Missä Ville Haapasalo oppi niin sujuvaa venäjää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö ole ihmeellistä miten nopeasti ja hyvin Haapasalo oppi kielen ja kotiutui venäjälle.
Kotiutuminen ja kielen oppiminen on siis mahdollista, vaikka moni maahanmuuttaja väittää toisin.

 

Joo on tosi hämmästyttävää, jos vaan toistakymmentä vuotta asuu maassa ja sen jälkeen jo osaa maan kieltä ihan sujuvasti. Täytyy olla joku poikkeusyksilö.

 

Ilmeisesti. Onhan Suomessa henkilöitä jotka ovat olleet täällä vuosikymmeniä eivätkä vieläkään suomen kieltä osaa eivätkä ymmärrä. Ville oppi venäjän huomattavasti nopeammin.

Meillä on ihan suomalaisia jotka on koko elämänsä olleet täällä ja ikää esim. 50 eikä osaa kieltä.

Höpö höpö. Jokainen osaa äidinkielensä.

Oletko ulkomaalainen? Se on nimittäin "jokainen osaa äidinkieltään". Väärä sijamuoto sinulla siis.

Olen ihan suomalainen. Suomea voi puhua monella tavalla, miksi ei voisi sanoa, että jokainen osaa (oman) äidinkielensä?

Koska suomenkielessä on sijamuodot, jotka tulevat sen mukaan mitä verbiä käytetään. Puhutaan suomea (partitiivi), kieltä osataan (partitiivi). Ei siis sanota, että "hän osaa ranskan vaan ranskaa". Yleensä näin. Sanamuoto "osata kielensä" on outo, viittaa enemmänkin siihen, että joku on huippuosaaja, ammattilainen alallaan. Ja siitähän lauseessasi ei ollut kysymys.

No tavallaan osaahan suomalainen oman kielensä ammattitasoisesti. Niin on nyt kyllä ihan pilkun nussimista, sanooko, että "osaa kielensä" vai "osaa kieltään".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuohon aikaan Neuvostoliittoon saattoi saada yliopisto-opiskeluja varten stipendin, joka kattoi kaikki kulut. Neuvostoliitolla oli ulkomaalaisia opiskelijoita varten suunniteltu järjestelmä, jossa koko ensimmäinen vuosi käytettiin tehokkaisiin kokopäiväisiin venäjän opintoihin. En ole kuullut kenestäkään toisesta sinne näyttelijäopintoihin lähtenyttä, mutta tiedän henkilöitä, jotka opiskelivat siellä lääkäriksi tai DI:ksi.

Jo 70-luvulla oli taiteilijoita, jotka lähtivät kieltä lainkaan osaamatta "opiskelemaan" Leningradin Repin-instituuttiin - mm. Reidar Särestöniemi. Ville on sentään lukenut lukiossa lyhyen venäjän.

Ville kylläkin sanoo kirjassaan "Et kuitenkaan usko...", että hän ei osannut sanaakaan venäjää, kun lähti sinne 1991. Mistä tieto, että luki lukiossa lyhyen venäjän?

Itselläkin oli mainitsemasi tieto aikaisemmin. En nyt muista, mistä kuulin todellisen asiantilan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä Villen puheesta kuuluu hieman  suomalainen aksentti, vaikka puhuu ja ääntäkin venäjää poikkeuksellisen hyvin.

Itse opiskelin venäjää yliopistossa, ja toisena opintovuotena olin vaihdossa Moskovassa. Siellä sitten opin ihan käytännössä ja oikeasti puhumaan venäjää. Nopeasti sitä oppii kunhan on motivaatio kohdillaan ja vähän kielipäätä.

Mitä mielestäsi opit parhaiten Moskovassa? Ääntämisen? Arkikielen kommunikoinnin?

 

Mielestäni kun Suomessa opiskellaan, niin jotenkin se ihan simppeli arkikielen opettelu jää tosi vähälle ja siihen ääntämiseenkään ei panosteta, eli ope ei korjaa tarpeeksi ääntämistä.

Molempia! Ja totta turiset, nimenomaan sellainen arkinen keskustelutaito jää vajavaiseksi yliopisto-opiskelussa. Sekin pitää paikkansa, että monet suomalaiset venäjän opettajat eivät korjaa ääntämistä - mikä toki on ihan luonnollista ottaen huomioon, että he eivät kaikki itsekään osaa ääntää venäjää oikein. 

