Missä Ville Haapasalo oppi niin sujuvaa venäjää?

Vierailija kirjoitti:

Punainen tori on yhtä surkea kuin kauppatori uspenski  . Laivoja ei tietysti ole mutta metro on . 

Korkki on tainnunna narahtaa auki vodkapullosta?

Siellä myydään leivoksia ja metwurstia. 

Vierailija kirjoitti:

Jonkun venäläisen kanssa siis lapsi? Oikeasti????

"Haapasalo on naimisissa näyttelijä Saara Hedlundin kanssa,[15] ja heillä on kaksi lasta.[1] Lisäksi Haapasalolla on poika (s. 2009) ohjaaja Tina Barkalajan kanssa.[16][17]"

Wikipediasta

Luin äkkiseltään myös venäjäksi tuosta lapsesta. Lapsen nimi on Sandro Haapasalo, syntynyt vuonna 2009.

Joo aika slummia on Moskova. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö ole ihmeellistä miten nopeasti ja hyvin Haapasalo oppi kielen ja kotiutui venäjälle.
Kotiutuminen ja kielen oppiminen on siis mahdollista, vaikka moni maahanmuuttaja väittää toisin.

 

Joo on tosi hämmästyttävää, jos vaan toistakymmentä vuotta asuu maassa ja sen jälkeen jo osaa maan kieltä ihan sujuvasti. Täytyy olla joku poikkeusyksilö.

 

Ilmeisesti. Onhan Suomessa henkilöitä jotka ovat olleet täällä vuosikymmeniä eivätkä vieläkään suomen kieltä osaa eivätkä ymmärrä. Ville oppi venäjän huomattavasti nopeammin.

Meillä on ihan suomalaisia jotka on koko elämänsä olleet täällä ja ikää esim. 50 eikä osaa kieltä.

Höpö höpö. Jokainen osaa äidinkielensä.

Oletko ulkomaalainen? Se on nimittäin "jokainen osaa äidinkieltään". Väärä sijamuoto sinulla siis.

Olen ihan suomalainen. Suomea voi puhua monella tavalla, miksi ei voisi sanoa, että jokainen osaa (oman) äidinkielensä?

Koska suomenkielessä on sijamuodot, jotka tulevat sen mukaan mitä verbiä käytetään. Puhutaan suomea (partitiivi), kieltä osataan (partitiivi). Ei siis sanota, että "hän osaa ranskan vaan ranskaa". Yleensä näin. Sanamuoto "osata kielensä" on outo, viittaa enemmänkin siihen, että joku on huippuosaaja, ammattilainen alallaan. Ja siitähän lauseessasi ei ollut kysymys.

No tavallaan osaahan suomalainen oman kielensä ammattitasoisesti. Niin on nyt kyllä ihan pilkun nussimista, sanooko, että "osaa kielensä" vai "osaa kieltään".

Ei minusta. Suomessa keskeistä olisi noudattaa oikeaa sijamuotoa, koska lauseiden merkitys riippuu siitä. Jos käytetään väärää sijamuotoa, niin lauseen merkitys muuttuu epäselväksi tai muuttuu.

Ajattelepa mikä ero on lauseilla "mies ammuttiin" tai "miestä ammuttiin". Edellinen lause kertoo suomenkieliselle, että mies kuoli, jälkimmäinen lause, että hän on vielä elossa.

No tuossa nyt onkin ero, että onko se "mies ammuttiin" vai "miestä ammuttiin".

Olen silti sitä mieltä, etteikö voisi sanoa, että jokainen osaa oman äidinkielensä.

Sinä et näytä osaavan äidinkieltäsi. 

HEDMANIT WIKIPEDIA ON OMA HEIMO TATAAREJA . 

Helluntailaiset vei Raamattuja Venäjälle niin syntyi aviottomia lapsia reissussa.  Oli ikäänkuin henkilökohtaista opetusta . 

Yx toi Keravalle venäläisen naisen ja sen suvun 10 henkeä . 

Vierailija kirjoitti:

Miksi hän lähti 1991 Leningradiin? Hänhän on ollut silloin vasta 19 v.

