Lue keskustelun säännöt.
Äitini ei suostu auttamaan lastenhoidossa =(
02.05.2007 |
Joo joo, tiedän että minun lasteni hoitovastuu kuuluu minulle, mutta kai isovanhemmat voisi joskus edes auttaa?
Mulla on 3- ja 5-vuotiaat lapset. Olen raskaana, laskettuun aikaan on 6 viikkoa. Mieheni lähti alkuraskaudesta toisen matkaan (meillä oli mennyt huonosti, ja raskaus oli täysi vahinko: kierukka petti) ja on kaukana, poissa pelistä. Miehen vanhempia en ole koskaan edes tavannut, he asuvat ihan toisella puolella maata eikä heitä kiinnosta nähdä poikaansa tai tämän lapsia. Minulla on yksi sisko, joka on 15-vuotias.
Äitini lupasi olla isompien kanssa kun olen synnärillä, mutta tänään hän ilmoitti varanneensa hänelle ja isälleni etelänmatkan juuri kun minulla on laskettu aika! Toinen mahdollisuus olisi ollut syksyllä, mutta ei hän jaksa kuulemma siihen saakka odottaa. Sain raivarin ja kysyin että entäs se lastenhoito, johon hän sanoi että sun täytyy sitten keksiä jotain muuta. On niitä kaikenlaisia lastenhoitopalveluita esim. MLL.
Äitini on usein luvannut hoitaa lapsia " sitten joskus" , että pääsisin yksin johonkin. Se joskus ei vaan koskaan tule! Kun pyydän, että voisiko hän katsoa isompia kun menen neuvolaan, ei onnistu. Aina hänellä on jotain muuta ohjelmaa. Hän ei enää ole työelämässä.
Äitini aina ylpeilee sillä, miten hän ei ole kuten ystävänsä " Seija" , jonka lapset käyttävät häntä ilmaisena lastenhoitajana. " Seija" hoitaa viittä lasta viikon ajan että vanhemmat pääsee lomalle jne. Kerran huomautin, että on sellaisiakin isoäitejä joille on ylpeyden aihe saada viettää aikaa lastenlastensa kanssa ja auttaa vuorostaan lapsiaan lastenhoidossa, kuten heidän vanhempansakin aikoinaan auttoivat. Siihen äitini sanoi, että ei hänen äitinsä minua muka hoitanut. Mutta kun muistan ihan hyvin monet kerrat jolloin olin mummolla! Sen jälkeen äiti sanoi, että olinhan minä " Emilian" kanssa silloin kun sinulla oli " Jaanan" polttarit. Olin kaasona, ja äitini oli yhden illan esikoiseni kanssa, se oli kesällä 2003!!!!!
Ärsyttää, kun kaikilla muilla tuntuu olevan äiti joka mielellään edes vähän auttaa ja on lastenlastensa kanssa, ja oma äitini muuttuu itsekkäämmäksi vuosi vuodelta. Olen ihan oikeasti lirissä, mihin saan lapset kun menen synnyttämään. Siskoni lupasi auttaa jos voi, mutta hän on menossa rippileireille isoseksi ja on poissa maisemista varmaan juuri kun synnytän. Isäni ei lasteni kanssa edes pärjäisi, ei ole minuakaan koskaan hoitanut.
Kommentit (95)
Minulla on 4 pientä lasta. Äitini ei katso niitä koskaan. Mutta, minä
käytän häntä terveyskeskuksessa
käytän häntä kaupassa
käytän häntä jumpassa
käyn seurustelemassa hänen kanssaan
hoidan hänen apteekkiasiansa
käyn auttamassa isommissa siivouksissa
Saan palkaksi jatkuvaa marinaa kun hän on niin yksinäinen (käytän häntä monta kertaa viikossa jossain ja käyn kylässä hänen luonaan monesti viikossa)
Kuinka kukaan ei välitä hänestä
Kuinka hänen elämänsä on tylsää
Mitään fyysistä syytä ei ole etteikö hän pääsisi itse lähikauppaan, mutta kauhea valitus ja marina jos yrittää saada mummia itse hoitamaan asiansa. Hän pystyisi kulkemaan bussilla kaupinkiin ja käymään apteekissa, mutta ei viitsi. On sen itse myöntänyt.
Hänellä on taksikortti, mutta ei halua käyttää kun on ikävä kun aina on eri kuski.
Lapsia hän ei katso, koska on kuulemma omansa hoitanut ja se riittää.
Joskus salaa odotan sitä päivää, että hän kuolee ja saisin vapautuksen. Kauhulla odotan niitä aikoja kun mummi on oikeasti siinä kunnossa, että tarvitsee apua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta asuu yksin ja käy ulkomailla ja siellä kummasti pystyy käymään tanssimassa ja ottamaan viiniä ja kävelee pitkiä lenkkejä ja on oikein toimintakykyinen.