Itse lähdin vaihtoon ns. "oma-aloitteisesti" yksin, eli hankin vaihtopaikan itse. Muut opiskelijat ryhmästäni menivät valmiiksi suunniteltuun kieliharjoitteluun pienempään kaupunkiin, jossa heidät majoitettiin toistensa kesken jne. He siis käytännössä opiskelivat yhdessä ja viettivät myös kaiken vapaa-aikansa yhdessä suomalaisten keskuudessa. Minä en tuohon halunnut ottaa osaa, vaan halusin nimenomaan Moskovaan ja paikalliseen asuntolaan. Ja sen kyllä näki tuloksista, sillä yksikään noista entisistä opiskelijakavereistani ei kieliharjoittelun jälkeen puhunut edelleenkään sujuvaa venäjää. Yhtä lukuun ottamatta kukaan ei heistä edelleenkään puhu sujuvasti - vain yksi oppi kutakuinkin sujuvan venäjän, koska oli myöhemmin töissä Venäjällä. Ja minä olin valehtelematta se, joka puhui ja puhuu nykyäänkin parhaiten meidän ryhmästämme kieltä. Tämän uskon johtuvan tuosta vaihdosta sekä ihan luonteestani. Jos kielen haluaa oppia, siihen täytyy oikeasti hmosata heittäytyä, eikä saa olla pelkoa tehdä virheitä, mikä on monille suomalaisille hyvin tyypillistä. Virheitä on pakko tehdä, jos haluaa oppia. Monilla se pelko jarruttaa pahasti kielten oppimista.

Meillä oli yliopistossa venäjää äidinkielenään puhuva opettaja. Siinä tuli opittua puhumaan venäjää. Ei tietenkään yhtä kuin jos olisi ollut Venäjällä opiskelemassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö ole ihmeellistä miten nopeasti ja hyvin Haapasalo oppi kielen ja kotiutui venäjälle.
Kotiutuminen ja kielen oppiminen on siis mahdollista, vaikka moni maahanmuuttaja väittää toisin.

 

Joo on tosi hämmästyttävää, jos vaan toistakymmentä vuotta asuu maassa ja sen jälkeen jo osaa maan kieltä ihan sujuvasti. Täytyy olla joku poikkeusyksilö.

 

Ilmeisesti. Onhan Suomessa henkilöitä jotka ovat olleet täällä vuosikymmeniä eivätkä vieläkään suomen kieltä osaa eivätkä ymmärrä. Ville oppi venäjän huomattavasti nopeammin.

Meillä on ihan suomalaisia jotka on koko elämänsä olleet täällä ja ikää esim. 50 eikä osaa kieltä.

Höpö höpö. Jokainen osaa äidinkielensä.

Oletko ulkomaalainen? Se on nimittäin "jokainen osaa äidinkieltään". Väärä sijamuoto sinulla siis.

Olen ihan suomalainen. Suomea voi puhua monella tavalla, miksi ei voisi sanoa, että jokainen osaa (oman) äidinkielensä?

Koska suomenkielessä on sijamuodot, jotka tulevat sen mukaan mitä verbiä käytetään. Puhutaan suomea (partitiivi), kieltä osataan (partitiivi). Ei siis sanota, että "hän osaa ranskan vaan ranskaa". Yleensä näin. Sanamuoto "osata kielensä" on outo, viittaa enemmänkin siihen, että joku on huippuosaaja, ammattilainen alallaan. Ja siitähän lauseessasi ei ollut kysymys.

No tavallaan osaahan suomalainen oman kielensä ammattitasoisesti. Niin on nyt kyllä ihan pilkun nussimista, sanooko, että "osaa kielensä" vai "osaa kieltään".

Ei minusta. Suomessa keskeistä olisi noudattaa oikeaa sijamuotoa, koska lauseiden merkitys riippuu siitä. Jos käytetään väärää sijamuotoa, niin lauseen merkitys muuttuu epäselväksi tai muuttuu.

Ajattelepa mikä ero on lauseilla "mies ammuttiin" tai "miestä ammuttiin". Edellinen lause kertoo suomenkieliselle, että mies kuoli, jälkimmäinen lause, että hän on vielä elossa.

Ville oli aikoinaan Venäjän suosikki-tsuhna, näytteli elokuvissa yksinkertaista tsuhnaa ja venäläiset nauroivat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi hän lähti 1991 Leningradiin? Hänhän on ollut silloin vasta 19 v.

Syntynyt 1972

Kuvittelen, että oli helpompi päästä filmialalle. Suomessa ala oli todella alamaissa, oli vaikea päästä opiskelemaan ja rahoitusta oli vähän. Lama vaikeutti tilannetta paljon 1990-luvun alussa. Eräs tuttavani lähti myös 1990-luvulla opiskelemaan elokuvaohjaajaksi Venäjälle, koska Suomessa opiskelemaan pääsi joka vuosi vain muutama eikä alalla ollut paljon näkymiä mihinkään suuntaan.

Ulkomaalaiset saivat ohituskaistan. Venäläiselle ei ole ainakaan helpompaa päästä opiskelemaan elokuvaohjausta., pikemminkin vielä vaikeampaa.

Ville maksoi elokuva-alan opiskelusta Venäjällä. Venäläiset pääsivät alalle vain pääsykokeiden kautta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö ole ihmeellistä miten nopeasti ja hyvin Haapasalo oppi kielen ja kotiutui venäjälle.
Kotiutuminen ja kielen oppiminen on siis mahdollista, vaikka moni maahanmuuttaja väittää toisin.

 

Joo on tosi hämmästyttävää, jos vaan toistakymmentä vuotta asuu maassa ja sen jälkeen jo osaa maan kieltä ihan sujuvasti. Täytyy olla joku poikkeusyksilö.

 

Ilmeisesti. Onhan Suomessa henkilöitä jotka ovat olleet täällä vuosikymmeniä eivätkä vieläkään suomen kieltä osaa eivätkä ymmärrä. Ville oppi venäjän huomattavasti nopeammin.

Meillä on ihan suomalaisia jotka on koko elämänsä olleet täällä ja ikää esim. 50 eikä osaa kieltä.

Höpö höpö. Jokainen osaa äidinkielensä.

Oletko ulkomaalainen? Se on nimittäin "jokainen osaa äidinkieltään". Väärä sijamuoto sinulla siis.

Olen ihan suomalainen. Suomea voi puhua monella tavalla, miksi ei voisi sanoa, että jokainen osaa (oman) äidinkielensä?

Koska suomenkielessä on sijamuodot, jotka tulevat sen mukaan mitä verbiä käytetään. Puhutaan suomea (partitiivi), kieltä osataan (partitiivi). Ei siis sanota, että "hän osaa ranskan vaan ranskaa". Yleensä näin. Sanamuoto "osata kielensä" on outo, viittaa enemmänkin siihen, että joku on huippuosaaja, ammattilainen alallaan. Ja siitähän lauseessasi ei ollut kysymys.

No tavallaan osaahan suomalainen oman kielensä ammattitasoisesti. Niin on nyt kyllä ihan pilkun nussimista, sanooko, että "osaa kielensä" vai "osaa kieltään".

Ei minusta. Suomessa keskeistä olisi noudattaa oikeaa sijamuotoa, koska lauseiden merkitys riippuu siitä. Jos käytetään väärää sijamuotoa, niin lauseen merkitys muuttuu epäselväksi tai muuttuu.

Ajattelepa mikä ero on lauseilla "mies ammuttiin" tai "miestä ammuttiin". Edellinen lause kertoo suomenkieliselle, että mies kuoli, jälkimmäinen lause, että hän on vielä elossa.

No tuossa nyt onkin ero, että onko se "mies ammuttiin" vai "miestä ammuttiin".

Olen silti sitä mieltä, etteikö voisi sanoa, että jokainen osaa oman äidinkielensä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuohon aikaan Neuvostoliittoon saattoi saada yliopisto-opiskeluja varten stipendin, joka kattoi kaikki kulut. Neuvostoliitolla oli ulkomaalaisia opiskelijoita varten suunniteltu järjestelmä, jossa koko ensimmäinen vuosi käytettiin tehokkaisiin kokopäiväisiin venäjän opintoihin. En ole kuullut kenestäkään toisesta sinne näyttelijäopintoihin lähtenyttä, mutta tiedän henkilöitä, jotka opiskelivat siellä lääkäriksi tai DI:ksi.

Jo 70-luvulla oli taiteilijoita, jotka lähtivät kieltä lainkaan osaamatta "opiskelemaan" Leningradin Repin-instituuttiin - mm. Reidar Särestöniemi. Ville on sentään lukenut lukiossa lyhyen venäjän.

Tämä taisi olla sitä yya-ystävyysvaihtoa, että Suomesta piti aina laittaa jokaisesta ikäluokasta sinne nuorta porukkaa aivopesuun. Ja osahan lähti oikein mielellään, en kyllä vieläkään ymmärrä miksi. Oi niitä aikoja, oi niitä aikoja.

Mikko Niskanenkin opiskeli Moskovassa ohjaajaksi. En tiedä, osasiko kieltä...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi hän lähti 1991 Leningradiin? Hänhän on ollut silloin vasta 19 v.

Syntynyt 1972

Kuvittelen, että oli helpompi päästä filmialalle. Suomessa ala oli todella alamaissa, oli vaikea päästä opiskelemaan ja rahoitusta oli vähän. Lama vaikeutti tilannetta paljon 1990-luvun alussa. Eräs tuttavani lähti myös 1990-luvulla opiskelemaan elokuvaohjaajaksi Venäjälle, koska Suomessa opiskelemaan pääsi joka vuosi vain muutama eikä alalla ollut paljon näkymiä mihinkään suuntaan.

Ulkomaalaiset saivat ohituskaistan. Venäläiselle ei ole ainakaan helpompaa päästä opiskelemaan elokuvaohjausta., pikemminkin vielä vaikeampaa.

Ville maksoi elokuva-alan opiskelusta Venäjällä. Venäläiset pääsivät alalle vain pääsykokeiden kautta.

Joo tämä kerrotaan siinä "Et kuitenkaan usko..." kirjassa, että hän maksoi vuodessa tuhansia ja tuhansia kouluunsa.

Mutta kyllä siinä kirjassa painotetaan monta kertaa, että Ville ei osannut sanaakaan, ei siis sanaakaan, venäjää.

Mielestäni nyt kyllä hieman huijauksen makua, jos oli kuitenkin opiskellut lukiossa lyhyen venäjän. Eli hän mitä luultavimmin osasi kirjaimet ja ihan perusjuttuja. Kirjassa sanotaan, ettei osannut mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi hän lähti 1991 Leningradiin? Hänhän on ollut silloin vasta 19 v.

Syntynyt 1972

Oletko koskaan kuullut puhuttavan opiskelusta. Lähti paikalliseen teatterikorkeakouluun.

 

Olen kuullut. Mutta lähteä Venäjälle opiskelemaan teatterikouluun ummikkona ei ole mitenkään se tyypillisin valinta. Melko rohkeaa.

On se, mutta onhan Venäjällä tai ex Neuvostoliitossa opiskelleita Suomessa jonkinverran, monesti taidealoilta.

Samaa sukua Kiljusen kanssa . Ja Turtiainen. Räsäsen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuohon aikaan Neuvostoliittoon saattoi saada yliopisto-opiskeluja varten stipendin, joka kattoi kaikki kulut. Neuvostoliitolla oli ulkomaalaisia opiskelijoita varten suunniteltu järjestelmä, jossa koko ensimmäinen vuosi käytettiin tehokkaisiin kokopäiväisiin venäjän opintoihin. En ole kuullut kenestäkään toisesta sinne näyttelijäopintoihin lähtenyttä, mutta tiedän henkilöitä, jotka opiskelivat siellä lääkäriksi tai DI:ksi.

Jo 70-luvulla oli taiteilijoita, jotka lähtivät kieltä lainkaan osaamatta "opiskelemaan" Leningradin Repin-instituuttiin - mm. Reidar Särestöniemi. Ville on sentään lukenut lukiossa lyhyen venäjän.

Ville kylläkin sanoo kirjassaan "Et kuitenkaan usko...", että hän ei osannut sanaakaan venäjää, kun lähti sinne 1991. Mistä tieto, että luki lukiossa lyhyen venäjän?

Itselläkin oli mainitsemasi tieto aikaisemmin. En nyt muista, mistä kuulin todellisen asiantilan.

Ville sanoi haastattelussa, että hän opiskeli kaksi sanaa venäjää junassa kun meni ensimmäisen kerran Venäjälle. Ne sanat olivat da ja njet. Silloin on 50% mahdollisuus vastata oikein, jos joku kysyy jotain.

Aleksandria Nova sova tomnikova Novosti kusetti ylerahat . 

Vierailija kirjoitti:

Ville oli aikoinaan Venäjän suosikki-tsuhna, näytteli elokuvissa yksinkertaista tsuhnaa ja venäläiset nauroivat.

Todella isänmaallista. En arvosta minkään vertaa!

Punainen tori on yhtä surkea kuin kauppatori uspenski  . Laivoja ei tietysti ole mutta metro on . 

Onko hän tataari vai kasakka vatsasta päätellen arabi . 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuohon aikaan Neuvostoliittoon saattoi saada yliopisto-opiskeluja varten stipendin, joka kattoi kaikki kulut. Neuvostoliitolla oli ulkomaalaisia opiskelijoita varten suunniteltu järjestelmä, jossa koko ensimmäinen vuosi käytettiin tehokkaisiin kokopäiväisiin venäjän opintoihin. En ole kuullut kenestäkään toisesta sinne näyttelijäopintoihin lähtenyttä, mutta tiedän henkilöitä, jotka opiskelivat siellä lääkäriksi tai DI:ksi.

Jo 70-luvulla oli taiteilijoita, jotka lähtivät kieltä lainkaan osaamatta "opiskelemaan" Leningradin Repin-instituuttiin - mm. Reidar Särestöniemi. Ville on sentään lukenut lukiossa lyhyen venäjän.

Tämä taisi olla sitä yya-ystävyysvaihtoa, että Suomesta piti aina laittaa jokaisesta ikäluokasta sinne nuorta porukkaa aivopesuun. Ja osahan lähti oikein mielellään, en kyllä vieläkään ymmärrä miksi. Oi niitä aikoja, oi niitä aikoja.

Mikko Niskanenkin opiskeli Moskovassa ohjaajaksi. En tiedä, osasiko kieltä...

Siellä on ollut ja on varmaan vieläkin korkeatasoista taide-alojen opetusta. Siksi. Suomi on hyttysenpaska jo koon puolesta. Venäjällä on pitkät perinteet mm taidemaalauksessa ja elokuvanteossa. Silloin kun vielä tajuttiin kansojen yhteistyön arvo niin miksei sinne oltaisi menty oppia ottamaan ja maailmaa näkemään? Olihan meillä ystävyyskaupungit sinne niinkuin muuallekin maailmaan. Minkähän takia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuohon aikaan Neuvostoliittoon saattoi saada yliopisto-opiskeluja varten stipendin, joka kattoi kaikki kulut. Neuvostoliitolla oli ulkomaalaisia opiskelijoita varten suunniteltu järjestelmä, jossa koko ensimmäinen vuosi käytettiin tehokkaisiin kokopäiväisiin venäjän opintoihin. En ole kuullut kenestäkään toisesta sinne näyttelijäopintoihin lähtenyttä, mutta tiedän henkilöitä, jotka opiskelivat siellä lääkäriksi tai DI:ksi.

Jo 70-luvulla oli taiteilijoita, jotka lähtivät kieltä lainkaan osaamatta "opiskelemaan" Leningradin Repin-instituuttiin - mm. Reidar Särestöniemi. Ville on sentään lukenut lukiossa lyhyen venäjän.

Ville kylläkin sanoo kirjassaan "Et kuitenkaan usko...", että hän ei osannut sanaakaan venäjää, kun lähti sinne 1991. Mistä tieto, että luki lukiossa lyhyen venäjän?

Itselläkin oli mainitsemasi tieto aikaisemmin. En nyt muista, mistä kuulin todellisen asiantilan.

Ville sanoi haastattelussa, että hän opiskeli kaksi sanaa venäjää junassa kun meni ensimmäisen kerran Venäjälle. Ne sanat olivat da ja njet. Silloin on 50% mahdollisuus vastata oikein, jos joku kysyy jotain.

Tämänkään perusteella ei ole voinut lukea lyhyttä venäjää lukiossa. Tai sitten reputti joka ikisen kurssin ja jätti kielen kesken.

Onko joku joskus katsonut jonkun hyvän ryccäläisen elokuvan? En minäkään.

Eikä Moskovan rautatie asema eroa mitenkään Helsingin asemasta muuten kuin Moskovassa hilluu myyntitelttoja ja tzetseenejä romaneja asemalla . Kävelymatka asema punainen tori punamuuri Lenin korgin puisto. Metro huumejengiä. Pari ORTODOKSKIRkkoa . Uusi WTC torni.