Sukupuolia on kaksi, mielenterveyshäiriöitä kuvitella muuta on enemmän

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi oma teoria: kaikki lapset syntyvät siis tyttöinä tai poikina. Jossain vaiheessa ihan normaalia kehitystä tulee vaihe, että ihmetellään sitä pippeä tai pimpsua. Se on aivan normaalia vaikka 2-6-vuotiaana (En ole asiantuntija!)

Minä muistan (tyttönä) halunneeni opetella pissaamaan seisaalleen. Kävin mummolassa jopa salaa ulkona pissalla seisomassa. Ihan yhtälailla en tykännyt nukeista vaan enemmän autoista ja legoista.

Nuorempi serkku (poika) tykkäsi ihan yhtälailla pukeutua mummolassa hameisiin ja korkokenkiin kun saimme kokeilla mummon vanhoja vaatteita.

 

Tietämättömät vanhemmat ovat sitten nähneet tällaiset lapsuuden normaalit vaiheet niin, että "juu, tuo meidän poikahan haluaa olla tyttö!" ja kannustaneet jatkamaan, jolloin lapsi on vielä enemmän hämmentynyt ja sekaisin ajatuksissaan.

Että ei ihme jos nuorena/teininä tai jopa aikuisena sanovat, että on ollut hämmentynyt omasta itsestään. Tai että muka jo ihan lapsina tiesivät olevansa jotain muuta kuin ovat.

Kivaa arvailua, mutta ei ne sukupuolen kokemukset typisty mekkoihin tai autoleikkeihin. On ihan älytöntä, että luulette jonkun tuollaisten asioiden takia tekevän "pojasta tytön" tai päin vastoin. 

Mistä sitten tiedetää, että pojalla on tytön sukupuolisielu tai toisinpäin? Ja vaikka jotain olisikin sujahtanut väärään lihapukuun, niin kenenkään kehosta ei tule vastakkaisen sukupuolen toimivaa kehoa. Ihminen ei ole sen enempää eikä vähempää kuin kehonsa.

Tämä! Mistä xy-kromosominen voi aidosti TIETÄÄ että hänen kokemuksensa olemisestaan vastakkaisena sukupuolena on oikea, kun hän ei ole eikä koskaan tule olemaan xx eikä voi näin ollen TIETÄÄ mitä on olla xx. Hän tietää vain kulttuurisen ja sosiaalisen representaation jonka xx ulkoisesti hänelle näyttää. Hän tietää vain sen miltä näyttää ja voisi LUULLA tuntevansa jos olisi biologinen tyttö. Tai päinvastoin.

 

Tunnehan on varmasti aito. Mutta se ei silti tee kokemuksesta aitoa koska hän ei voi TIETÄÄ.

Stereotypiat ja mielikuvat. Ja niihin taas vaikuttaa kulttuuri todella paljon. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Sukupuolen on saanut Suomessa vaihtaa vapaasti jo useita vuosia ja mitään käytännön ongelmia pukuhuoneissa ei ole ilmennyt."

Suurten määrän pa k o laisia ottaminen Suomeen ei myöskään näkynyt heti ensimmäisillä vuosilla, vaan nuo muutokset usein näkyy noin 10+ vuoden päästä, mitä negatiivistä ne tuovat.

Missä palstalaiaet ovat törmänneet ongelmiin missään muualla, kuin palstalla?

Tuli mieleen se Kajaanin uimahallimies. Jos olisi tehnyt rikosilmoituksen kuten uhkasi, ja se olisi edennyt, millä perusteella oikeuslaitos muka toteaisi juridisen naisen ohjaamisen miesten pukuhuoneeseen lailliseksi? Tai toisinpäin, miehellä on oikeus käyttää naisten pukuhuonetta jos niin haluaa?

Kaffebulla kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä hevonpersettä se kuuluu kenellekkään miten toinen sukupuolensa tuntee? Ei haittaa ketään.

Näinhän sen pitäisi olla. Mutta jos aletaan vaatia muita esittämään mukana, niin menee vähän oudoksi. Jos leikkii vain itsekseen tai samanmielisten kanssa niin ei siinä mitään.

Mun ystävätransit elävät sen sukupuolen mukaista elämää, miksi itsensä kokevat. Siitä ei kärsi kukaan ulkopuolinen. Eivätkä he itse. Päinvastoin 

Onhan se jos aletaan kiistää  tieteellisiä  asioita.  Kunnes löytyy se 3-n sukusolu.  Muu  on enemmän tai vähemmän  hörhöilyä, kulttuurin suomia mahdollisuuksia  muunnella itseään.  

Jos sukupuolia on kaksi, miksi Veli-Matin sukunimi on Savi-Nainen?

Vierailija kirjoitti:

"Ja mitään hyväähän näistä ei ole yhteiskunnan kannalta seurannut. "

 

Ei kuitenkaan mitää sellaisia valtavia haittoja kuin etukäteen peloteltiin. Taisi yksi kansanedustajakin sanoa että jos homot saavat mennä naimisiin niin kohta sitten saa mennä naimisiin lemmikkikoiran kanssa. No ei ole sellaista näkynyt.

Nykyisessä koiria inhimillistävässä ympäristössä en yllättyisi, jos joku tuotakin ehdottaisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Sukupuolen on saanut Suomessa vaihtaa vapaasti jo useita vuosia ja mitään käytännön ongelmia pukuhuoneissa ei ole ilmennyt."

Suurten määrän pa k o laisia ottaminen Suomeen ei myöskään näkynyt heti ensimmäisillä vuosilla, vaan nuo muutokset usein näkyy noin 10+ vuoden päästä, mitä negatiivistä ne tuovat.

Missä palstalaiaet ovat törmänneet ongelmiin missään muualla, kuin palstalla?

No esim. Fafa's -ruokapaikassa työntekijä sanoi vihamieliseen sävyyn ja kulmiaan kurtistaen, että voitko puhua englantia. Suomessa olisi ihan hyvä osata suomen kieltä, minusta. Englanti ei ole missään päin Suomea virallinen kieli.

Vierailija kirjoitti:

Jos sukupuolia on kaksi, miksi Veli-Matin sukunimi on Savi-Nainen?

Et osaa kieltä?  Noista vanhoista nimistä ei enää tiedä mitä ne on joskus tarkoittaneet.  Voisi olla savisella maalla asuva,  savenvalaja?  Tai muunnos jostain ulkolaisesta nimestä.  Mikään naiseen viittaava se ei ole.   

Vierailija kirjoitti:

Voi että teillä cis-sukupuolisilla on aikaa ajatella meidän transihmisten asioita🤣menkää töihin 

Unohditko, että sun piti esittää sitä transsisaruksensa menettänyttä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Entä jos hän kertoo olevansa Batman, kissanpentu, viinirypäle tai pyllynreikä? Kertoisitko muille olevasi viinirypäleen äiti?" 

 

 

Sä puhut ihmiselle, joka on menettänyt rakkaimman läheisensä, koska hän ei ikinä saanut mitään tukea tai validaatiota sille poikkeavalle sukupuolikokemukselleen. Mua ei naurata sun typerät viinirypälevertaukset yhtään. Todella mautonta. 

Kaikkiin mielenterveyshäiriöihin liittyy kohonnut itsetuhoisuusriski. Väärään sukupuoleen syntyminen on luonnontieteellinen mahdottomuus. Te transaktivistit olette lahko.

Mä en ole transaktivisti. 

Väärään sukupuoleen syntymisen KOKEMUS ei ole luonnontieteellinen mahdottomuus. Minä uskon, että sille kokemukselle on jo sikiöaikana kehittynyt pohja, koska olen nähnyt sen alkavan niin varhain. 

 

Transsukupuolisuus ei itsessään ole mielenterveyshäiriö. 

Monien  mielenterveyshäiriöitten juuret ovat raskauden ja erityisesti synnytyksen aikaisissa tapahtumissa.

Ja ne puhkeavat vauvaiässä? Älä nyt viitsi, et sä itsekään enää pysty uskomaan tuohon. 

1. Oletko koskaan kuullut lastenpsykiatriasta?

2. Koko tarinasi saattaa olla keksitty.

Olen kuullut lastenpsykiatriasta, niinhän sitä mun läheistäkin yritettiin "hoitaa". Lastenpsykiatria ei tunne vauva/taaperoiässä puhkeavia mielenterveyden häiriöitä, ellei kyse ole äärimmäisestä laiminlyönnistä jne. 

 

Joo, tarinani voi toki sun näkökulmasta olla keksitty. Se ei kuitenkaan ole ainoa vastaava kokemus maailmassa, ja ne eivät kaikki voi olla keksittyjä. Varhaislapsuudesta saakka kestänyt, pysyvä kokemus väärään sukupuoleen syntymisestä on selkeästi tunnettu ilmiö. 

Toisekseen, MINÄ tiedän, ettei tarinani ole keksitty, joten MINÄ tiedän miten päättömiä sun väitteet on. Ei sun jutuilla voi vakuuttaa ketään, jolla on henkilökohtaista kokemusta asiasta. Propagandasi on suunnattu ihan muille tahoille. 

Vauva/taaperoikäinen kykenee tulkitsemaan sukupuolen ainoastaan näkyvien/kehollisten ominaisuuksien perusteella. Se ei tietenkään sulje pois lapsilla yleisesti esiintyviä mielikuvitusmaailmoja. Kuitenkin, jos mielikuvitusmaailma jää pysyväksi, on kyseessä mielenterveyshäiriö. Ja transaktivistit ovat taitavia keksimään tarinoitakin.

Mistä tiedät? En lainkaan allekirjoita väitettäsi. Et sä pysty saamaan mua uskomaan tuohon hömppääsi. Koska mä TIEDÄN väitteesi valheellisiksi, mua kiinnostaa niissä yhäkin ainoastaan se, miksi asia on sulle niin tärkeä. 

Löysin tämän hakusanalla "kuinka 2-vuotias tulkitsee sukupuolen". Tämä on suora lainaus Väestöliiton sivulta otsikosta "2-3 vuotiaan seksuaalisuus":

1. Mitä lapsessa tapahtuu? Vastaus: Opettelee käymään potalla. Huomaa, että tytöt ja pojat erilaisia.

2. Mitä lapsi voi tehdä ja kysyä? Vastaus: Sukuelimet kiinnostavat, katselee muiden pimppejä ja pippeleitä esim. saunassa. Pohtii eroja ääneen.

3. Miten aikuinen voi tukea ja ohjata lasta? Vastaus: Kerro, että tytöillä on pimppi, pojilla pippeli. Anna lapsen olla potalla omassa rauhassa. Opeta pesemään kädet WC-käynnin jälkeen.

Asia on minulle tärkeä, koska vastustan jyrkästi luonnonvastaista vallankumousta, jonka Suomen eduskunta, transjärjestöjen sekä lääketeollisuuden ja muitten taloudellista hyötyä ilmiöstä kuittaavien tahojen (sukupuoli-identiteetin tutkimuspoliklinoitten pseudotieteelliset poppatohtorit ja sukupuolenmuokkauskirurgit) toiveesta, käynnisti vuonna 2003 voimaan astuneen, alkuperäisen translain myötä.

Eli näin hienosti pystyt löytämään asiallista tietoa, että 2-3 -vuotias alkaa ymmärtää sukupuolten eron, on siitä kiinnostunut, pohtii eroja ja ymmärtää näin siis myös oman sukupuolensa.

Sitten kuitenkin, kun sinulle kerrotaan, että joku juuri tuon ikäinen lapsi on aivan kehitystasonsa mukaisesti havainnut olevansa eri sukupuolta kuin se oma syntymäsukupuoli, niin sinä kerrot, että "hämmentävän isot" lapset luulevat, että sukupuoli on sama asia kuin pitkät hiukset. 

Niinkun, miten voi toisaalta ymmärtää asioita ja sitten heittää kaiken ymmärryksen romukoppaan, kun täytyy kehittää jotain raflaavaa propagandaa.

"Sitten kuitenkin, kun sinulle kerrotaan, että joku juuri tuon ikäinen lapsi on aivan kehitystasonsa mukaisesti havainnut olevansa eri sukupuolta kuin se oma syntymäsukupuoli, niin sinä kerrot, että "hämmentävän isot" lapset luulevat, että sukupuoli on sama asia kuin pitkät hiukset. "

 

 Niin miten se 2v. on havainnut olevansa eri sukupuolta kuin syntymäsukupuoli? Kysymys on silloin siitä, että lapsi ei assosioidu niihin muihin piirteisiin joita samanlaiset genitaalit omaavilla tyypillisesti on. He eivät ymmärrä että esim. ne pitkät hiukset eivät johdu pimpistä, vaan olettavat että pitkähiuksisella henkilöllä on pimppi. Siksi he voivat helposti ajatella sinne kouluikäiseksi asti, että tyttönukke muuttuu poikanukeksi kun siltä leikkaa hiukset ja vaihtaa vaatteet. Siksi pitävien päätelmien tekeminen lasten sukupuoli-identiteetistä & sen vahvistaminen on haitallista.

Eri

Sukupuoli-identiteetin kehitys on sisäsyntyistä. Siitä se lapsi havaitsee sukupuolensa, ei jostain assosiaatioista. Poikalapsi voi aivan hyvin assosioitua esimerkiksi äidin piirteisiin ja haluta pitää äidin mekkoa. Se ei tee hänestä tyttöä. Kaikilla lapsilla on sisäinen ymmärrys sukupuolestaan juurikin noista 2-3 -vuosista eteenpäin ellei sitten kehitys jostain syystä mene eritahtisesti kuin muilla. Transsukupuolisillakin ymmärrys omasta sukupuolesta nousee usein tietoisuuteen juuri tuossa ikävaiheessa.

Koska kehitystä ohjaa pitkälti biologia, ei sitä lapsen kokemusta voi millään pitkillä hiuksilla, mekoilla tai saduilla muuttaa. Näin on niin transihmisten kuin muidenkin kohdalla.

En ole vähään aikaan kuullut noin aliarvoivaa puhetta lapsen ymmärryksestä kuin sun pimppi-pitkät hiukset pohdiskelut. Luuletko sinä, ettei se tyttönukke ihan vaan esitä poikaa sen lapsen leikeissä, eikä maagisesti muutu pojaksi hiustenleikkuun myötä. Niinhän ne lapset leikkii roolileikissä äitejä ja isejäkin sikin sokin, eikä kuvittele, että oma sukupuoli leikin myötä vaihtuu.

Se että lapselle kehittyy pikkulapsena ensin tietoisuus itsestään ja kyky ymmärtää, että on joltain osin samanlainen tai erilainen kuin muut ihmiset, ei tarkoita sukupuolen kokemuksen sisäsyntyisyyttä. Se miksi lapsi tiedostaa oman sukupuolensa juuri 2-3-vuotiaana liittyy nimenomaan siihen, että lapsi oppii ymmärtämään kieltä, kävelemään, hänen sosiaalinen piirinsä laajenee ja hän alkaa hahmottaa sosiaalista todellisuutta. 

 

Hänellä on kypsymisen ja opittujen taitojen, kuten kielellisten valmiuksien, johdosta valmius ymmärtää alkeellisella tasolla sukupuolen käsite ja valmius luoda alkeellisia merkityssuhteita siitä, mitä asioita sukupuoleen liitetään hänen sosiaalisessa ympäristössään. 

 

Tuossa iässä ei voi mitenkään ennustaa, minkälaiseksi lapsen sukupuolen kokemus ja identiteetti kehittyvät. Ne ovat lapsilla äärimmäisen epävakaita jo luonnostaan, koska lapset harjoittelevat vasta sosiaalista maailmaa ja sen rooleja. 

Se, että kokemus on epävakaa, ei tarkoita ettei se olisi sisäsyntyinen. Yhtä lailla sisäsyntyisen kokemuksen selkiytymiseen voi mennä aikaa. Oletko oikeasti sitä mieltä, että tieto omasta sukupuolesta tulisi ulkoisista asioista ja ulkoa päin.

Kellokosken prinsessalla oli sisäsyntyinen kokemus kuninkaallisuudesta. Oliko hän oikeasti kuninkaallinen?

Kellokosken prinsessan kokemus saattoi olla sisäsyntyinen, jos/kun hänellä oli geneettinen alttius mielensairaudelle, joka sai hänet uskomaan niin. En tunne tapausta, että voisin hänen syistään muutoin kommentoida.

Transsukupuolisuus on geneettistä eli sikäli samalla tavalla sisäsyntyistä, jos sitä tarkoitat, mutta mielisairaus se ei ole.

Onko etnodysforia geneettistä, että kokee kuuluvansa toiseen etnisyyteen kuin johon on syntynyt? Voiko geneettisesti kokea olevansa hoikempi ja pitempi kuin mitä vaaka ja mittanauha näyttävät?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten lapsi voi tietää olevansa väärää sukupuolta, jos edes aikuiset eivät kykene määrittelemään mikä on tyttö ja mikä on poika?

Haluaisin myös tähän vastauksen

Sitä pitäis varmaan kysyä siltä lapselta, mistä me muut sitä tiedettäis. 

Eli lapsi ei voi tietää kerta edes aikuiset ei osaa transporukassa määrittää mitä on olla tyttö tai poika
Tosi surullista. Ei ihme että tätä vastaan ollaan

Lapsella selvästi voi olla selkeä kokemus siitä, että hänen kuuluisi olla eri sukupuolta kuin se, mihin on syntynyt. Tähän ei yhtään mitenkään vaikuta se, miten vaiko mitenkään aikuiset osaa määritellä sukupuolia. Eihän nämä asiat liity mitenkään toisiinsa. 

Miten hän voi kokea olevansa väärää sukupuolta kun sukupuolia ei ole määritelty? Tuossa tapauksessa tyttö ja poika voi tarkoittaa samaa asiaa koska niitä ei ole määritelty. Miten hän siis tietää olevansa väärässä sukupuolessa?

Mistä ihmeestä sä nyt oikein puhut. Keidenkään random-aikuisten sukupuolen määrittelyt ei vaikuta mitenkään asiaan. 

Eiköhän sillä lapsella ole mielessään ympäröivään maailmaan perustuvat määritelmät sukupuolille. 

Sä laitat nyt tässä todella paljon lapsen hahmotuskyvyn ja tiedon varaan. Yllättävän vanha lapsi luulee, että pelkkä pitkä tukka ja hame tekevät tytöksi.

No kun minä olen kasvanut sellaisen lapsen kanssa. Ihan yhdentekevää mistä se lapsi sen asian tietää, jos kyseessä on niin selkeä ilmiö kuin mitä olen vierestä todistanut. 

Entä jos kyseessä onkin feminiininen homopoika, traumasta johtuva sukupuoliristiriita tai muuten vain ohimenevä kokemus? Kerran transiutettu on aina transiutettu, eikä ole mitään diagnostista välinettä transsufiiliksen aitouden tai pysyvyyden ennustamiseen. Kuten jo todettu, niin sosiaalinenkin transitio on voimakas psyykkinen interventio, jota asiantuntijat eivät suosittele.

Jos se on ohimenevä kokemus, niin sitten se menee ohi. 

Lapsen ilmentämän identiteetin hyväksyminen ei ole mikään voimakas psyykkinen interventio (lapsen identiteetin kieltäminen olis). 

Miten se menee ohi, jos sitä vahvistetaan sosiaalisella transitiolla ja pahimmassa tapauksessa kastroimalla blokkereilla ja muuntohormoneilla?

Siten, että ihmisen sisäsyntyistä kokemusta sukupuolesta et pysty millään kasvatuksella, tukemisella, pakottamisella tai vahvistamisella muuttamaan. Siksi eheytyshoidot ei toimi transihmisen identiteetin muuttamisessa. Samasta syystä et saa tehtyä kenestäkään transihmistä, joka ei sitä oikeasti ole. 

Detransituoitujien kohdalla jossain kohtaa joku on mennyt pieleen. Sitä ei voi kiistää. Heidänkin olemassaolonsa kuitenkin todistaa tuota samaa asiaa. Ihmisen sisäistä kokemusta sukupuolestaan ei voi muuttaa ulkoisilla toimilla, kasvatuksella tai "terapialla". 

Juurihan sulle on kerrottu, että sosiaalinen transitio ja blokkerit muokkaavat lapsen identiteetin ja lukitsevat ajattelun transsuiluun. Transkokemuksen pysyvyyttä ei voida ennustaa luotettavasti ja vasta aikuisen kohdalla voidaan todeta, että lapsuusajan sukupuoliristiriita olikin merkki transsuudesta. Transsuksi manipuloidun lapsen transiutus on valtava tragedia. 

No kun niin ei käy. Olet antanut itsesi aivopestä uskomaan niin, mutta sukupuolen kokemusta ei pysty muuttamaan. Siitä on jotain sairaita kojeilujakin historiassa ja se on mahdotonta. 

No kun niin on käynyt. Blokkereille laitetuista lapsista 98 prosenttia jatkaa muuntohormoneille. Transdiagnoosin voi asettaa vasta aikuiselle täysipäiselle ihmiselle. Ei ole siis tilastollisesti mahdollista, että kaikki lapsena transiutetut olisivat oikeasti transsuja. Jos transiutetaan lapsena, niin silloin on transsu loppuikänsä steriloidulla lapsen tasolle jääneellä mutiloidulla keholla ja mielellä.

Blokkereita on annettu äärimmäisen pienelle ryhmälle transtutkimuksiin hakeutuvista nuorista (ilmeisesti puhut UK:sta). He ovat niitä, jotka ovat vahvimmin, pisimpään ja johdonmukaisimmin tunteneet kuuluvansa eri sukupuoleen kuin syntymäsukupuoli. Kaikki asioita, jotka vahvimmin indikoivat kokemuksen jatkumista läpi elämän. Siksi ei ole mitenkään yllättävää, että juuri tuo ryhmä on blokkereista hyötynyt ja jatkanut hoitoja eteenpäin. Ja ajattelepa. Siellä on ollut se muutama prosentti, joka ei olekaan ollut se oikea kohderyhmä blokkereille. Heidän olemassaolonsa juuri todistaa, että blokkereista voi palata takaisin syntymäsukupuolenmukaiseen kokemukseen. 

Esimurrosikäisen ja sitä nuoremman lapsen transsukokemuksen pysyvyyttä ei voi mitenkään ennustaa luotettavasti, joten blokkerit ovat pahimman luokan puoskarointia. Joka tapauksessa murrosiän läpikäyminen on elintärkeä fyysinen ja psyykkinen kehitysvaihe. Lapsi ei kehity terveeksi, henkisesti kypsäksi ja hedelmälliseksi aikuiseksi ilman murrosiän läpikäymistä. Pojalle blokkerit ja muuntohormonit tarkoittavat steriliteettiä, mikropenistä ja aikuisuuden seksuaalisuuden menetystä.

Siksipä se murrosikä sitten käynnistyykin myös transnuorilla blokkereiden jälkeen. Blokkereita on muuten käytetty tähän tarkoitukseen jo yli 40 vuotta. Niiden vaikutuksista on siis pitkältä ajalta kokemusta ja vaikutukset tunnetaan hyvin. Niitä määrätään silti hyvin varovaisesti ja transsukupuolisuuden esiintyvyyteen nähden niitä saa vain hyvin pieni prosentti transsukupuolisista. 

Blokkerit ovat käytössä mm. Saksassa, Ranskassa, Puolassa, Hollannissa, Sveitsissä, Itävallassa ja Espanjassa Euroopassa ja Suomessakin niitä voi ilmeisesti hyvin harvinaisissa tapauksissa saada. Iso-Britanniassa ideologiset kampanjoijat ovat tehneet blokkereista ja lapsista poliittisia pelinappuloita. Sielläkin asiantuntijat suosittavat blokkereiden käyttöä ja Cass Review suositti blokkeritutkimuksen aloittamista  Se blokattiin poliittisella päätöksellä toistaiseksi.

Ei oikein ymmärrys riitä poliitikoille ja kampanjoijille, jotka pelaavat ihmisten elämällä ja terveydenhoidolla noin. 

Vastakkaisen sukupuolen hormoneiden tuuppaaminen blokkeroidulle lapselle ei ole mikään puberteetti, vaan Mengele-tason puoskarointia. Ideologiset kampanjoijat ovat tuupanneet blokkereita normaaliaikaan alkavan puberteetin estämiseksi ikävin seurauksin. Blokkereiden ja muuntohormonien yhdistelmä aiheuttaa steriliteetin ja lukuisia muita ongelmia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi sukupuolta korjaavassa leikkauksessa on tarjolla vain kaksi vaihtoehtoa? 🤔

Transhoitojen auktoriteetti yritti lisätä viimeisimpään hoitosuositukseensa eunukkiseksuaalit. Jenkeissä tehdään nulloplastioita, eli alapaa täysin sileäksi kuin barbinukella.

On kai halvempi ja turvallisempi operaatio kun perinteinen alapään leikkaus. Voin kuvitella sen olevan vaihtoehto sellaiselle, joka haluaa päästä eroon elimistään mutta jolla ei ole riittävästi rahaa. 

Se on hirveää puoskarointia ja rahastusta henkisesti sairaan ihmisen kustannuksella. Nulloplastia on täysin eri juttu ja fetissi kuin uustoosaviritelmät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Entä jos hän kertoo olevansa Batman, kissanpentu, viinirypäle tai pyllynreikä? Kertoisitko muille olevasi viinirypäleen äiti?" 

 

 

Sä puhut ihmiselle, joka on menettänyt rakkaimman läheisensä, koska hän ei ikinä saanut mitään tukea tai validaatiota sille poikkeavalle sukupuolikokemukselleen. Mua ei naurata sun typerät viinirypälevertaukset yhtään. Todella mautonta. 

Kaikkiin mielenterveyshäiriöihin liittyy kohonnut itsetuhoisuusriski. Väärään sukupuoleen syntyminen on luonnontieteellinen mahdottomuus. Te transaktivistit olette lahko.

Mä en ole transaktivisti. 

Väärään sukupuoleen syntymisen KOKEMUS ei ole luonnontieteellinen mahdottomuus. Minä uskon, että sille kokemukselle on jo sikiöaikana kehittynyt pohja, koska olen nähnyt sen alkavan niin varhain. 

 

Transsukupuolisuus ei itsessään ole mielenterveyshäiriö. 

Monien  mielenterveyshäiriöitten juuret ovat raskauden ja erityisesti synnytyksen aikaisissa tapahtumissa.

Ja ne puhkeavat vauvaiässä? Älä nyt viitsi, et sä itsekään enää pysty uskomaan tuohon. 

1. Oletko koskaan kuullut lastenpsykiatriasta?

2. Koko tarinasi saattaa olla keksitty.

Olen kuullut lastenpsykiatriasta, niinhän sitä mun läheistäkin yritettiin "hoitaa". Lastenpsykiatria ei tunne vauva/taaperoiässä puhkeavia mielenterveyden häiriöitä, ellei kyse ole äärimmäisestä laiminlyönnistä jne. 

 

Joo, tarinani voi toki sun näkökulmasta olla keksitty. Se ei kuitenkaan ole ainoa vastaava kokemus maailmassa, ja ne eivät kaikki voi olla keksittyjä. Varhaislapsuudesta saakka kestänyt, pysyvä kokemus väärään sukupuoleen syntymisestä on selkeästi tunnettu ilmiö. 