Syntynyt 1972

Luin jostain kirjasta (en muista mistä kirjasta), että alunperin Villen piti mennä Englantiin opiskelemaan elokuva-alaa. Villen vanhemmilla oli joku venäläinen perhetuttu, joka sanoi Villelle, että mikset lähde Venäjälle opiskelemaan elokuva-alaa? Siellä on hänen mukaansa korkeatasoinen koulutus elokuva-alalle. Se sai Villen lähtemään Venäjälle opiskelemaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuohon aikaan Neuvostoliittoon saattoi saada yliopisto-opiskeluja varten stipendin, joka kattoi kaikki kulut. Neuvostoliitolla oli ulkomaalaisia opiskelijoita varten suunniteltu järjestelmä, jossa koko ensimmäinen vuosi käytettiin tehokkaisiin kokopäiväisiin venäjän opintoihin. En ole kuullut kenestäkään toisesta sinne näyttelijäopintoihin lähtenyttä, mutta tiedän henkilöitä, jotka opiskelivat siellä lääkäriksi tai DI:ksi.

Jo 70-luvulla oli taiteilijoita, jotka lähtivät kieltä lainkaan osaamatta "opiskelemaan" Leningradin Repin-instituuttiin - mm. Reidar Särestöniemi. Ville on sentään lukenut lukiossa lyhyen venäjän.

Tämä taisi olla sitä yya-ystävyysvaihtoa, että Suomesta piti aina laittaa jokaisesta ikäluokasta sinne nuorta porukkaa aivopesuun. Ja osahan lähti oikein mielellään, en kyllä vieläkään ymmärrä miksi. Oi niitä aikoja, oi niitä aikoja.

Mikko Niskanenkin opiskeli Moskovassa ohjaajaksi. En tiedä, osasiko kieltä...

Siellä on ollut ja on varmaan vieläkin korkeatasoista taide-alojen opetusta. Siksi. Suomi on hyttysenpaska jo koon puolesta. Venäjällä on pitkät perinteet mm taidemaalauksessa ja elokuvanteossa. Silloin kun vielä tajuttiin kansojen yhteistyön arvo niin miksei sinne oltaisi menty oppia ottamaan ja maailmaa näkemään? Olihan meillä ystävyyskaupungit sinne niinkuin muuallekin maailmaan. Minkähän takia?

Niin moni nuorempi ei tiedä, että Venäjä on joskus ollut Euroopassa tärkeä sivistyksen keskus, etenkin 1700-1800 -luvuilla Pietari veti puoleensa akateemisia ihmisiä, taiteiljoita ja käsityöläisiä joka puolelta Eurooppaa. Venäjän keisarikunnan palveluksessa toimi myös väkeä vaikka mistä, mm. Beringin salmi sai nimensä tanskalaiselta löytöretkeilijältä, joka palveli Venäjää. 

Vielä Neuvostoliiton aikana koulutuksessa näkyi osittain tämä vaikutus. Nyt taitaa kaikki suuruus oltu tuhottu. Omalla alallani oli vielä yli 15 vuotta sitten muutama kuuluisa venäläinen tutkija, nyt ovat joko eläkkeellä tai edesmenneet, eikä uusia, nuoria ole tullut tilalle. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten ne sotalapset Ruotsissa oppi puhumaan ruotsia niin hyvin, kun eivät kerenneet edes koulussa opettelemaan sitä?

 

Lapsethan oppivat kakkoskielen miltei natiivin tasoiseksi. Jopa niin, ettei juuri oman äidinkielen aksenttiakaan kuulu.

Ruotsiin muuttaneet suomalaiset eivät yleensä hirveän hyvin oppineet kieltä, asuivat suomalaisten alueella ja kävivät töissä autotehtaassa, jossa oli suomenkielinen työnjohtaja. Monet palasivat sitten Suomeen kun täällä alkoi olla töitä silloisen pahan laman jälkeen. Jotkut jäi toki sinne asumaan ja varmaan ainakin lapset oppivat ruotsinkieltä.

Ruotsissa asuu nytkin paljon ulkomaalaisia, jotka eivät juuri ruotsia osaa. Ja vissiin meilläkin asuu sellaisia, joista aika huonosti ainakin aikuisena muuttaneina  osaavat suomea. Toki suomi on todella vaikea kieli oppia. Todella harvat lahjakkaat oppivat suomen kielen niin, etteikö sitä taustaa erottaisi, mutta onhan niitä jonkun verran.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi hän lähti 1991 Leningradiin? Hänhän on ollut silloin vasta 19 v.

