sukupuolen kokemukset typisty mekkoihin tai autoleikkeihin. On ihan älytöntä, että luulette jonkun tuollaisten asioiden takia tekevän "pojasta tytön" tai päin vastoin.
Mistä sitten tiedetää, että pojalla on tytön sukupuolisielu tai toisinpäin? Ja vaikka jotain olisikin sujahtanut väärään lihapukuun, niin kenenkään kehosta ei tule vastakkaisen sukupuolen toimivaa kehoa. Ihminen ei ole sen enempää eikä vähempää kuin kehonsa.
Onpas omituinen ajatus. Minäkin olen vain kehoni, ja vielä sen mukaan, miten muut minut näkevät. Just joo.
Mulkku vai pillu? Se on siinä, kun passia tai henkilökorttia laaditaan. Sanna Marin yritti saada sukupuolineutraalin henkilökortin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa ihan oikeasti viimeistään nyt alkaa kuuntelemaan detransitoitujien kokemuksia, jos edelleen on sitä mieltä, että nk. transhoidot ovat ihan oikeaa lääketiedettä.
Detransitioitujen määrä on todella pieni. Miksi juuri heitä pitäisi kuunnella, sen sijaan että kuunneltaisiin sitä reippaasti yli 90 % transitioitujista, joilla ei ole mitään halua detransitioitua?
Suomen johtava asiantuntija kertoon kymmenen prosentin katujaluvuista, maailmalta tihkuu tietoa jopa 30 prosentin luvusta. Kymmenenkin prosenttia on järkyttävä määrä niin pysyvän, kajoavan ja kokeellisen toimen kuin transiutuksen kohdalla. Viittaamasi detransitioluvut eivät kerron tämän hetken tilanteesta, potilasmateriaalin ja hoitokäytäntöjen muutoksesta viimeisen vuosikymmenen aikana. Lisäksi transsujen pitkän aikavälin seuranta on usein puutteellista ja moneen paikkaan pitää ilmoittaa detransitiosta itse. Lisäksi detransition määritelmä vaihtelee. Sunken cost fallacy -ilmiö on monen transsun kohtalo, eli on pakko jatkaa transsuna, koska paluuta entiseen ei välttämättä ole ja se maksaa paljon. Esimerkiksi jenkeissä terveysvakuutus maksaa transiutuksen, mutta katuja joutuu maksamaan korjaukset itse.
Tuo "maailmalta tihkuva" 30% luku on juurikin se uusin propagandapläjäys.
Fakta ei muutu propagandaksi sillä, että sä nimeät sen propagandaksi :DDD
Sanoo hän, joka valittaa joka toisessa viestissä vihervassareiden ja transaktivistien propagandasta.
Sadat sukupuolet, pimppipojat, naisten penikset, synnyttävät menkkamiehet, miesten tamponit ja muut litteän maan sukupuoliteorianne ovat malliesimerkki propagandasta, jonka olette saaneet syötettyä vihervassuille, terveydenhuoltoon, oppimateriaaleihin ja lainsäädäntöön asti.
Ketkä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap myönnä rehellisesti, että olet vielä kaapissa.
AP voi olla kaapissa tai avoimesti homo / lesbo, mutta silti sukupuolia on vain kaksi.
Ja muuta on väittänyt...kuka?
Vierailija kirjoitti:
Mulkku vai pillu? Se on siinä, kun passia tai henkilökorttia laaditaan. Sanna Marin yritti saada sukupuolineutraalin henkilökortin.
Olisi kiinnostavaa nähdä millainen itku siitä nousisi kun sukupuolineutraalilla passilla ei enää pääsisikään Gambiaan, Dubaihin yms maihin missä wokekarenit tykkää lomailla mutta missä ei hirveästi arvosteta mitään sukupuoli-identiteettihömppää.