Toisekseen, MINÄ tiedän, ettei tarinani ole keksitty, joten MINÄ tiedän miten päättömiä sun väitteet on. Ei sun jutuilla voi vakuuttaa ketään, jolla on henkilökohtaista kokemusta asiasta. Propagandasi on suunnattu ihan muille tahoille. 

Vauva/taaperoikäinen kykenee tulkitsemaan sukupuolen ainoastaan näkyvien/kehollisten ominaisuuksien perusteella. Se ei tietenkään sulje pois lapsilla yleisesti esiintyviä mielikuvitusmaailmoja. Kuitenkin, jos mielikuvitusmaailma jää pysyväksi, on kyseessä mielenterveyshäiriö. Ja transaktivistit ovat taitavia keksimään tarinoitakin.

Mistä tiedät? En lainkaan allekirjoita väitettäsi. Et sä pysty saamaan mua uskomaan tuohon hömppääsi. Koska mä TIEDÄN väitteesi valheellisiksi, mua kiinnostaa niissä yhäkin ainoastaan se, miksi asia on sulle niin tärkeä. 

Löysin tämän hakusanalla "kuinka 2-vuotias tulkitsee sukupuolen". Tämä on suora lainaus Väestöliiton sivulta otsikosta "2-3 vuotiaan seksuaalisuus":

1. Mitä lapsessa tapahtuu? Vastaus: Opettelee käymään potalla. Huomaa, että tytöt ja pojat erilaisia.

2. Mitä lapsi voi tehdä ja kysyä? Vastaus: Sukuelimet kiinnostavat, katselee muiden pimppejä ja pippeleitä esim. saunassa. Pohtii eroja ääneen.

3. Miten aikuinen voi tukea ja ohjata lasta? Vastaus: Kerro, että tytöillä on pimppi, pojilla pippeli. Anna lapsen olla potalla omassa rauhassa. Opeta pesemään kädet WC-käynnin jälkeen.

Asia on minulle tärkeä, koska vastustan jyrkästi luonnonvastaista vallankumousta, jonka Suomen eduskunta, transjärjestöjen sekä lääketeollisuuden ja muitten taloudellista hyötyä ilmiöstä kuittaavien tahojen (sukupuoli-identiteetin tutkimuspoliklinoitten pseudotieteelliset poppatohtorit ja sukupuolenmuokkauskirurgit) toiveesta, käynnisti vuonna 2003 voimaan astuneen, alkuperäisen translain myötä.

Eli näin hienosti pystyt löytämään asiallista tietoa, että 2-3 -vuotias alkaa ymmärtää sukupuolten eron, on siitä kiinnostunut, pohtii eroja ja ymmärtää näin siis myös oman sukupuolensa.

Sitten kuitenkin, kun sinulle kerrotaan, että joku juuri tuon ikäinen lapsi on aivan kehitystasonsa mukaisesti havainnut olevansa eri sukupuolta kuin se oma syntymäsukupuoli, niin sinä kerrot, että "hämmentävän isot" lapset luulevat, että sukupuoli on sama asia kuin pitkät hiukset. 

Niinkun, miten voi toisaalta ymmärtää asioita ja sitten heittää kaiken ymmärryksen romukoppaan, kun täytyy kehittää jotain raflaavaa propagandaa.

"Sitten kuitenkin, kun sinulle kerrotaan, että joku juuri tuon ikäinen lapsi on aivan kehitystasonsa mukaisesti havainnut olevansa eri sukupuolta kuin se oma syntymäsukupuoli, niin sinä kerrot, että "hämmentävän isot" lapset luulevat, että sukupuoli on sama asia kuin pitkät hiukset. "

 

 Niin miten se 2v. on havainnut olevansa eri sukupuolta kuin syntymäsukupuoli? Kysymys on silloin siitä, että lapsi ei assosioidu niihin muihin piirteisiin joita samanlaiset genitaalit omaavilla tyypillisesti on. He eivät ymmärrä että esim. ne pitkät hiukset eivät johdu pimpistä, vaan olettavat että pitkähiuksisella henkilöllä on pimppi. Siksi he voivat helposti ajatella sinne kouluikäiseksi asti, että tyttönukke muuttuu poikanukeksi kun siltä leikkaa hiukset ja vaihtaa vaatteet. Siksi pitävien päätelmien tekeminen lasten sukupuoli-identiteetistä & sen vahvistaminen on haitallista.

Eri

Sukupuoli-identiteetin kehitys on sisäsyntyistä. Siitä se lapsi havaitsee sukupuolensa, ei jostain assosiaatioista. Poikalapsi voi aivan hyvin assosioitua esimerkiksi äidin piirteisiin ja haluta pitää äidin mekkoa. Se ei tee hänestä tyttöä. Kaikilla lapsilla on sisäinen ymmärrys sukupuolestaan juurikin noista 2-3 -vuosista eteenpäin ellei sitten kehitys jostain syystä mene eritahtisesti kuin muilla. Transsukupuolisillakin ymmärrys omasta sukupuolesta nousee usein tietoisuuteen juuri tuossa ikävaiheessa.

Koska kehitystä ohjaa pitkälti biologia, ei sitä lapsen kokemusta voi millään pitkillä hiuksilla, mekoilla tai saduilla muuttaa. Näin on niin transihmisten kuin muidenkin kohdalla.

En ole vähään aikaan kuullut noin aliarvoivaa puhetta lapsen ymmärryksestä kuin sun pimppi-pitkät hiukset pohdiskelut. Luuletko sinä, ettei se tyttönukke ihan vaan esitä poikaa sen lapsen leikeissä, eikä maagisesti muutu pojaksi hiustenleikkuun myötä. Niinhän ne lapset leikkii roolileikissä äitejä ja isejäkin sikin sokin, eikä kuvittele, että oma sukupuoli leikin myötä vaihtuu.

Se että lapselle kehittyy pikkulapsena ensin tietoisuus itsestään ja kyky ymmärtää, että on joltain osin samanlainen tai erilainen kuin muut ihmiset, ei tarkoita sukupuolen kokemuksen sisäsyntyisyyttä. Se miksi lapsi tiedostaa oman sukupuolensa juuri 2-3-vuotiaana liittyy nimenomaan siihen, että lapsi oppii ymmärtämään kieltä, kävelemään, hänen sosiaalinen piirinsä laajenee ja hän alkaa hahmottaa sosiaalista todellisuutta. 

 

Hänellä on kypsymisen ja opittujen taitojen, kuten kielellisten valmiuksien, johdosta valmius ymmärtää alkeellisella tasolla sukupuolen käsite ja valmius luoda alkeellisia merkityssuhteita siitä, mitä asioita sukupuoleen liitetään hänen sosiaalisessa ympäristössään. 

 

Tuossa iässä ei voi mitenkään ennustaa, minkälaiseksi lapsen sukupuolen kokemus ja identiteetti kehittyvät. Ne ovat lapsilla äärimmäisen epävakaita jo luonnostaan, koska lapset harjoittelevat vasta sosiaalista maailmaa ja sen rooleja. 

Se, että kokemus on epävakaa, ei tarkoita ettei se olisi sisäsyntyinen. Yhtä lailla sisäsyntyisen kokemuksen selkiytymiseen voi mennä aikaa. Oletko oikeasti sitä mieltä, että tieto omasta sukupuolesta tulisi ulkoisista asioista ja ulkoa päin.

Kellokosken prinsessalla oli sisäsyntyinen kokemus kuninkaallisuudesta. Oliko hän oikeasti kuninkaallinen?

Kellokosken prinsessan kokemus saattoi olla sisäsyntyinen, jos/kun hänellä oli geneettinen alttius mielensairaudelle, joka sai hänet uskomaan niin. En tunne tapausta, että voisin hänen syistään muutoin kommentoida.

Transsukupuolisuus on geneettistä eli sikäli samalla tavalla sisäsyntyistä, jos sitä tarkoitat, mutta mielisairaus se ei ole.

Mistä geeneistä transsuus tunnistetaan ennen transiutuksen tekoa?

Alkaako sua taas se eugeniikka houkutella, vai miksi haluat selvittää transgeenin? 

Sait sitten kaapaistua natsikortin tynnyrin pohjalta :DDD

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Entä jos hän kertoo olevansa Batman, kissanpentu, viinirypäle tai pyllynreikä? Kertoisitko muille olevasi viinirypäleen äiti?" 

 

 

Sä puhut ihmiselle, joka on menettänyt rakkaimman läheisensä, koska hän ei ikinä saanut mitään tukea tai validaatiota sille poikkeavalle sukupuolikokemukselleen. Mua ei naurata sun typerät viinirypälevertaukset yhtään. Todella mautonta. 

Kaikkiin mielenterveyshäiriöihin liittyy kohonnut itsetuhoisuusriski. Väärään sukupuoleen syntyminen on luonnontieteellinen mahdottomuus. Te transaktivistit olette lahko.

Mä en ole transaktivisti. 

Väärään sukupuoleen syntymisen KOKEMUS ei ole luonnontieteellinen mahdottomuus. Minä uskon, että sille kokemukselle on jo sikiöaikana kehittynyt pohja, koska olen nähnyt sen alkavan niin varhain. 

 

Transsukupuolisuus ei itsessään ole mielenterveyshäiriö. 

Monien  mielenterveyshäiriöitten juuret ovat raskauden ja erityisesti synnytyksen aikaisissa tapahtumissa.

Ja ne puhkeavat vauvaiässä? Älä nyt viitsi, et sä itsekään enää pysty uskomaan tuohon. 

1. Oletko koskaan kuullut lastenpsykiatriasta?

2. Koko tarinasi saattaa olla keksitty.

Olen kuullut lastenpsykiatriasta, niinhän sitä mun läheistäkin yritettiin "hoitaa". Lastenpsykiatria ei tunne vauva/taaperoiässä puhkeavia mielenterveyden häiriöitä, ellei kyse ole äärimmäisestä laiminlyönnistä jne. 

 

Joo, tarinani voi toki sun näkökulmasta olla keksitty. Se ei kuitenkaan ole ainoa vastaava kokemus maailmassa, ja ne eivät kaikki voi olla keksittyjä. Varhaislapsuudesta saakka kestänyt, pysyvä kokemus väärään sukupuoleen syntymisestä on selkeästi tunnettu ilmiö. 

Toisekseen, MINÄ tiedän, ettei tarinani ole keksitty, joten MINÄ tiedän miten päättömiä sun väitteet on. Ei sun jutuilla voi vakuuttaa ketään, jolla on henkilökohtaista kokemusta asiasta. Propagandasi on suunnattu ihan muille tahoille. 

Vauva/taaperoikäinen kykenee tulkitsemaan sukupuolen ainoastaan näkyvien/kehollisten ominaisuuksien perusteella. Se ei tietenkään sulje pois lapsilla yleisesti esiintyviä mielikuvitusmaailmoja. Kuitenkin, jos mielikuvitusmaailma jää pysyväksi, on kyseessä mielenterveyshäiriö. Ja transaktivistit ovat taitavia keksimään tarinoitakin.

Mistä tiedät? En lainkaan allekirjoita väitettäsi. Et sä pysty saamaan mua uskomaan tuohon hömppääsi. Koska mä TIEDÄN väitteesi valheellisiksi, mua kiinnostaa niissä yhäkin ainoastaan se, miksi asia on sulle niin tärkeä. 

Löysin tämän hakusanalla "kuinka 2-vuotias tulkitsee sukupuolen". Tämä on suora lainaus Väestöliiton sivulta otsikosta "2-3 vuotiaan seksuaalisuus":

1. Mitä lapsessa tapahtuu? Vastaus: Opettelee käymään potalla. Huomaa, että tytöt ja pojat erilaisia.

2. Mitä lapsi voi tehdä ja kysyä? Vastaus: Sukuelimet kiinnostavat, katselee muiden pimppejä ja pippeleitä esim. saunassa. Pohtii eroja ääneen.

3. Miten aikuinen voi tukea ja ohjata lasta? Vastaus: Kerro, että tytöillä on pimppi, pojilla pippeli. Anna lapsen olla potalla omassa rauhassa. Opeta pesemään kädet WC-käynnin jälkeen.

Asia on minulle tärkeä, koska vastustan jyrkästi luonnonvastaista vallankumousta, jonka Suomen eduskunta, transjärjestöjen sekä lääketeollisuuden ja muitten taloudellista hyötyä ilmiöstä kuittaavien tahojen (sukupuoli-identiteetin tutkimuspoliklinoitten pseudotieteelliset poppatohtorit ja sukupuolenmuokkauskirurgit) toiveesta, käynnisti vuonna 2003 voimaan astuneen, alkuperäisen translain myötä.

Eli näin hienosti pystyt löytämään asiallista tietoa, että 2-3 -vuotias alkaa ymmärtää sukupuolten eron, on siitä kiinnostunut, pohtii eroja ja ymmärtää näin siis myös oman sukupuolensa.

Sitten kuitenkin, kun sinulle kerrotaan, että joku juuri tuon ikäinen lapsi on aivan kehitystasonsa mukaisesti havainnut olevansa eri sukupuolta kuin se oma syntymäsukupuoli, niin sinä kerrot, että "hämmentävän isot" lapset luulevat, että sukupuoli on sama asia kuin pitkät hiukset. 

Niinkun, miten voi toisaalta ymmärtää asioita ja sitten heittää kaiken ymmärryksen romukoppaan, kun täytyy kehittää jotain raflaavaa propagandaa.