Mutta kun tulee kotiinsa, heittäytyy marttyyriksi, joka ei halua tehdä mitään. Siis kykenisi ihan hyvin, mutta kun ei tykkää busseista, ei oudoista taksikuskeista yms.
Kun " en ole tottunut taksilla kulkemaan kun mies kuskasi aina autolla kun oli vielä elossa" .
Myöntää itsekin, että on laiska ja ei viitsi. Mutta kun yrittää vedota kiireisiin, heittää heti takaisin, että hän uhrasi itsensä nuorena naisena meidän takia ja joutui tekemään raskasta työtä, että sai meille leipää. Että meitä lapsia tuli liian monta ja hän aina häpesi sitä kun lapsiakin oli niin paljon. Ja kuinka paljon elämä olisi ollut helpompaa jos meitä ei olisi ollut niin paljon.
Vielä jaksan hymyillä ja hoitaa lapseni ja äitini asiat, mutta joskus tosiaan salaa haaveilen siitä ajasta kun tämä on ohi.
Tätä ongelmaa aplla ei olisi jos mies olisi jäänyt... Tais olla pakko kirjottaa inhottavasti kun ap on saanut niin hyviä vastauksia! Onnea vaan sullekkin 77.
Oma äitini on 51-vuotias ja auttaa kyllä lasten kanssa. Mutta olen minäkin häntä auttanut vaivojani säästelemättä. Mutta kolme alle 5-vuotiasta on aika suuri homma kenelle tahansa.
Mutta se asenne, mitä olen saanut kuulla koko ikäni, että jokainen hoitaa omat kakaransa ja häneltä on turha tulla vinkumaan apua kun teette lapsia, ärsyttää.
Hoidan kyllä itse omat lapseni. Olen niitä sen verran tehnyt, että pystyn ne hoitamaan. Mutta toisinaan ärsyttää sekin, että itse kyllä on vaatimassa kaikki palvelut viimeisen päälle, mutta aina on hokenut, että ei kyllä enää toisten lapsia hoida kun omistaan pääsee eroon.
Aikoinaan pääsi kyllä näppärästi meistä eroon. Jokainen meistä muutti poir 15-16 vuoden iässä. Sen jälkeen olimme omillamme, eikä rahallista apua tippunut. Onneksi siihen aikaan sai opintotukia ja soluasunto oli halpa, että sai lukion käytyä ja pääsin sen jälkeen hanttihommiin ja sain palkkaaa ja säästäjä, että sain hommattua ammatin opintolaina apuna.
Meitä on moneksi. Mutta tässä vain vastine siitä, että aina muka odotettaisiin isovanhempien ottavan vastuuta.
Itse ainakin aion auttaa omia lapsiani kun heillä on lapsia. Jos vain elinpäiviä ja terveyttä riittää. Ja en todellakaan ole koskaan heille sanonut, että heidän takiaan elämäni on pilalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen turussa asuva nainen ja voisin auttaa sinua lasten hoidossa synnytyksen ajan ainakin, myöskin kun olet täältä päin niin voitaisiin etukäteen tutustua jos tarvitset apua niin laita sähköpostisi. Itse en ole työelämässä nyt tai syksylläkään vaan kotona niin hyvin voisin ottaa lapsesi tänne hoitoon. Mutta laita sähköpostiosoite luo vaikka anonyymi jos ei muuta ole.
Vierailija:
Ei se mummo raskaana ole tai vastuussa isän lähdöstä.
Siis ihan oikeasti! Minun mielestä perheenjäsenistä ollaan aina vastuussa. Suuntaan jos toiseenkin. Onhan tuo, että on kaksi lasta ja viimeisillään raskaana ja tarvitsee lapsille hoitajaa, erittäin harvinainen tilanne. On silkkaa itsekkyyttä varata reissu just sille ajankohdalle!!! En ymmärrä.
Itselläni sisko raskaana ja mahdollisesti lastenhoitajan tarpeessa kun synnytys alkaa. Olen luvannut, että tulen vaikka kesken työpäivän, mikäli tarve on. Onneksi minulla on työ, josta voi lähteä (ja ottaa miinuksia). Isäni ja äitinikin ovat luvanneet tulla, mutta asuvat n. 300 kilometrin päässä, joten heillä kestää vähän aikaa, että ehtivät tänne. Samoin siskon appivanhemmat tulevat, mikäli tarve (heillä matkaa 350km). Silti he kokevat tiettyä turvattomuutta - ja siskollani siis mieskin kuvioissa mukana.
En ymmärrä, miten ap edes jaksaa tilannettaan. Itse olisin huolesta soikeana. Jaksamista ap! Toivottavasti tilanteesi selkeytyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
auttaisiko se sinuakin hädän hetkellä =) se yleensä kirpaisee
tilanteessa pitäisi isoäidin katsoa peiliin. En voi ymmärtää, että isoäiti voi olla noin itsekäs. Jättää oman tyttärensä pulaan tuollaisessa tilanteessa. En voisi edes kuvitella että tekisin omalle tyttärelleni noin. Mikä on tärkeämpää kuin omat lapset ja lapsenlapset?