Vierailija kirjoitti:
Lähdetään nyt siitä, että vastasyntyneellä lapsella on (yleensä) siellä alapäässä jokotai. Ihan kuten muillakin eläinlajeilla. (Tietysti sairauksia/harvinaisuuksia on mitä tulee sukuelimiin).
Sukupuoli vaikka 1-3-vuotiaana ei ole mikään mielipidekysymys!! Siellä vaipassa ja pöksyissä on jompikumpi.
On jokaisen vanhemman vastuulla opettaa/kohdella/neuvoa lastaan sen sukupuolen mukaisesti.
Juu, Matti tai Liisa voivat olla ihan tavallisia lapsia mutta pienelle vauvalle/taaperolle/pk-ikäiselle tekevät paljon vahinkoa, jos VANHEMMAT vielä arpovat ja haluavat vaikuttaa lapsen sukupuoleen. Esim. nyt vaikka siksi että lapsi tykkää mekoista, autoista, nukeista, mopoista. Tietysti kaikilta lapsilta löytyy kiinnostusta johonkin, mitä toisella on!
Mutta sukupuolia on ihmisten välillä ollut jo vuosituhansia ne kaksi. Nämä välimuodot on keksitty vasta hiljattain. Minä ainakin opetan ja kannustan minun poikaani olemaan poika. Tietysti luonto ja dna ohjaavat häntä lapsena olemaan "poikamainen".
Miten kohdellaan tyttöjä vs. poikia? Sinä siis kasvatat lapsesi jompaan kumpaan sukupuoleen. Oikeasti olet sitä mieltä, etteivät sit hairahdu vaihtamaan sukupuoltaan?
Jännä, et transhenkilöitä on kuitenkin ollut aina. Perinteisestä kasvatuskulttuurista huolimatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Sukupuolen on saanut Suomessa vaihtaa vapaasti jo useita vuosia ja mitään käytännön ongelmia pukuhuoneissa ei ole ilmennyt."
Suurten määrän pa k o laisia ottaminen Suomeen ei myöskään näkynyt heti ensimmäisillä vuosilla, vaan nuo muutokset usein näkyy noin 10+ vuoden päästä, mitä negatiivistä ne tuovat.
Missä palstalaiaet ovat törmänneet ongelmiin missään muualla, kuin palstalla?
No esim. Fafa's -ruokapaikassa työntekijä sanoi vihamieliseen sävyyn ja kulmiaan kurtistaen, että voitko puhua englantia. Suomessa olisi ihan hyvä osata suomen kieltä, minusta. Englanti ei ole missään päin Suomea virallinen kieli.
Miten liittyy sukupuoliin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaffebulla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä hevonpersettä se kuuluu kenellekkään miten toinen sukupuolensa tuntee? Ei haittaa ketään.
Näinhän sen pitäisi olla. Mutta jos aletaan vaatia muita esittämään mukana, niin menee vähän oudoksi. Jos leikkii vain itsekseen tai samanmielisten kanssa niin ei siinä mitään.
Mun ystävätransit elävät sen sukupuolen mukaista elämää, miksi itsensä kokevat. Siitä ei kärsi kukaan ulkopuolinen. Eivätkä he itse. Päinvastoin
Silloin muut kärsivät, jos heidät velvoitetaan kohtaamaan transsut näiden fantasiasukupuolen edustajina joka tilassa ja tilanteessa pukkaria, makkaria ja urheilukenttää myöten.
No eipä ole ollut ongelma. Lisäksi todella harva edes huomaa heidän olevan transihmisiä. Se on just sitä, mitä hekin haluavat. Ei normitrans halua hämmentää ympäristöä.
Vierailija kirjoitti:
Selkeä enemmistö aloituksen kanssa samaa mieltä. Siitä huolimatta että täällä varmasti hyvin vinoutunut yliedustus sen toisen kanssa suhteen.
Vielä on siis toivoa.
