Ihan pimeetä tekstiä toi Jarmon kirje
" Neljäkymmentävuotias mies on hyvin haavoittuva. Mielessään hän pohtii, mitä hän on saavuttanut elämässään. Varsinkaan siihen aikaan ei kannata ruveta parisuhteessa sähläämään."
" Emme saa Paulaa takaisin. Ja mikä tärkeintä tässä tilanteessa, varsinkin Liisan kannalta, emme saa syyllistää ketään. Kaikki ovat tarkoittaneet hyvää. Elämä ei vain aina mene niin kuin suunnittelee, joku suunnittelee paremmin."
Juujuu, kaikki muut on syyllisiä, ei hän.
Kommentit (146)
Perhehän ei tiennyt jatkuvasta pahoinpitelystä, Paula osasi asiat hyvin peittää. Taisi olla vain ihan muutama ihminen joka tiesi pahoinpitelyä olleen vuosien aikana enemmänkin.
Minkä tahansa murhenäytelmän kohdalla sukulaiset ja tuttavat alkavat jälkikäteen etsiä piilotettuja merkityksiä vaikka mistä. Miettikää itse, oletteko tavannut morsianta, joka on hepulissa ennen häitä, tai pariskuntaa, joka palaa riidoissa lomilta. Tuskinpa se nainenkaan tyttöjen kesken suhdettaan ruotiessaan kovin isoa malkaa näkee omassa silmässään, suotakoon sama oikeus molemmille osapuolille.
Olisiko tässä kaikkein kauheinta se, että kyse ei ole psykopaateista vaan ihan tavallisista ihmisistä, joiden asiat menivät ihan perseelleen?
että käy sääliksi, jos joku pitää tuota normaalina perheen arkena, joka meni " vähän perseelleen" .
tilanteessa auton rattiin ja tappaa sillä itsensä... parempi tietty niin mutta entä jos lahtaa sitten autollaan 5 muuta ihmistä?
Ei todella ole psykopaatti... onnettomien tapahtumien onneton yhteensattuma..
Vierailija:
Tavallinen ihminen ei tosiaan tapa puolisoaan perhe-elämän " normaalien vaikeuksien" takia. Muistakaa, että tässä on nyt vain puoli totuutta nähtävillä!
normaali ihminen ei tapa ketään... mutta ei ole kyllä psykopaattikaan
Sanoisin, että on täysin demonihengen riivaama, tällainen täydellinen paholaisen vallassa oleva ihminen ei myöskään kykene millään tasolla kohtaamaan omaa syyllisyyttään.
Psykopaatin luonteenpiirteitä ovat lipevyys, pinnallisuus epäluotettavuus, toisten hyväksikäyttö ja empatian puute. Hän syyllistää muut eikä tunne katumusta. Lupaukset ovat hänelle pelkkää ilmaa ja totuus on suhteellinen käsite. Amerikkalainen psykiatri Cleckleyn mukaan psykopaatin luonteenpiirteitä ovat: pinnallinen viehätysvoima, lipevyys, älykkyys, neuroottisten ja psykoottisten oireiden puuttuminen, epäluotettavuus, valehtelu, tunnekylmyys ja suunnittelematon elämäntapa. Psykopaatti ikään kuin matkii inhimillisiä tunteita ja inhimillistä käyttäytymistä.
Suomen Raamattuopiston toiminnanjohtaja Raimo Mäkelä on kirjassaan " Naamiona terve mieli" kuvannut psykopaattien ominaisuuksia:
1. Hän on yleensä ystävällinen ja puoleensavetävä.
2. Hän esiintyy auktoriteettina ja on autoritaarinen
3. Hän haluaa olla huomion kohteena
4. Hän alistaa jokaisen, joka suostuu siihen
5. Hän ostaa liittolaisia ja käyttää toisia hyväkseen
6. Hän on epäluuloinen eikä luota keneenkään
7. Hän ei koskaan kadu, masennu, häpeä eikä ole syyllinen
8. Hän muuttaa kantaansa, unohtaa lupauksensa ja syyllistää muut
Ääritapauksissa hurmuri pystyy raakaan väkivaltaan. Kaksi helsinkiläistä poliisia surmannut Steen Christensen arvioitiin persoonallisuushäiriöiseksi, joka on arvaamaton ja kykenemätön empatiaan. Psykopatiaan ei kuitenkaan välttämättä kuulu väkivalta ja sairauden tunnistaminen voi olla hankalaa.