Syntynyt 1972

Kuvittelen, että oli helpompi päästä filmialalle. Suomessa ala oli todella alamaissa, oli vaikea päästä opiskelemaan ja rahoitusta oli vähän. Lama vaikeutti tilannetta paljon 1990-luvun alussa. Eräs tuttavani lähti myös 1990-luvulla opiskelemaan elokuvaohjaajaksi Venäjälle, koska Suomessa opiskelemaan pääsi joka vuosi vain muutama eikä alalla ollut paljon näkymiä mihinkään suuntaan.

Ulkomaalaiset saivat ohituskaistan. Venäläiselle ei ole ainakaan helpompaa päästä opiskelemaan elokuvaohjausta., pikemminkin vielä vaikeampaa.

Ville maksoi elokuva-alan opiskelusta Venäjällä. Venäläiset pääsivät alalle vain pääsykokeiden kautta.

Joo tämä kerrotaan siinä "Et kuitenkaan usko..." kirjassa, että hän maksoi vuodessa tuhansia ja tuhansia kouluunsa.

Mutta kyllä siinä kirjassa painotetaan monta kertaa, että Ville ei osannut sanaakaan, ei siis sanaakaan, venäjää.

Mielestäni nyt kyllä hieman huijauksen makua, jos oli kuitenkin opiskellut lukiossa lyhyen venäjän. Eli hän mitä luultavimmin osasi kirjaimet ja ihan perusjuttuja. Kirjassa sanotaan, ettei osannut mitään.

Sopiihan tuo legendanrakennukseen, että kertoo hieman muunneltua totuutta kirjassaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi hän lähti 1991 Leningradiin? Hänhän on ollut silloin vasta 19 v.

Syntynyt 1972

Luin jostain kirjasta (en muista mistä kirjasta), että alunperin Villen piti mennä Englantiin opiskelemaan elokuva-alaa. Villen vanhemmilla oli joku venäläinen perhetuttu, joka sanoi Villelle, että mikset lähde Venäjälle opiskelemaan elokuva-alaa? Siellä on hänen mukaansa korkeatasoinen koulutus elokuva-alalle. Se sai Villen lähtemään Venäjälle opiskelemaan.

Noihin aikoihin vain varakkaista piireistä tulevat pystyivät kustantamaan opiskelunsa Englannissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuohon aikaan Neuvostoliittoon saattoi saada yliopisto-opiskeluja varten stipendin, joka kattoi kaikki kulut. Neuvostoliitolla oli ulkomaalaisia opiskelijoita varten suunniteltu järjestelmä, jossa koko ensimmäinen vuosi käytettiin tehokkaisiin kokopäiväisiin venäjän opintoihin. En ole kuullut kenestäkään toisesta sinne näyttelijäopintoihin lähtenyttä, mutta tiedän henkilöitä, jotka opiskelivat siellä lääkäriksi tai DI:ksi.

Jo 70-luvulla oli taiteilijoita, jotka lähtivät kieltä lainkaan osaamatta "opiskelemaan" Leningradin Repin-instituuttiin - mm. Reidar Särestöniemi. Ville on sentään lukenut lukiossa lyhyen venäjän.

Tämä taisi olla sitä yya-ystävyysvaihtoa, että Suomesta piti aina laittaa jokaisesta ikäluokasta sinne nuorta porukkaa aivopesuun. Ja osahan lähti oikein mielellään, en kyllä vieläkään ymmärrä miksi. Oi niitä aikoja, oi niitä aikoja.

Tuskin sinne muut lähtivät kuin jo valmiiksi vasemmistolaiset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö ole ihmeellistä miten nopeasti ja hyvin Haapasalo oppi kielen ja kotiutui venäjälle.
Kotiutuminen ja kielen oppiminen on siis mahdollista, vaikka moni maahanmuuttaja väittää toisin.

 

Joo on tosi hämmästyttävää, jos vaan toistakymmentä vuotta asuu maassa ja sen jälkeen jo osaa maan kieltä ihan sujuvasti. Täytyy olla joku poikkeusyksilö.

 

Ilmeisesti. Onhan Suomessa henkilöitä jotka ovat olleet täällä vuosikymmeniä eivätkä vieläkään suomen kieltä osaa eivätkä ymmärrä. Ville oppi venäjän huomattavasti nopeammin.

Meillä on ihan suomalaisia jotka on koko elämänsä olleet täällä ja ikää esim. 50 eikä osaa kieltä.

Höpö höpö. Jokainen osaa äidinkielensä.

Oletko ulkomaalainen? Se on nimittäin "jokainen osaa äidinkieltään". Väärä sijamuoto sinulla siis.

Olen ihan suomalainen. Suomea voi puhua monella tavalla, miksi ei voisi sanoa, että jokainen osaa (oman) äidinkielensä?

Koska suomenkielessä on sijamuodot, jotka tulevat sen mukaan mitä verbiä käytetään. Puhutaan suomea (partitiivi), kieltä osataan (partitiivi). Ei siis sanota, että "hän osaa ranskan vaan ranskaa". Yleensä näin. Sanamuoto "osata kielensä" on outo, viittaa enemmänkin siihen, että joku on huippuosaaja, ammattilainen alallaan. Ja siitähän lauseessasi ei ollut kysymys.

No tavallaan osaahan suomalainen oman kielensä ammattitasoisesti. Niin on nyt kyllä ihan pilkun nussimista, sanooko, että "osaa kielensä" vai "osaa kieltään".

Ei minusta. Suomessa keskeistä olisi noudattaa oikeaa sijamuotoa, koska lauseiden merkitys riippuu siitä. Jos käytetään väärää sijamuotoa, niin lauseen merkitys muuttuu epäselväksi tai muuttuu.

Ajattelepa mikä ero on lauseilla "mies ammuttiin" tai "miestä ammuttiin". Edellinen lause kertoo suomenkieliselle, että mies kuoli, jälkimmäinen lause, että hän on vielä elossa.

No tuossa nyt onkin ero, että onko se "mies ammuttiin" vai "miestä ammuttiin".

Olen silti sitä mieltä, etteikö voisi sanoa, että jokainen osaa oman äidinkielensä.

Sinä et näytä osaavan äidinkieltäsi. 

Kun sanotan kissa, kissan, mutta sitten sanotaankin minä ja minun, eikä minän. Kyllä siinä on ollut vieraskieliselle omaksumista. Yksi kysyi minulta mitä eroa on kun sanotaan, että PITÄÄ tehdä jotakin tai TÄYTYY tehdä jotakin. Taisin osata selittää.

Vierailija kirjoitti:

Onko joku joskus katsonut jonkun hyvän ryccäläisen elokuvan? En minäkään.

Onhan niitä paljon. Vaikkapa tuo komedia, jossa Haapasalo sai uransa alun: Metsästyksen kansallisia erikoisuuksia. Toinen hyvä uudempi on Käki, jossa Haapasalo myös. Sitten tämä dokumenttielokuva, joka on Areenassa, eli Yksin Putinia vastaan.

Aikoinaan oli näitä neuvostoajan leffoja, jotka olivat suuria suosikkeja Suomessakin vaikkapa Mustalaisleiri muuttaa taivaaseen. Tai Keskeneräinen sävelmä mekaaniselle pianolle sekä Metsästysonnettomuus. Klassikkoja ovat Panssarilaiva Potemkin, Tarkovskin elokuvat, sekä maailmalla palkittu Moskova ei usko kyyneliin ja Dersu Uzala.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi hän lähti 1991 Leningradiin? Hänhän on ollut silloin vasta 19 v.

Syntynyt 1972

Luin jostain kirjasta (en muista mistä kirjasta), että alunperin Villen piti mennä Englantiin opiskelemaan elokuva-alaa. Villen vanhemmilla oli joku venäläinen perhetuttu, joka sanoi Villelle, että mikset lähde Venäjälle opiskelemaan elokuva-alaa? Siellä on hänen mukaansa korkeatasoinen koulutus elokuva-alalle. Se sai Villen lähtemään Venäjälle opiskelemaan.

Tämä oli kirjassa "Et kuitenkaan usko..."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö ole ihmeellistä miten nopeasti ja hyvin Haapasalo oppi kielen ja kotiutui venäjälle.
Kotiutuminen ja kielen oppiminen on siis mahdollista, vaikka moni maahanmuuttaja väittää toisin.