Jos minulla olisi tuollainen äiti, empä kävisi kyllä katsomassa sitten yksinäistä vanhusta vanhainkodissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Te olette umpihulluja!
Lastensuojelu AUTTAA LAPSIA JA VARMISTAA, ETTÄ NIILLÄ ON HYVÄ OLLA! Ei ketään huostaanoteta synnytyksen takia. Tollot!
Väestöliitto auttaa myös, ja kokeile kaikki yh-liitot www. yhh. fi tai kaupunki, kirkko, neuvola. Ja kuten huomaat meitä auttajia olisi paljon jos vain välimatka olisi lyhyempi....
Voimia!
Muuta kuin mitä hän kertoo.
Joskus voi olla niin, että ainoastaan radikaaleilla vedoilla loppuu se liiallinen roikkuminen.
Miehen sisko käytti vanhempiaan ihan sikana hyväkseen vielä aikuisena. Palasi perheineen lapsuudenkotiinsa asumaankin vaikka kuinka monta kertaa. Silloin ainoa keino saada se loppumaan oli vaihtaa lukot. Kuulostaa ihan kamalalta, mutta mikään muu ei tehonnut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun äiti sairastuu. Tästä on ollut julkisuudessakin esimerkiksi, mm. syöpään sairastunut kotiäiti, jolla kyllä mies, mutta töissä. Perhe haki kodinhoitajaa kolmen lapsen kanssa, kun äiti syöpähoidoissa, kunta tarjosi huostaanottoa.
Itse tiedän äidin, joka joutui äkilliseen isoon leikkaukseen. Sama juttu.
niin olen päättänyt, että teen homman loppuun asti ja maksan sen velkani loppuun, että olen pilannut hänen elämänsä.
Minut on tehty iltatähdeksi pelastamaan avioliitto. Kun en siihen pystynyt, kiinnostus lopahti siihen.
Mutta itselleni on tärkeää, että hoidan homman pois alta siihen asti kuin se kestää. Minua on syyllistetty pienestä asti ja tiedän, että psyykkeeni ei kestä jos hylkäisin äitini. Joten teen sen, mikä pitää.
Äitini nauttii lapsenlapsien seurasta kun he ovat matkassa. Mutta huokaa aina, että onpa hyvä kun lähdette kun hän rasittuu liikaa heistä. En jaksa enää suuttua, en loukkaantua. En viitsi sanoa suoria sanoja, koska mitä se auttaa enää vanhalle ihmiselle. Leikimme tätä kulissielämää siihen asti, että hän kuolee.
Onneksi minulla on kuitenkin omia harrastuksia, mistä saan voimaa. Ei tätä enää kauaa kestä.
Ajattelen aina, että tällaistä tämä nyt vain on. Onneksi mummi käy aina ulkomailla välillä. Se tuo hengähdystauon minulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
MLL on vaihtoehto, mutta saako sieltä hoitajan muutamaksi päiväksi lyhyellä varoitusajalla?
ap
Surullista, mutta se on vaan hyväksyttävä. Yhden kaerran esikoinen ollut yön hoidossa, noin 2 vuotta sitten ja enää en edes kysy.
Kysyt nyt kummeja, tai muita tuttuja avuksi, tai siskoasi. Kyllä se järjestyy! Yritä kestää!
Voimia sulle, sellasta se!
Eikös isä voi hoitaa isompia!
Minua ei myös koskaan ole autettu!
Onko lapsillasi kummeja tms. jotka voisivat hoitaa heitä silloin, kun olet synnyttämässä Ja mites lasten isä? Kai hänelläkin jotain vastuuta sentään on, vaikka olette eronneet.
Viimeisimmästä kerrasta tosin on jo reilusti päälle vuosi aikaa.
Kun viime viikolla mainitsin että menisimme mielellämme miehen kanssa kesällä risteilylle parisuhdeaikaa viettämään (meillä ei ole lainkaan yhteistä aikaa), niin äitini sanoi heti että ei hän kyllä vähäisinä vapaapäivinään (2 per viikko kuten suurimmalla osalla ruukaa olla) jaksa (=viitsi) lapsenlikkana olla, ja lomalla hän kyllä ei ole kaupungissa vaan mökillä (sinne on alle 20 km).
Ei väkisin, en enää pyydä.
Tiedän omasta kokemuksesta mitä on synnyttää ja hoitaa täysin yksin kun mies lähtee ja muita ei kiinosta,mut sitä pärjää kun on pakko!!
Ja vielä se helpottaa,usko pois!
Miten te itse kohtelette vanhempianne? Kysyn vaan. Vanhempanne ovat jo kasvatusvastuunsa hoitaneet. Tuntuu, että täällä vain odotellaan ilmaista hoitoapua ja mitään vastavuoroisesti ei tarjota omille vanhemmille. Pyh.