Missä kohtaa keskustelua on edes puhuttu sukupuolien määristä? Lähinnä täällä koku kiukuttelee transiudesta. Ja se jos mikä on todellakin kahden sukupuolen ilmiö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Entä jos hän kertoo olevansa Batman, kissanpentu, viinirypäle tai pyllynreikä? Kertoisitko muille olevasi viinirypäleen äiti?"
Sä puhut ihmiselle, joka on menettänyt rakkaimman läheisensä, koska hän ei ikinä saanut mitään tukea tai validaatiota sille poikkeavalle sukupuolikokemukselleen. Mua ei naurata sun typerät viinirypälevertaukset yhtään. Todella mautonta.
Kaikkiin mielenterveyshäiriöihin liittyy kohonnut itsetuhoisuusriski. Väärään sukupuoleen syntyminen on luonnontieteellinen mahdottomuus. Te transaktivistit olette lahko.
Mä en ole transaktivisti.
Väärään sukupuoleen syntymisen KOKEMUS ei ole luonnontieteellinen mahdottomuus. Minä uskon, että sille kokemukselle on jo sikiöaikana kehittynyt pohja, koska olen nähnyt sen alkavan niin varhain.
Transsukupuolisuus ei itsessään ole mielenterveyshäiriö.
Monien mielenterveyshäiriöitten juuret ovat raskauden ja erityisesti synnytyksen aikaisissa tapahtumissa.
Ja ne puhkeavat vauvaiässä? Älä nyt viitsi, et sä itsekään enää pysty uskomaan tuohon.
1. Oletko koskaan kuullut lastenpsykiatriasta?
2. Koko tarinasi saattaa olla keksitty.
Olen kuullut lastenpsykiatriasta, niinhän sitä mun läheistäkin yritettiin "hoitaa". Lastenpsykiatria ei tunne vauva/taaperoiässä puhkeavia mielenterveyden häiriöitä, ellei kyse ole äärimmäisestä laiminlyönnistä jne.
Joo, tarinani voi toki sun näkökulmasta olla keksitty. Se ei kuitenkaan ole ainoa vastaava kokemus maailmassa, ja ne eivät kaikki voi olla keksittyjä. Varhaislapsuudesta saakka kestänyt, pysyvä kokemus väärään sukupuoleen syntymisestä on selkeästi tunnettu ilmiö.
Toisekseen, MINÄ tiedän, ettei tarinani ole keksitty, joten MINÄ tiedän miten päättömiä sun väitteet on. Ei sun jutuilla voi vakuuttaa ketään, jolla on henkilökohtaista kokemusta asiasta. Propagandasi on suunnattu ihan muille tahoille.
Vauva/taaperoikäinen kykenee tulkitsemaan sukupuolen ainoastaan näkyvien/kehollisten ominaisuuksien perusteella. Se ei tietenkään sulje pois lapsilla yleisesti esiintyviä mielikuvitusmaailmoja. Kuitenkin, jos mielikuvitusmaailma jää pysyväksi, on kyseessä mielenterveyshäiriö. Ja transaktivistit ovat taitavia keksimään tarinoitakin.
Mistä tiedät? En lainkaan allekirjoita väitettäsi. Et sä pysty saamaan mua uskomaan tuohon hömppääsi. Koska mä TIEDÄN väitteesi valheellisiksi, mua kiinnostaa niissä yhäkin ainoastaan se, miksi asia on sulle niin tärkeä.
Löysin tämän hakusanalla "kuinka 2-vuotias tulkitsee sukupuolen". Tämä on suora lainaus Väestöliiton sivulta otsikosta "2-3 vuotiaan seksuaalisuus":
1. Mitä lapsessa tapahtuu? Vastaus: Opettelee käymään potalla. Huomaa, että tytöt ja pojat erilaisia.
2. Mitä lapsi voi tehdä ja kysyä? Vastaus: Sukuelimet kiinnostavat, katselee muiden pimppejä ja pippeleitä esim. saunassa. Pohtii eroja ääneen.