 

Joo on tosi hämmästyttävää, jos vaan toistakymmentä vuotta asuu maassa ja sen jälkeen jo osaa maan kieltä ihan sujuvasti. Täytyy olla joku poikkeusyksilö.

 

Ilmeisesti. Onhan Suomessa henkilöitä jotka ovat olleet täällä vuosikymmeniä eivätkä vieläkään suomen kieltä osaa eivätkä ymmärrä. Ville oppi venäjän huomattavasti nopeammin.

Meillä on ihan suomalaisia jotka on koko elämänsä olleet täällä ja ikää esim. 50 eikä osaa kieltä.

Höpö höpö. Jokainen osaa äidinkielensä.

Oletko ulkomaalainen? Se on nimittäin "jokainen osaa äidinkieltään". Väärä sijamuoto sinulla siis.

Olen ihan suomalainen. Suomea voi puhua monella tavalla, miksi ei voisi sanoa, että jokainen osaa (oman) äidinkielensä?

Koska suomenkielessä on sijamuodot, jotka tulevat sen mukaan mitä verbiä käytetään. Puhutaan suomea (partitiivi), kieltä osataan (partitiivi). Ei siis sanota, että "hän osaa ranskan vaan ranskaa". Yleensä näin. Sanamuoto "osata kielensä" on outo, viittaa enemmänkin siihen, että joku on huippuosaaja, ammattilainen alallaan. Ja siitähän lauseessasi ei ollut kysymys.

No tavallaan osaahan suomalainen oman kielensä ammattitasoisesti. Niin on nyt kyllä ihan pilkun nussimista, sanooko, että "osaa kielensä" vai "osaa kieltään".

Ei minusta. Suomessa keskeistä olisi noudattaa oikeaa sijamuotoa, koska lauseiden merkitys riippuu siitä. Jos käytetään väärää sijamuotoa, niin lauseen merkitys muuttuu epäselväksi tai muuttuu.

Ajattelepa mikä ero on lauseilla "mies ammuttiin" tai "miestä ammuttiin". Edellinen lause kertoo suomenkieliselle, että mies kuoli, jälkimmäinen lause, että hän on vielä elossa.

No tuossa nyt onkin ero, että onko se "mies ammuttiin" vai "miestä ammuttiin".

Olen silti sitä mieltä, etteikö voisi sanoa, että jokainen osaa oman äidinkielensä.

Sinä et näytä osaavan äidinkieltäsi. 

Kun sanotan kissa, kissan, mutta sitten sanotaankin minä ja minun, eikä minän. Kyllä siinä on ollut vieraskieliselle omaksumista. Yksi kysyi minulta mitä eroa on kun sanotaan, että PITÄÄ tehdä jotakin tai TÄYTYY tehdä jotakin. Taisin osata selittää.

Suomen kielessä on paljon monimutkaisempia asioita omaksuttavana kuin nuo mainitsemasi esimerkit.

Esim. tässä munkin lauseessa on "monimutkaisempia asioita". Kieltä opiskeleva voi ihmetellä, miksi taivutetaan noin, eikä voi vain sanoa simppeliä monikkoja "monimutkaiset asiat".

Suomen kielen eri sijamuodot ja taivutukset monikossa ja yksikössä jne. on törkeän vaikeita. Ei ihme, että on viiden vaikeimman kielen joukossa koko maailmassa.

Vierailija kirjoitti:

Onko joku joskus katsonut jonkun hyvän ryccäläisen elokuvan? En minäkään.

Katsoin juuri eilen kirjastosta lainatun Bim Mustakorvan, jonka pääosassa on koira. Suosittelen kaikille eläinrakkaille ja ehkä kouluikäisen lapsen kanssa katsottavaksi. Tuosta on kirjakin olemassa.

Erikseen sitten Tarkovskin taide-elokuvat, muttei niistä tässä nyt sen enempää.

Vierailija kirjoitti:

Ville oli aikoinaan Venäjän suosikki-tsuhna, näytteli elokuvissa yksinkertaista tsuhnaa ja venäläiset nauroivat.

Aika lailla tsuhnan imago on edelleen päällä.