"Sitten kuitenkin, kun sinulle kerrotaan, että joku juuri tuon ikäinen lapsi on aivan kehitystasonsa mukaisesti havainnut olevansa eri sukupuolta kuin se oma syntymäsukupuoli, niin sinä kerrot, että "hämmentävän isot" lapset luulevat, että sukupuoli on sama asia kuin pitkät hiukset. "

 

 Niin miten se 2v. on havainnut olevansa eri sukupuolta kuin syntymäsukupuoli? Kysymys on silloin siitä, että lapsi ei assosioidu niihin muihin piirteisiin joita samanlaiset genitaalit omaavilla tyypillisesti on. He eivät ymmärrä että esim. ne pitkät hiukset eivät johdu pimpistä, vaan olettavat että pitkähiuksisella henkilöllä on pimppi. Siksi he voivat helposti ajatella sinne kouluikäiseksi asti, että tyttönukke muuttuu poikanukeksi kun siltä leikkaa hiukset ja vaihtaa vaatteet. Siksi pitävien päätelmien tekeminen lasten sukupuoli-identiteetistä & sen vahvistaminen on haitallista.

Eri

Sukupuoli-identiteetin kehitys on sisäsyntyistä. Siitä se lapsi havaitsee sukupuolensa, ei jostain assosiaatioista. Poikalapsi voi aivan hyvin assosioitua esimerkiksi äidin piirteisiin ja haluta pitää äidin mekkoa. Se ei tee hänestä tyttöä. Kaikilla lapsilla on sisäinen ymmärrys sukupuolestaan juurikin noista 2-3 -vuosista eteenpäin ellei sitten kehitys jostain syystä mene eritahtisesti kuin muilla. Transsukupuolisillakin ymmärrys omasta sukupuolesta nousee usein tietoisuuteen juuri tuossa ikävaiheessa.

Koska kehitystä ohjaa pitkälti biologia, ei sitä lapsen kokemusta voi millään pitkillä hiuksilla, mekoilla tai saduilla muuttaa. Näin on niin transihmisten kuin muidenkin kohdalla.

En ole vähään aikaan kuullut noin aliarvoivaa puhetta lapsen ymmärryksestä kuin sun pimppi-pitkät hiukset pohdiskelut. Luuletko sinä, ettei se tyttönukke ihan vaan esitä poikaa sen lapsen leikeissä, eikä maagisesti muutu pojaksi hiustenleikkuun myötä. Niinhän ne lapset leikkii roolileikissä äitejä ja isejäkin sikin sokin, eikä kuvittele, että oma sukupuoli leikin myötä vaihtuu.

Psykologiassa vallitsee melkoinen konsensus siitä, että pysyväluonteinen identiteetti on kehityksen lopputulos eikä mikään synnynnäinen ominaisuus. Sukupuoli-identiteetin osalta on kuitenkin yhtäkkiä alettu väittää päinvastaista, vailla minkäänlaisia todisteita. Se, että lapsella nousee alkeellinen ymmärrys sukupuolieroista on aika kaukana vielä siitä, että niitä ymmärtäisi sisäsyntyisellä tavalla - ilman puberteettia kun ei ole sellaisia sukupuolen toimintoja joilla asian voisi konkreettisesti kokea. Vain harvalla edes jokin identiteetin osa-alue pysyy muuttumattomana taaperosta aikuisuuteen, uskoohan moni pikkulapsi jumalaankin mutta vain muutamasta tulee Päivi Räsänen.

 

 Jos identiteettikehitystä ohjaisi pelkkä biologia, mitään transsukupuolisuutta ei edes olisi. Ei aikuisissa eikä lapsissa. Jokaisessa aivosolussa on joko miehen tai naisen kromosomit, eikä ne "tiedä" mitä on olla jotain muuta. 

 

 Kyllä, 2-3-vuotias on kaikilta osin vielä hemmetin tyhmä eikä se ole aliarvio. Ja aikuisten pitää ymmärtää se jotta lapsi pysyy hengissä.

No tuo kaverisi sanoi, että kouluikään asti lapsi olettaa, että pitkähiuksisella on pimppi ja että poikanukesta tulee hiukset leikkaamalla maagisesti poika. Eli sanoisin sen jonkin verran aliarvioivan lähelle kouluikäisiä.

Ja tottakai sukupuolen kokemus on sisäsyntyinen asia. Et sinä tiedä olevasi nainen, koska sinulla on pimppi. Vaikka sinulle olisi tehty aivan vauvana joku sairas koe ja leikelty penis, se ei muuttaisi sinun sisäistä kokemustasi. Todennäköisesti kärsisit ja kokisit, että joku on pahasti väärin, kun ulkoisesti näyttäisit mieheltä.

Sukupuoli-identiteetti, jota voi sitten kuvailla paljon laajemminkin ja johon liittyy opittuja ja omaksuttujakun piirteitä liittyy tietysti vahvasti myös kulttuuriin ja sosiaalisiin suhteisiin. Se ei poista sieltä pohjalta sukupuolen biologista ohjautuvuutta (joka joillakin aiheuttaa transsukupuolisuuden). 

Tätä hypoteesia on kylläkin ihan testattu juuri siten, että ryhmälle eri-ikäisiä lapsia näytetään poikanukkea ja sen jälkeen samaa nukkea mekkoon puettuna. Alle 6-vuotiaat ovat pääosin sitä mieltä, että mekkoon puettu nukke on tyttö vaikka heille kerrotaan, että kyseessä on sama nukke. Vasta yli 8-vuotiaat ovat yksimielisiä siitä, että nukke on poika mekossakin. Liittyy aivojen kehitysvaiheeseen, jota ennen lapsen on vaikea erottaa todellisuutta ja fantasiaa toisistaan.

 

 Ja heti seuraavassa kappaleessa aikuiset naiset ei tiedä olevansa naisia koska heillä on pimppi😁 Aliarviointia jonkin verran? Leikelty penis ei ole vagina eikä ihorulla jalkovälissä ole penis. Se vääryyden tuntemus eri syistä silvottujen kertomuksissa tulee siitä, että oma funktionaalisuus on menetetty, ei niinkään siitä miltä he näyttävät tai sopiiko ulkonäkö heidän identiteettiinsä.

 

 Todisteita tästä biologisesta ohjautuvuudesta kaipaisin edelleen. Toistaiseksi meillä on joukko erilaisia piirteitä joilla on alttiutta transiuteen, mutta niillä ei ole kausaliteettia eikä selkeitä keskinäisiä korrelaatioita. 

No jos lapselta kotileikissä kysytään oletko nainen vai mies, kun hän esittää äitiä, niin eipä nyt ole kovin ihmeellistä, jos hän vastaa, että nainen, vaikka olisi poika. Siltikään se poika ei oikeasti usko olevansa tyttö. Vai luuletko sinä niin? 

En, enkä luule pojan olevan väärään kehoon syntynyt tyttö vaikka sellaista kertoisi leikkien ulkopuolellakin. Melko kalliiksi olisi käynyt, jos omat lapset - siis kissat, koirat, hevoset ja dinosaurukset- olisi pitänyt hoidattaa eläinlääkärissä jotta keho vastaisi identiteettiä. 

Transhausen-mutsithan vievät merirosvoksi identifoituvan pojan amputaatioon, että saa jalkaproteesin ja koukkukäden.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Sukupuolen on saanut Suomessa vaihtaa vapaasti jo useita vuosia ja mitään käytännön ongelmia pukuhuoneissa ei ole ilmennyt."

Suurten määrän pa k o laisia ottaminen Suomeen ei myöskään näkynyt heti ensimmäisillä vuosilla, vaan nuo muutokset usein näkyy noin 10+ vuoden päästä, mitä negatiivistä ne tuovat.

Missä palstalaiaet ovat törmänneet ongelmiin missään muualla, kuin palstalla?

Itsemäärittelystä seuraa naiserityisyyden häviäminen ja naisten tilojen muuttuminen unisex-tiloiksi:

"Helsingin kaupungin uimahallien linjauksen mukaan jokainen asiakas saa määrittää itse, kumpaan pukuhuoneeseen haluaa mennä.
Emme kysele siitä, onko sukupuoli esimerkiksi juridisesti vaihdettu. Jos asiakas ottaa puheeksi ja kysyy, me neuvomme, mutta emme ota aktiivisesti asiaa puheeksi, kertoo Helsingin kaupungin liikuntapaikkapäällikkö Piritta Forsell.
Urheiluhallien uimahalleissa linjaus on sama. Toimialajohtaja Eija Holmalan mukaan jokainen pystyy itse valitsemaan itselleen oikean pukuhuoneen.
Emme me voi olettaa ihmisen sukupuolta. Asiakkaalla on totta kai oikeus valita. Jos prosessi on kesken ja mietityttää mihin menee, voi jutella henkilökunnan kanssa tai käyttää ryhmäpukuhuoneitamme, Holmala kertoo."
https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/9163716

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä hevonpersettä se kuuluu kenellekkään miten toinen sukupuolensa tuntee? Ei haittaa ketään.

Kyllä se silloin kuuluu, jos sen tuntemuksen perusteella vaaditaan reagointia, toimenpiteitä ja resursseja yhteiskunnalta. Sukupuolikokemuksen perusteella vaaditaan yhteiskunnalta rahoitus kehonmuokkauksiin ja pääsy vastakkaisen sukupuolen tiloihin, ryhmiin, kiintiöihin, kilpaurheiluun ja vaaditaan seksuaalista kohtaamista fantasiasukupuolen mukaisesti. Kyllä silloin muillakin pitää olla sananvaltaa.

Kaikki järjestelykysymyksiä. Meillä on kuitenkin laki nyt sellainen, että näilläkin ihmisillä on oikeus elää omannäköistä elämää. Lain puitteissa.

Missä on naisten ja tyttöjen oikeus kullittomiin tiloihin, vessoihin, pukkareihin, pesutiloihin ja kilpaurheiluun? Missä on lesbojen oikeus kullittomaan määritelmään, seksielämään ja bileisiin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi oma teoria: kaikki lapset syntyvät siis tyttöinä tai poikina. Jossain vaiheessa ihan normaalia kehitystä tulee vaihe, että ihmetellään sitä pippeä tai pimpsua. Se on aivan normaalia vaikka 2-6-vuotiaana (En ole asiantuntija!)

Minä muistan (tyttönä) halunneeni opetella pissaamaan seisaalleen. Kävin mummolassa jopa salaa ulkona pissalla seisomassa. Ihan yhtälailla en tykännyt nukeista vaan enemmän autoista ja legoista.

Nuorempi serkku (poika) tykkäsi ihan yhtälailla pukeutua mummolassa hameisiin ja korkokenkiin kun saimme kokeilla mummon vanhoja vaatteita.

 

Tietämättömät vanhemmat ovat sitten nähneet tällaiset lapsuuden normaalit vaiheet niin, että "juu, tuo meidän poikahan haluaa olla tyttö!" ja kannustaneet jatkamaan, jolloin lapsi on vielä enemmän hämmentynyt ja sekaisin ajatuksissaan.

Että ei ihme jos nuorena/teininä tai jopa aikuisena sanovat, että on ollut hämmentynyt omasta itsestään. Tai että muka jo ihan lapsina tiesivät olevansa jotain muuta kuin ovat.

Kivaa arvailua, mutta ei ne sukupuolen kokemukset typisty mekkoihin tai autoleikkeihin. On ihan älytöntä, että luulette jonkun tuollaisten asioiden takia tekevän "pojasta tytön" tai päin vastoin. 

Mistä sitten tiedetää, että pojalla on tytön sukupuolisielu tai toisinpäin? Ja vaikka jotain olisikin sujahtanut väärään lihapukuun, niin kenenkään kehosta ei tule vastakkaisen sukupuolen toimivaa kehoa. Ihminen ei ole sen enempää eikä vähempää kuin kehonsa.

Tämä! Mistä xy-kromosominen voi aidosti TIETÄÄ että hänen kokemuksensa olemisestaan vastakkaisena sukupuolena on oikea, kun hän ei ole eikä koskaan tule olemaan xx eikä voi näin ollen TIETÄÄ mitä on olla xx. Hän tietää vain kulttuurisen ja sosiaalisen representaation jonka xx ulkoisesti hänelle näyttää. Hän tietää vain sen miltä näyttää ja voisi LUULLA tuntevansa jos olisi biologinen tyttö. Tai päinvastoin.

 

Tunnehan on varmasti aito. Mutta se ei silti tee kokemuksesta aitoa koska hän ei voi TIETÄÄ.

Stereotypiat ja mielikuvat. Ja niihin taas vaikuttaa kulttuuri todella paljon. 

Transnaisilla on erittäin stereotyyppinen ja pornoistettu käsitys naiseudesta, mikä on loogista, koska he eivät ole eläneet naisen kehossa ja naiseksi sosiaalistettuna.

Vierailija kirjoitti:

Kaffebulla kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä hevonpersettä se kuuluu kenellekkään miten toinen sukupuolensa tuntee? Ei haittaa ketään.

Näinhän sen pitäisi olla. Mutta jos aletaan vaatia muita esittämään mukana, niin menee vähän oudoksi. Jos leikkii vain itsekseen tai samanmielisten kanssa niin ei siinä mitään.

Mun ystävätransit elävät sen sukupuolen mukaista elämää, miksi itsensä kokevat. Siitä ei kärsi kukaan ulkopuolinen. Eivätkä he itse. Päinvastoin 

Silloin muut kärsivät, jos heidät velvoitetaan kohtaamaan transsut näiden fantasiasukupuolen edustajina joka tilassa ja tilanteessa pukkaria, makkaria ja urheilukenttää myöten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lääkkeet?

Joo kyllä niihin mielenterveyshäiriöihin muista sukupuolista varmasti lääkkeitä löytyy.

Järkyttävän huonoa suomen kieltä.

Vierailija kirjoitti:

"Vielä"

 

Montako vuosikymmentä lisää pitää odotella?

Tässä on viime vuosina edetty aimo harppauksin kohti koirien "ihmis"oikeuksia, kun koirien pääsy eri paikkoihin on nykyään tärkeämpää kuin ihmisten pääsy noihin samoihin (ihmisille tarkoitettuihin) paikkoihin. Eli joku saattaisi hyvinkin saada älynväläyksen, jossa koirat rinnastettaisiin puolisoon.