3. Miten aikuinen voi tukea ja ohjata lasta? Vastaus: Kerro, että tytöillä on pimppi, pojilla pippeli. Anna lapsen olla potalla omassa rauhassa. Opeta pesemään kädet WC-käynnin jälkeen.
Asia on minulle tärkeä, koska vastustan jyrkästi luonnonvastaista vallankumousta, jonka Suomen eduskunta, transjärjestöjen sekä lääketeollisuuden ja muitten taloudellista hyötyä ilmiöstä kuittaavien tahojen (sukupuoli-identiteetin tutkimuspoliklinoitten pseudotieteelliset poppatohtorit ja sukupuolenmuokkauskirurgit) toiveesta, käynnisti vuonna 2003 voimaan astuneen, alkuperäisen translain myötä.
Eli näin hienosti pystyt löytämään asiallista tietoa, että 2-3 -vuotias alkaa ymmärtää sukupuolten eron, on siitä kiinnostunut, pohtii eroja ja ymmärtää näin siis myös oman sukupuolensa.
Sitten kuitenkin, kun sinulle kerrotaan, että joku juuri tuon ikäinen lapsi on aivan kehitystasonsa mukaisesti havainnut olevansa eri sukupuolta kuin se oma syntymäsukupuoli, niin sinä kerrot, että "hämmentävän isot" lapset luulevat, että sukupuoli on sama asia kuin pitkät hiukset.
Niinkun, miten voi toisaalta ymmärtää asioita ja sitten heittää kaiken ymmärryksen romukoppaan, kun täytyy kehittää jotain raflaavaa propagandaa.
"Sitten kuitenkin, kun sinulle kerrotaan, että joku juuri tuon ikäinen lapsi on aivan kehitystasonsa mukaisesti havainnut olevansa eri sukupuolta kuin se oma syntymäsukupuoli, niin sinä kerrot, että "hämmentävän isot" lapset luulevat, että sukupuoli on sama asia kuin pitkät hiukset. "
Niin miten se 2v. on havainnut olevansa eri sukupuolta kuin syntymäsukupuoli? Kysymys on silloin siitä, että lapsi ei assosioidu niihin muihin piirteisiin joita samanlaiset genitaalit omaavilla tyypillisesti on. He eivät ymmärrä että esim. ne pitkät hiukset eivät johdu pimpistä, vaan olettavat että pitkähiuksisella henkilöllä on pimppi. Siksi he voivat helposti ajatella sinne kouluikäiseksi asti, että tyttönukke muuttuu poikanukeksi kun siltä leikkaa hiukset ja vaihtaa vaatteet. Siksi pitävien päätelmien tekeminen lasten sukupuoli-identiteetistä & sen vahvistaminen on haitallista.
Eri
Sukupuoli-identiteetin kehitys on sisäsyntyistä. Siitä se lapsi havaitsee sukupuolensa, ei jostain assosiaatioista. Poikalapsi voi aivan hyvin assosioitua esimerkiksi äidin piirteisiin ja haluta pitää äidin mekkoa. Se ei tee hänestä tyttöä. Kaikilla lapsilla on sisäinen ymmärrys sukupuolestaan juurikin noista 2-3 -vuosista eteenpäin ellei sitten kehitys jostain syystä mene eritahtisesti kuin muilla. Transsukupuolisillakin ymmärrys omasta sukupuolesta nousee usein tietoisuuteen juuri tuossa ikävaiheessa.
Koska kehitystä ohjaa pitkälti biologia, ei sitä lapsen kokemusta voi millään pitkillä hiuksilla, mekoilla tai saduilla muuttaa. Näin on niin transihmisten kuin muidenkin kohdalla.
En ole vähään aikaan kuullut noin aliarvoivaa puhetta lapsen ymmärryksestä kuin sun pimppi-pitkät hiukset pohdiskelut. Luuletko sinä, ettei se tyttönukke ihan vaan esitä poikaa sen lapsen leikeissä, eikä maagisesti muutu pojaksi hiustenleikkuun myötä. Niinhän ne lapset leikkii roolileikissä äitejä ja isejäkin sikin sokin, eikä kuvittele, että oma sukupuoli leikin myötä vaihtuu.
Se että lapselle kehittyy pikkulapsena ensin tietoisuus itsestään ja kyky ymmärtää, että on joltain osin samanlainen tai erilainen kuin muut ihmiset, ei tarkoita sukupuolen kokemuksen sisäsyntyisyyttä. Se miksi lapsi tiedostaa oman sukupuolensa juuri 2-3-vuotiaana liittyy nimenomaan siihen, että lapsi oppii ymmärtämään kieltä, kävelemään, hänen sosiaalinen piirinsä laajenee ja hän alkaa hahmottaa sosiaalista todellisuutta.
Hänellä on kypsymisen ja opittujen taitojen, kuten kielellisten valmiuksien, johdosta valmius ymmärtää alkeellisella tasolla sukupuolen käsite ja valmius luoda alkeellisia merkityssuhteita siitä, mitä asioita sukupuoleen liitetään hänen sosiaalisessa ympäristössään.
Tuossa iässä ei voi mitenkään ennustaa, minkälaiseksi lapsen sukupuolen kokemus ja identiteetti kehittyvät. Ne ovat lapsilla äärimmäisen epävakaita jo luonnostaan, koska lapset harjoittelevat vasta sosiaalista maailmaa ja sen rooleja.
Se, että kokemus on epävakaa, ei tarkoita ettei se olisi sisäsyntyinen. Yhtä lailla sisäsyntyisen kokemuksen selkiytymiseen voi mennä aikaa. Oletko oikeasti sitä mieltä, että tieto omasta sukupuolesta tulisi ulkoisista asioista ja ulkoa päin.
Kellokosken prinsessalla oli sisäsyntyinen kokemus kuninkaallisuudesta. Oliko hän oikeasti kuninkaallinen?
Huvittavaa, et tätä Kellokosken prinsessaa käytetään näissä argumenteissa vuodesta toiseen. Onko nää lauseet jollakin tallessa ja sieltä kopioina sit tänne laitetaan?
Hienosti et vastannut kysymykseen.
Sivusta vaan huutelen. En tiedä Kellokosken prinsessasta, enkä todellakaan tiedä, miten liittyy sukupuoliin. Sen ymmärsin kyllä, jo silloin vuosia sitten, että haluat rinnastaa tän transilmiön mielisairauteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulkku vai pillu? Se on siinä, kun passia tai henkilökorttia laaditaan. Sanna Marin yritti saada sukupuolineutraalin henkilökortin.
Olisi kiinnostavaa nähdä millainen itku siitä nousisi kun sukupuolineutraalilla passilla ei enää pääsisikään Gambiaan, Dubaihin yms maihin missä wokekarenit tykkää lomailla mutta missä ei hirveästi arvosteta mitään sukupuoli-identiteettihömppää.
Wokekaren?
43 sivua väittelyä, vaikka kukaan ei ole tainnut olla apn kanssa eri mieltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Entä jos hän kertoo olevansa Batman, kissanpentu, viinirypäle tai pyllynreikä? Kertoisitko muille olevasi viinirypäleen äiti?"
Sä puhut ihmiselle, joka on menettänyt rakkaimman läheisensä, koska hän ei ikinä saanut mitään tukea tai validaatiota sille poikkeavalle sukupuolikokemukselleen. Mua ei naurata sun typerät viinirypälevertaukset yhtään. Todella mautonta.
Kaikkiin mielenterveyshäiriöihin liittyy kohonnut itsetuhoisuusriski. Väärään sukupuoleen syntyminen on luonnontieteellinen mahdottomuus. Te transaktivistit olette lahko.
Mä en ole transaktivisti.
