Yle Areenan huippuelokuva : Poor Things
Mikäli aiot katsoa vain yhden elokuvan tässä kuussa katso YleAreenasta elokuva nimeltä Poor Things.
Suora linkki tässä alla elokuvaan
https://areena.yle.fi/1-70149166
Kommentit (162)
Tehdään ChatGPD-yhteenveto, mistä elokuvassa on kysymys:
Yorgos Lanthimosin ohjaama Poor Things (2023) käsittelee narsismia ja toksista maskuliinisuutta satiirin keinoin, erityisesti Bella Baxterin (Emma Stone) kohtaamien miessuhteiden kautta. Elokuva nauraa tekopyhyydelle ja itsekeskeisille "tärkeilijämiehille".
Narsistiset piirteet elokuvassa:
Duncan Wedderburn (Mark Ruffalo): Bellan rakastaja Duncan edustaa klassista narsistista käyttäytymistä. Hän on manipuloiva, omistushaluinen ja emotionaalisesti epävakaa. Kun Bella alkaa itsenäistyä ja tutkia omaa seksuaalisuuttaan sekä älyään, Duncanin narsismi muuttuu epätoivoiseksi kontrollin tarpeeksi, ja hän ei kestä Bellan voimaantumista.
Bellan kehitys: Bella Baxter aloittaa "tabula rasana" (tyhjänä tauluna) ja oppii navigoimaan maailmassa ilman yhteiskunnan asettamia häpeän tai sukupuoliroolien kahleita. Tämä avoimuus ja itsekkyys (joka ei ole patologista narsismia, vaan uteliaisuutta) toimii vastavoimana ympäröivien miesten narsismille.
Teemat: Elokuva purkaa patriarkaalisia rakenteita, joissa miehet yrittävät omistaa ja muokata naista omien halujensa mukaan.
Poor Things on saanut kehuja juuri siitä, miten se kääntää perinteiset valta-asetelmat päälaelleen ja irvailee narsistisille hahmoille, jotka pelkäävät menettävänsä kontrollin.
Vierailija kirjoitti:
Tehdään ChatGPD-yhteenveto, mistä elokuvassa on kysymys:
Yorgos Lanthimosin ohjaama Poor Things (2023) käsittelee narsismia ja toksista maskuliinisuutta satiirin keinoin, erityisesti Bella Baxterin (Emma Stone) kohtaamien miessuhteiden kautta. Elokuva nauraa tekopyhyydelle ja itsekeskeisille "tärkeilijämiehille".
Narsistiset piirteet elokuvassa:
Duncan Wedderburn (Mark Ruffalo): Bellan rakastaja Duncan edustaa klassista narsistista käyttäytymistä. Hän on manipuloiva, omistushaluinen ja emotionaalisesti epävakaa. Kun Bella alkaa itsenäistyä ja tutkia omaa seksuaalisuuttaan sekä älyään, Duncanin narsismi muuttuu epätoivoiseksi kontrollin tarpeeksi, ja hän ei kestä Bellan voimaantumista.
Bellan kehitys: Bella Baxter aloittaa "tabula rasana" (tyhjänä tauluna) ja oppii navigoimaan maailmassa ilman yhteiskunnan asettamia häpeän tai sukupuoliroolien kahleita. Tämä avoimuus ja itsekkyys (joka ei ole patologista narsismia, vaan uteliaisuutta) toimii vastavoimana ympäröivien miesten narsismille.
Teemat: Elokuva purkaa patriarkaalisia rakenteita, joissa miehet yrittävät omistaa ja muokata naista omien halujensa mukaan.
Poor Things on saanut kehuja juuri siitä, miten se kääntää perinteiset valta-asetelmat päälaelleen ja irvailee narsistisille hahmoille, jotka pelkäävät menettävänsä kontrollin.