Henkilöllä voi olla psykopaatin piirteitä, mutta hän ei välttämättä ole psykopaatti. Monissa ammateissa kuten politiikassa tai sodassa empatian puutteesta tai muista psykopaatin piirteistä voi olla jopa hyötyä. Henkilön todistaminen psykopaatiksi vaatii kuitenkin perusteellisen tutkimuksen. Aikaisemmin psykopaatti - termi oli lähinnä leimaava, mutta nykyisin sille on tieteelliset kriteerit. Syitä psykopatiaan on monia.
Joissakin tutkimuksissa on havaittu, että psykopaatilla ei näytä olevan normaalia yhteyttä aivojen järkiperäisen etuosan ja tunneperäisen takaosan välillä. Lisäksi on arveltu, että jos lapselta puuttuu 0 - 18 Kuukauden ikäisenä ensimmäinen tunneside äitiin, hänestä saattaa kasvaa psykopaatti.
Kymmenen vuotta mieheni kanssa perhe- ja avioelämää eläneenä en kyllä näe tuossa kirjeessä tai yleensäkään tässä tapauksessa mitään mikä olisi " NORMAALIA PERHE-ELÄMÄÄ"
Riitoja saattaa tulla lomamatkalla, mutta ei sellaista että kun ajan autolla niin mies tarttuisi kurkusta kiinni että korut katkeilee tai jos lapsi ei suostu syömään niin isä kävisi kiinni niin että mustelmat kaulassa...
Aivan kauheaa elämää ovat elänet, sitä tosin ihmettelen että miksei se Paula lähtenyt ajoissa pois ja ennenkaikkea MIKSI TEKI LAPSEN tuollaisen kusipään, jumlan psykopaatin kanssa?????
lähinnä sairas reppana, joka ei näe itseään eikä tilanteen kauheutta. kirjoittaa asioista jotenkin niin lempeästi... vailla syyllisyyttä. " miten olin agressiivinen muka" -tyyliin... lopputulosta tarkkaillessa ei voi mielestäni enää epäillä sitä.
kovin surullista lapselle.
ja että näitä tapauksia on muitakin.
Vierailija:
normaali ihminen ei tapa ketään... mutta ei ole kyllä psykopaattikaan
Ettekö te huomaa sen selityksiä? Ettekö te näe sen uskomattomia puolustuksia?? Milloin syy on Paulassa, milloin niitten koirassa. Ettekö te huomannu, miten sillä muuttui selitykset kirjeen loppua kohti? Ensin se ei ollut tietoinen mistään katsekontaktien välttämisestä, myöhemmin sanoi että kun toiset syyttää häntä niin ei silloin kehtaa edes katsoa. Samaten se pettämisjuttu muka, kunhan sai taas jonkun syntipukin niskoilleen.
Te puolustelijat saatte mut voimaan pahoin. Ette varmasti ole ikinä eläneet luonnehäiriöisen kanssa, tai sitten olette itse samanlaisia.
Elin psykopaatin kanssa kolme vuotta. Sinä aikana väkivalta raaistui, mies kävi kimppuuni mm. kun ajoin autolla, syystä jota en tiedä tänä päivänäkään. Itse uhkaili milloin erolla, milloin milläkin. Hän eristi minut ystävistäni ja perheestäni. Siinä vaiheessa kun itse halusin erota, hän alkoi kiristämään sillä ettei ikinä enää ottaisi lastaan luo/ veisi lapset minulta/ tappaisi minut/ tappaisi lapsemme. Kaikki vuorotellen. Itse olin paossa omasta kodistani, en uskaltanut siellä olla tappouhkausten takia.
Eron jälkeen hän vieläkin minulle joskus soittelee. Hänen itsensä mielessä hänessä ei ole mitään syytä ollut eroomme, minä olen ollut se pahin. Itseasiassa " hän ymmärtää minua ja on antanut anteeksi" riitamme jne jne. Hän kokee itsensä pelkäksi uhriksi koko suhteemme ajalta, hänen mielestään hän on tehnyt parhaansa ja rakastanut minua ja lapsiaan aina.