Väärään sukupuoleen syntymisen KOKEMUS ei ole luonnontieteellinen mahdottomuus. Minä uskon, että sille kokemukselle on jo sikiöaikana kehittynyt pohja, koska olen nähnyt sen alkavan niin varhain.
Transsukupuolisuus ei itsessään ole mielenterveyshäiriö.
Monien mielenterveyshäiriöitten juuret ovat raskauden ja erityisesti synnytyksen aikaisissa tapahtumissa.
Ja ne puhkeavat vauvaiässä? Älä nyt viitsi, et sä itsekään enää pysty uskomaan tuohon.
1. Oletko koskaan kuullut lastenpsykiatriasta?
2. Koko tarinasi saattaa olla keksitty.
Olen kuullut lastenpsykiatriasta, niinhän sitä mun läheistäkin yritettiin "hoitaa". Lastenpsykiatria ei tunne vauva/taaperoiässä puhkeavia mielenterveyden häiriöitä, ellei kyse ole äärimmäisestä laiminlyönnistä jne.
Joo, tarinani voi toki sun näkökulmasta olla keksitty. Se ei kuitenkaan ole ainoa vastaava kokemus maailmassa, ja ne eivät kaikki voi olla keksittyjä. Varhaislapsuudesta saakka kestänyt, pysyvä kokemus väärään sukupuoleen syntymisestä on selkeästi tunnettu ilmiö.
Toisekseen, MINÄ tiedän, ettei tarinani ole keksitty, joten MINÄ tiedän miten päättömiä sun väitteet on. Ei sun jutuilla voi vakuuttaa ketään, jolla on henkilökohtaista kokemusta asiasta. Propagandasi on suunnattu ihan muille tahoille.
Vauva/taaperoikäinen kykenee tulkitsemaan sukupuolen ainoastaan näkyvien/kehollisten ominaisuuksien perusteella. Se ei tietenkään sulje pois lapsilla yleisesti esiintyviä mielikuvitusmaailmoja. Kuitenkin, jos mielikuvitusmaailma jää pysyväksi, on kyseessä mielenterveyshäiriö. Ja transaktivistit ovat taitavia keksimään tarinoitakin.
Mistä tiedät? En lainkaan allekirjoita väitettäsi. Et sä pysty saamaan mua uskomaan tuohon hömppääsi. Koska mä TIEDÄN väitteesi valheellisiksi, mua kiinnostaa niissä yhäkin ainoastaan se, miksi asia on sulle niin tärkeä.
Löysin tämän hakusanalla "kuinka 2-vuotias tulkitsee sukupuolen". Tämä on suora lainaus Väestöliiton sivulta otsikosta "2-3 vuotiaan seksuaalisuus":
1. Mitä lapsessa tapahtuu? Vastaus: Opettelee käymään potalla. Huomaa, että tytöt ja pojat erilaisia.
2. Mitä lapsi voi tehdä ja kysyä? Vastaus: Sukuelimet kiinnostavat, katselee muiden pimppejä ja pippeleitä esim. saunassa. Pohtii eroja ääneen.
3. Miten aikuinen voi tukea ja ohjata lasta? Vastaus: Kerro, että tytöillä on pimppi, pojilla pippeli. Anna lapsen olla potalla omassa rauhassa. Opeta pesemään kädet WC-käynnin jälkeen.
Asia on minulle tärkeä, koska vastustan jyrkästi luonnonvastaista vallankumousta, jonka Suomen eduskunta, transjärjestöjen sekä lääketeollisuuden ja muitten taloudellista hyötyä ilmiöstä kuittaavien tahojen (sukupuoli-identiteetin tutkimuspoliklinoitten pseudotieteelliset poppatohtorit ja sukupuolenmuokkauskirurgit) toiveesta, käynnisti vuonna 2003 voimaan astuneen, alkuperäisen translain myötä.
Eli näin hienosti pystyt löytämään asiallista tietoa, että 2-3 -vuotias alkaa ymmärtää sukupuolten eron, on siitä kiinnostunut, pohtii eroja ja ymmärtää näin siis myös oman sukupuolensa.
Sitten kuitenkin, kun sinulle kerrotaan, että joku juuri tuon ikäinen lapsi on aivan kehitystasonsa mukaisesti havainnut olevansa eri sukupuolta kuin se oma syntymäsukupuoli, niin sinä kerrot, että "hämmentävän isot" lapset luulevat, että sukupuoli on sama asia kuin pitkät hiukset.
Niinkun, miten voi toisaalta ymmärtää asioita ja sitten heittää kaiken ymmärryksen romukoppaan, kun täytyy kehittää jotain raflaavaa propagandaa.
"Sitten kuitenkin, kun sinulle kerrotaan, että joku juuri tuon ikäinen lapsi on aivan kehitystasonsa mukaisesti havainnut olevansa eri sukupuolta kuin se oma syntymäsukupuoli, niin sinä kerrot, että "hämmentävän isot" lapset luulevat, että sukupuoli on sama asia kuin pitkät hiukset. "
Niin miten se 2v. on havainnut olevansa eri sukupuolta kuin syntymäsukupuoli? Kysymys on silloin siitä, että lapsi ei assosioidu niihin muihin piirteisiin joita samanlaiset genitaalit omaavilla tyypillisesti on. He eivät ymmärrä että esim. ne pitkät hiukset eivät johdu pimpistä, vaan olettavat että pitkähiuksisella henkilöllä on pimppi. Siksi he voivat helposti ajatella sinne kouluikäiseksi asti, että tyttönukke muuttuu poikanukeksi kun siltä leikkaa hiukset ja vaihtaa vaatteet. Siksi pitävien päätelmien tekeminen lasten sukupuoli-identiteetistä & sen vahvistaminen on haitallista.
Eri
Sukupuoli-identiteetin kehitys on sisäsyntyistä. Siitä se lapsi havaitsee sukupuolensa, ei jostain assosiaatioista. Poikalapsi voi aivan hyvin assosioitua esimerkiksi äidin piirteisiin ja haluta pitää äidin mekkoa. Se ei tee hänestä tyttöä. Kaikilla lapsilla on sisäinen ymmärrys sukupuolestaan juurikin noista 2-3 -vuosista eteenpäin ellei sitten kehitys jostain syystä mene eritahtisesti kuin muilla. Transsukupuolisillakin ymmärrys omasta sukupuolesta nousee usein tietoisuuteen juuri tuossa ikävaiheessa.
Koska kehitystä ohjaa pitkälti biologia, ei sitä lapsen kokemusta voi millään pitkillä hiuksilla, mekoilla tai saduilla muuttaa. Näin on niin transihmisten kuin muidenkin kohdalla.
En ole vähään aikaan kuullut noin aliarvoivaa puhetta lapsen ymmärryksestä kuin sun pimppi-pitkät hiukset pohdiskelut. Luuletko sinä, ettei se tyttönukke ihan vaan esitä poikaa sen lapsen leikeissä, eikä maagisesti muutu pojaksi hiustenleikkuun myötä. Niinhän ne lapset leikkii roolileikissä äitejä ja isejäkin sikin sokin, eikä kuvittele, että oma sukupuoli leikin myötä vaihtuu.
Se että lapselle kehittyy pikkulapsena ensin tietoisuus itsestään ja kyky ymmärtää, että on joltain osin samanlainen tai erilainen kuin muut ihmiset, ei tarkoita sukupuolen kokemuksen sisäsyntyisyyttä. Se miksi lapsi tiedostaa oman sukupuolensa juuri 2-3-vuotiaana liittyy nimenomaan siihen, että lapsi oppii ymmärtämään kieltä, kävelemään, hänen sosiaalinen piirinsä laajenee ja hän alkaa hahmottaa sosiaalista todellisuutta.
Hänellä on kypsymisen ja opittujen taitojen, kuten kielellisten valmiuksien, johdosta valmius ymmärtää alkeellisella tasolla sukupuolen käsite ja valmius luoda alkeellisia merkityssuhteita siitä, mitä asioita sukupuoleen liitetään hänen sosiaalisessa ympäristössään.
Tuossa iässä ei voi mitenkään ennustaa, minkälaiseksi lapsen sukupuolen kokemus ja identiteetti kehittyvät. Ne ovat lapsilla äärimmäisen epävakaita jo luonnostaan, koska lapset harjoittelevat vasta sosiaalista maailmaa ja sen rooleja.
Se, että kokemus on epävakaa, ei tarkoita ettei se olisi sisäsyntyinen. Yhtä lailla sisäsyntyisen kokemuksen selkiytymiseen voi mennä aikaa. Oletko oikeasti sitä mieltä, että tieto omasta sukupuolesta tulisi ulkoisista asioista ja ulkoa päin.
Kellokosken prinsessalla oli sisäsyntyinen kokemus kuninkaallisuudesta. Oliko hän oikeasti kuninkaallinen?
Huvittavaa, et tätä Kellokosken prinsessaa käytetään näissä argumenteissa vuodesta toiseen. Onko nää lauseet jollakin tallessa ja sieltä kopioina sit tänne laitetaan?
On. Voihan tuo olla bottikin, kun samat lauseet koko ajan toistuu. Kyseinen "keskustelija" myös koko ajan poimii sanoja muiden viesteistä ja alkaa käyttää niitä omissaan. Välillä reagoi jollain random agressiivisilla copypastesolvauksilla ihan ihme yhteyksissä.
Oon lopettanut keskustelun tuon kanssa, kun oli kyseessä sitten botti tai noin jumiutunut samoja lauseita toistava ihminen, lopputulos on sama. Ei mitään hyötyä.
" sukupuolia on kaksi, mielentervetshäiriöitä kuvitella muuta on enemmän" ??? Jotain outoa tässä.
Kylläpäs nyt vavisuttaa, niin on mullistavaa tietoa. Ettäkö sosiaalisilla lajeilla seksuaalisella viestillä on myös sosiaalisia funktioita? Sukupuolen määritelmässä ei ole mitään epäselvää. Se on harvinaisen hyvin tunnettu, ihmislajilla harvinaisen geneettisesti määräytyvä binaarinen ilmiö. Jotta ymmärtää näitä yllättävä yleisiä ristiriitoja kromosomien ja sukupuolen ilmiasun välillä, pitääkin hahmottaa sukupuolen kehittymisen biologiset mekanismit.
Esimerkiksi ihmisillä tunnetaan lukuisia eri sukupuolen karyotyyppejä, kuten XXY tai X0, jossa kromosomien lukumäärä vaihtelee. Sukupuolen kehittymisen kannalta on kuitenkin olennaista, onko ihmisellä Y-kromosomia vai ei.
Siinä on yleensä ne geneettiset kytkimet, jotka saavat aikaan urostyypilliset sukupuolirakenteet.
Sitten olennaista on myös, että miksi tämä on näin: mitkä geenit säätelevät sukupuolen kehittymistä ja mitä tapahtuu niin geeni ei toimi tai on väärässä paikassa. Tämä auttaa hahmottamaan, miksi sukupuolen kehityksessä voi tapahtua monenlaisia poikkeamia. Ne ebrnnöniim vahvistavat käsitystä sukupuolesta binaariseen ilmiönä luin haastavat sitä: et voi ymmärtää sukupuolen kehityksen poikkeamia, jos et tajua että biologisesti meillä on vain kaksi kehityslinjaa, joka tuottaa ihmislajille kaksi biologista sukupuolta. Ihan ilman yhteiskunnan ulkoisia normatiivisia oletuksia.