Alfie Blessington Aviomies joka oli julma ja edusti kotiväkivaltaa pahimmillaan. Yritti juonia Bellalle ym-pä-ri-leikkauksen, muka omaksi parhaakseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin juonitiivistelmän. Onpa kummallista menoa. Menin Areenaan ja hypin elokuvan läpi pysähtyen sekunniksi noin vartin välein. Epämiellyttävä värimaailma, vastenmielisen näköiseksi maskeerattuja ihmisiä. En muuten osunut yhteenkään seksikohtaukseen, joten ei koko filmi sitä taida olla.
Näin tarpeeksi, joten ei tarvitse katsoa. Onneksi maailmassa riittää muutakin nähtävää.
Kaikki ihmiset ei jaksa enää keksittyä. Kaikki juonitiivisytelmät ja trailerit pitää tietää etukäteen ettei vaan vahingossa ylläty.
Pikakelauksessa ohi kohtaukset mitä ei heti ymmärrä tai mitä kukaan ei selitä valmiiksi.
Nykyelokuvissa kohtaukset on leikattu kestoiltaan paljon lyhyemmiksi ettei katsojat vahingossa pitkästy.
Voi toki olla niinkin, että ne, jotka myöntävät elokuvalle neljä Oscaria, eivät ole yhtään enempää oikeassa kuin ne, joita tuo elokuva ei kiinnosta.
Joidenkin mielestä on luonnetta kasvattavaa ja sivistävää katsella väkisin elokuvia, joista ei pidä. Minä en kuulu niihin ihmisiin.
Mielestäni tämä elokuva oli tavattoman mielenkiintoinen. Ei perinteisesti helpolla viihdyttävällä tavalla, vaan kuljettaen katsojaa punnitsemaan käsityksiään naiseudesta, Bellan silmien ja kokemusten kautta kohtaamisia erityyppisten miesten kanssa jotka kokivat oikeudekseen käyttää häntä.
Sääli että jotku näkivät tässä vain seksuaalisen aspektin, jolla ilmennettiin naisen viettielämän ikuista rinnastamista naisen häpeään ja häpäisyyn, täysin irrallaan mielihyvästä mihin liittyisi viaton uteliaisuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin juonitiivistelmän. Onpa kummallista menoa. Menin Areenaan ja hypin elokuvan läpi pysähtyen sekunniksi noin vartin välein. Epämiellyttävä värimaailma, vastenmielisen näköiseksi maskeerattuja ihmisiä. En muuten osunut yhteenkään seksikohtaukseen, joten ei koko filmi sitä taida olla.
Näin tarpeeksi, joten ei tarvitse katsoa. Onneksi maailmassa riittää muutakin nähtävää.
Kaikki ihmiset ei jaksa enää keksittyä. Kaikki juonitiivisytelmät ja trailerit pitää tietää etukäteen ettei vaan vahingossa ylläty.
Pikakelauksessa ohi kohtaukset mitä ei heti ymmärrä tai mitä kukaan ei selitä valmiiksi.
Nykyelokuvissa kohtaukset on leikattu kestoiltaan paljon lyhyemmiksi ettei katsojat vahingossa pitkästy.
Voi toki olla niinkin, että ne, jotka myöntävät elokuvalle neljä Oscaria, eivät ole yhtään enempää oikeassa kuin ne, joita tuo elokuva ei kiinnosta.
Joidenkin mielestä on luonnetta kasvattavaa ja sivistävää katsella väkisin elokuvia, joista ei pidä. Minä en kuulu niihin ihmisiin.
Dont walk on the wild side, katso Solsidania. Sekin kasvattaa luonnetta ja sivistää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin juonitiivistelmän. Onpa kummallista menoa. Menin Areenaan ja hypin elokuvan läpi pysähtyen sekunniksi noin vartin välein. Epämiellyttävä värimaailma, vastenmielisen näköiseksi maskeerattuja ihmisiä. En muuten osunut yhteenkään seksikohtaukseen, joten ei koko filmi sitä taida olla.
Näin tarpeeksi, joten ei tarvitse katsoa. Onneksi maailmassa riittää muutakin nähtävää.
Kaikki ihmiset ei jaksa enää keksittyä. Kaikki juonitiivisytelmät ja trailerit pitää tietää etukäteen ettei vaan vahingossa ylläty.
Pikakelauksessa ohi kohtaukset mitä ei heti ymmärrä tai mitä kukaan ei selitä valmiiksi.
Nykyelokuvissa kohtaukset on leikattu kestoiltaan paljon lyhyemmiksi ettei katsojat vahingossa pitkästy.
Voi toki olla niinkin, että ne, jotka myöntävät elokuvalle neljä Oscaria, eivät ole yhtään enempää oikeassa kuin ne, joita tuo elokuva ei kiinnosta.
Joidenkin mielestä on luonnetta kasvattavaa ja sivistävää katsella väkisin elokuvia, joista ei pidä. Minä en kuulu niihin ihmisiin.
Mamma mia!- elokuvakin on tosi kiva. Siinä mm lauletaan ABBAn lauluja. Sitten arvaillaan kuka useasta miehistä on morsiamen oikea isä.
Vähän ristiriitaiset fiilikset jäivät tuosta elokuvasta. Pidin kyllä paljon siitä kuinka Bella kääntää valtarakenteet ympäri ja samalla tekee näkyväksi sen kuinka patriarkaattinen yhteiskunta samaan aikaan seksualisoinnin kautta pakottaa naiset jo lapsina aikuisen rooliin ja vastaavasti mitätöi aikuisen naisen henkisellä tasolla lapsen kaltaiseen rooliin. Väkisin kuitenkin kyseenalaistan tämän teemaan tutkimista noin voimakkaasti seksin kautta. Mielestäni noin mielenkiintoisesta asetelmasta olisi löytynyt paljon muitakin sosiaalisia ulottuvuuksia tutkittavaksi.
Lisäksi koen jotenkin vanhanaikaisena sen kuinka edelleen vallankin miesohjaajat ja kirjoittajat käsittelevät hyvin usein voimakasta tai voiman itselleen ottavaa naishahmoa niin paljon seksin kautta. Väkisin tulee mieleen, että mikä tällaisten teosten lopullinen motiivi on, missä naishahmo ei voi olla voimakas ilman pitkälle vietyä seksualisointia. Ja ylipäätään, onko tämän teeman tutkiminen seksin kautta lopulta onnistunutta, jos elokuvan tekijät joutuvat kovasti puolustamaan seksikohtausten määrän ja laadun tarpeellisuutta ja ne nousevat pääpuheenaiheeksi elokuvassa?
Täytyy myöntää, etten ole lukenut kirjaa, joten olen vain elokuvan varassa näkemykseni kanssa. Täytyy lukea kirja, josko siinä olisi käsitelty tätä mielenkiintoista teemaa moniulotteisemmin.
Tämä leffa on oiva todiste siitä, ettei Oscar-palkinto ole aina laadun tae.
Puuduttava.
Huvipuistohullu kirjoitti:
En katto tuollaisia leffoja
Mutta tykkäät tulla kommentoimaan " tuollaisia leffoja "koskevaan keskusteluketjuun.
Liian vähän toimintaa, huono juoni, Arnold tai Sylvester tai Jason Statham puuttuu.
ES onhuora, joten sopiva leffa hänelle näytellä. Mulla muuten alkoiseisoa, joten katson tämän illalla jarunkkaan. Kiitos tytöt.
Vierailija kirjoitti:
Vähän ristiriitaiset fiilikset jäivät tuosta elokuvasta. Pidin kyllä paljon siitä kuinka Bella kääntää valtarakenteet ympäri ja samalla tekee näkyväksi sen kuinka patriarkaattinen yhteiskunta samaan aikaan seksualisoinnin kautta pakottaa naiset jo lapsina aikuisen rooliin ja vastaavasti mitätöi aikuisen naisen henkisellä tasolla lapsen kaltaiseen rooliin. Väkisin kuitenkin kyseenalaistan tämän teemaan tutkimista noin voimakkaasti seksin kautta. Mielestäni noin mielenkiintoisesta asetelmasta olisi löytynyt paljon muitakin sosiaalisia ulottuvuuksia tutkittavaksi.
Lisäksi koen jotenkin vanhanaikaisena sen kuinka edelleen vallankin miesohjaajat ja kirjoittajat käsittelevät hyvin usein voimakasta tai voiman itselleen ottavaa naishahmoa niin paljon seksin kautta. Väkisin tulee mieleen, että mikä tällaisten teosten lopullinen motiivi on, missä naishahmo ei voi olla voimakas ilman pitkälle vietyä seksualisointia. Ja ylipäätään, onko tämän teeman tutkiminen seksin kautta lopulta onnistunutta, jos elokuvan tekijät joutuvat kovasti puolustamaan seksikohtausten määrän ja laadun tarpeellisuutta ja ne nousevat pääpuheenaiheeksi elokuvassa?
Täytyy myöntää, etten ole lukenut kirjaa, joten olen vain elokuvan varassa näkemykseni kanssa. Täytyy lukea kirja, josko siinä olisi käsitelty tätä mielenkiintoista teemaa moniulotteisemmin.
Valtarakenteiden ja patriarkaalisen yhteiskunnan ynnä muun miettimisen ja tutkimisen ymmärrän, mutta mielestäni on kummallista tutkia niitä viihteen kautta. Siis olla tutkivinaan.
Dokumenttielokuva on eri juttu kuin parituntinen pläjäys paljasta pintaa ja viihdeväkivaltaa.
Vierailija kirjoitti:
Yorgos Lanthimos on huippuohjaaja. Surrealisti ja inhorealisti samaan aikaan. The Favourite on myös hyvä.
Hän tekee elokuvia jotka kaukana valtavirrasta ja tekee ne hyvin. The Lobster ja Kulmahammas olivat myös hyvin kaukana valtavirtaleffoista.
Hämmentäviä erikoisuudellaan joissa juoni kaukana totutusta ja tutusta normiarjesta.
Tykkäsin enemmän leffasta, jossa karhuraiskasi Leonardon.
Arvelin aikoinaan YouTubessa sen tanssipätkän nähtyäni, että tässäpä leffa minulle.
Sitten en kuitenkaan pystynyt katsomaan kuin 10 minuuttia, ja tuli olo, että tämä on liikaa minulle. Liian rujo. Varmasti hieno leffa, mutta luovutin.
Joo oli puhutteleva elokuva jota miettii pitkään jälkeenpäin. Mutta niin feministinen ja naisen itsenäisyyttä korostava se ei kuitenkaan ollut että Bellalla olisi kainalo- tai säärikarvat kasvaneet. Taisi olla hollywoodille ylitsepääsemätön juttu.
Minä vasta aloitin eilen, aion jatkaa myöhemmin. Vaikuttaa upealta.
Vierailija kirjoitti:
Minä vasta aloitin eilen, aion jatkaa myöhemmin. Vaikuttaa upealta.
Kosketteletko samalla itseäsi :)
Vierailija kirjoitti:
Arvelin aikoinaan YouTubessa sen tanssipätkän nähtyäni, että tässäpä leffa minulle.
Sitten en kuitenkaan pystynyt katsomaan kuin 10 minuuttia, ja tuli olo, että tämä on liikaa minulle. Liian rujo. Varmasti hieno leffa, mutta luovutin.
Olihan tämä rankempi mitä odotin, mutta hyvin kiinnostava teemaltaan ja piti ottessaan.
Mielestäni lääketiede oli keskiössä enemmän kuin se seksuaalikäyttäytyminen.
Mitä kokeiluja lääketieteen nimissä on tehty ja tehdään edelleen parasta aikaakin.
Nykyään ihan ok leikellä naamaansa ja korjata sukupuoltaan.
Kysy ihmeessä AI:ltä. Tekoäly selittää sullekkin koko leffan niin sun ei tarvitse edes vaivautua katsomaan sitä, vaan voit kysyä siltä oliko sen mielestä elokuva hyvä.
Voit tulla kommentoimaan tänne sitten sopivalla hymiöllä.