Minun puoleni tarinasta on ihan toinen. Minä muistan kaikki ne tappouhkaukset. Minä muistan kaikki ne iskut ja murtuneet luut ja mustelmat. Minä muistan sen pelon jota kotonani jouduin kokemaan. Muistan veitset, muistan nyrkit, muistan nöyryytyksen ja kyyneleet. Muistan miltä tuntui odottaa kuolemaa pimeänä pakkasyönä, ulkona, ilman vaatteita. Minä muistan, enkä koskaan unohda. Mies ei muista, hän on unohtanut jo.
Minä en voi ymmärtää että on olemassa ihmisiä jotka luulevat naisen näissä tapauksissa kuvittelevan ja keksivän kaiken? Minäkö se olenkin se hullu ja sekopää josta mieheni jaksoi muistuttaa? Minäkö elin psykoosissa sen kolme vuotta ja kuvittelin kaiken?
Miten te voitte? Itkettää.
Muuten ei kukaan kyllä puolustelisi.
Sympatiani ovat puolellasi. Älä välitä näistä mitääntietämättömien kirjoitteluista, ajatellaan vain, että heitä on siunattu koska eivät mitään tuollaista ole koskaan joutuneet kokemaan.
Itse olen elänyt koko lapsuuteni skitsofreenisen isän kanssa, joten tiedän hieman mistä puhut. Onnesi on, että olet päässyt miehestäsi eroon ja voit nyt elää oikeaa elämää! Voimia sinulle!
Hän itse on ollut malli-isä, hoitanut lasta aamuisin kun äiti jäänyt makoilemaan sänkyyn. Ollut keskusteleva osapuoli ja analyyttinen asioiden ratkaisija.
Vastenmielistä luettavaa. Osanotot uhrin omaisille, ja toivottavasti lapsi toipuu kokemastaan ja näkemästään painajaisesta.
Ja tosi on että tämän on JArmon tarina, mikä olisi Paulan?
lLuulen että Paula oli väsynyt kaikesta haalimasta vastuustaan mm. politiikan ja perheen saralla. Sitten vielä mies, joka haluaa osansa, Minusta Paulan perhe on tiivis kokonaisuus, Jarmon perhe jäi taka-alalle koko kirjeessä. Jos tämä tiivis perheyhteisö vielä painosti suhdetta????
Minulla on aina kyyläystunne anoppilassa, että olen suurennuslasin alla.
Hän on ollut hiljaa ja " muistamaton" tähän asti. Aikaa on ollut vaikka kuinka miettiä selitykset itselle ja muille.
aivan hullu. Psykopaatti.
Mutta huomaatteko: jo löytyi täältä av:ltakin heti näitä, naisia, ymmärtäjiä. Ja alkaa sataa vankilaan myötätuntoisia rakastavia kirjeitä naisilta, jotka haluavat " pelastaa" tämän onnettoman miehen, joka " olosuhteiden pakosta joutui murhaamaan vaimonsa" .
Niinhän siihen poliisimurhaaja-pettersoniinkin suomalaisnaisia rakastui..
Vierailija:
" Neljäkymmentävuotias mies on hyvin haavoittuva. Mielessään hän pohtii, mitä hän on saavuttanut elämässään. Varsinkaan siihen aikaan ei kannata ruveta parisuhteessa sähläämään."" Emme saa Paulaa takaisin. Ja mikä tärkeintä tässä tilanteessa, varsinkin Liisan kannalta, emme saa syyllistää ketään. Kaikki ovat tarkoittaneet hyvää. Elämä ei vain aina mene niin kuin suunnittelee, joku suunnittelee paremmin."
Juujuu, kaikki muut on syyllisiä, ei hän.
paninpahan vain merkille että ei tuo perhe kyllä ollut mikään toimiva perhe eikä hyvä kasvuympäristö lapselle.
Jättivät lapsen yksin kotiin nukkumaan ja muutenkin vaikuttivat aika tunnekylmiltä. Vaimonkin tapa riidellä oli läimiä miestä. Mitenhän mahtoivat riidellä lapsen kanssa?
Vierailija: