Pitäisikö ihmisiä painostaa enemmän laihdutukseen?
Lihavuus alkaa olla todella suuri ongelma - ja etenkin kallis. Olisiko oikein nostaa herkkuveroja ja vaatia yksilöltä tekoja painonsa eteen?
Kommentit (69)
Vierailija kirjoitti:
Ei herkkuverot ja vittuilu auta. Ihmiset pitäisi saada liikkumaan niin että liikunta on osa elämää kehdosta hautaan(kuten 70- ja 80-luvuilla). Silloin voi syödä myös herkkuja.
Ylipainosta verottaminen on hankalaa eettisyyden takia. Mihin kilomäärään laitetaan raja? Entä tupakoitsijat, mitä se aiheuttaa yhteiskunnalle?
Miten pystytään todentamaan, että juuri se ylipaino on haitat aiheuttanut. Voihan taustalla olla perinnöllinen tekijä.
Aina on niitä, joilla on ylipainoa muttei lääkitystä.
Niin ja myös niitä, jotka maksaa veroja, mutta eivät halua liikkua. Myös syntymä ja kuolema maksaa yhteiskunnalle.
Tämä on ikuisuus kysymys. Voihan sitä käyttää aikansa tämän miettimiseen.
Kyllä lihavuus on merkittävä työllistäjä. Jos kaikki olisi laihoja niin millä ihmiset voisivat päteä olemalla toista parempi. Kuntosalit konkkaan, pt työttömäksi ja grilleiltä loppuisi asiakkaat. En kannata.
Hinnat ovat jo ihan pilvissä ja nousevat koko ajan. Eikö ap:ole tarvinnut käydä kaupassa ollenkaan. Kuinka joku voi vielä ehdottaa lisää hintoihin. Ei auta vaikka olisi tuplahinnat, kauppias vain tienaa entistä enemmän.
Hinnasta huolimatta me kyllä ostamme herkut mutta se on sitten pois jostain muusta. Muut yrittäjät menevät konkkaan mitä enemmän ruokakauppaan menee rahaa. Ensimmäisenä on karsittu ravintolat pois, sitten pikaruokapaikat, kauneushoitolat, kulttuuri yms. huvit.
Karkkien, virvoitusjuomien ja makeiden leivonnaisten mainostamista pitäisi rajoittaa.
Elintarvikepakkauksissa pitäisi olla selkeä merkintä sen sisältämästä sokerista, mikäli sitä olisi lisätty siihen niin paljon, että se pitää merkitä tuoteselosteeseen. Ja tämä koskisi kaikkia sokereita ja sokerituotteita (sokeri, glukoosi, dekstroosi, laktoosi, sakkaroosi, jne. ja erilaiset siirapit ja hunajat).
Arviolta 90% makeista elintarviketuotteista syödään siksi, koska tekee mieli. Vain 10% syödään ravinnontarpeen täyttämiseksi.
Olen ollut vuoden alusta ruokavaliolla, johon ei sisälly teollisesti prosessoituja sokereita. Rasvan määrää olen jonkin verran lisännyt. paino on pudonnut 3 kg, ilman nälkää, ilman kärsinytsä, ilman rääkkiä. Jonkin verran mieliteoista kieltäytymistä, joka tuottaa mielihyvää, kun tilanne on ohi, ja huomaan taas onnistuneeni.
Käsi ylös kuka oikeasti uskoo, että painostamalla laihtuu?
Tiedostakaan ei ole pitkää aikaan ollut enää kysymys. Jokainen tietää, miten kuuluu syödä, että laihtuu. Ja että pitää liikkua.
Herkkuihin ja todella rasvaisiin tuotteisiin voisi hyvin kyllä laittaa jonkin veron, jos sen voisi ohjata terveydenhoitoon. Olisiko edes mahdollista, mutta jos olisi.
Hankalinta on, että se motivaatio omaan hyvinvointiin on monella hukassa. Siihen kun keksittäisiin jokin keino.
Olen laihduttanut lääkkeellä (Ozempic) 15 kg. En ollut aloittaessakaan kovin pahasti ylipainoinen (BMI 28). Lääkitys hillitsi ruokahalua, ja painon laskiessa alkoi liikunta maistua. Suosittelen.
Vierailija kirjoitti:
ruokasuositukset ovat päin persettä, sen näkee pitkässä juoksussa ; ennen ihmiset olivat hoikkia ja muutama lihava joukossa , nyt toisinpäin.
Ja yhtään ei voi itse omia aivoja käyttää tai kuulostella omaa kroppaa ja olotilaa ja sen mukaan räätälöidä omaa syömistä? Tyhmille pitää olla aina jotkut "säännöt ja rajoitukset". Hohhoijaa. Ehkä on vain hyvä, että heti päältä päin näkee kenellä on aivot ja itsekuria ja kenellä ei.
Vierailija kirjoitti:
Olen laihduttanut lääkkeellä (Ozempic) 15 kg. En ollut aloittaessakaan kovin pahasti ylipainoinen (BMI 28). Lääkitys hillitsi ruokahalua, ja painon laskiessa alkoi liikunta maistua. Suosittelen.
20 kg lähti täälläkin Ozempicin tuella. Kaikki napostelumieliteot lähti aika nopeasti, perusrunko oli kunnossa jo liikunnan ja lautasmallin kautta. Aika paljon helpompi on valita terveellisesti kun ei ole jatkuva nälkä ja impulsseja ei tule 20 päivässä jota jokaista pitäisi pystyä vastustamaan. Nykyään lähinnä tasoa "jaa joku on tuonut pullaa tänne. Ei mulla kyllä nälkä ole niin emmä viitsi ottaa." Ei sitä piinaa ymmärrä yksikään ikänsä normaalipainoinen, joilla nuo "mielitekojen vastustamiset" on aina ollut lälläritasoa.
Kaikilla on jotain ongelmia, niilläkin jotka kuvittelevat ettei ole mitään.
Ilman mitään omaa kokemusta kamala tarve syyllistää ja keksiä rankaisutoimia, on ongelma sekin.
Kun sairastuin, en olisi voinut kuvitellakkaan mitä se on ilman omakohtaista kokemusta. Ehkä samasta syystä aloittajalla on vaikeuksia löytää minkäälaistaa empatiaa ylipainon kanssa kamppailevia kohtaan.