Kuinka vaikea on päästä tohtorikoulutettavaksi?

Vierailija kirjoitti:

Aloituksen viesti sisältää virheellisen olettamuksen. Nykyään kirjaimellisesti minkäänlaista tutkijan uraa ei ole oikeastaan enää edes olemassakaan siinä mielessä kuin vielä 00-luvun alussa ja 90-luvulla. Tuolloin tutkijanura miellettiin suhteellisen suoraviivaiseksi poluksi: väitöskirja, mahdollinen post doc -jakso ja sen jälkeen vakinaistuminen yliopistoon tai tutkimuslaitokseen. Nykyinen järjestelmä on kuitenkin pirstaloitunut. Rahoitus on yhä useammin määräaikaista ja projektiluonteista, mikä pakottaa tutkijat siirtymään hankkeesta toiseen ilman todellista työsuhdeturvaa tai pitkän aikavälin näkymää. Monet väsyvät lopulta ja lähtevät muualle. Ja ihan hyvistä syistä.

 

Samalla tutkijan työnkuva on muuttunut. Pelkkä tutkimuksen tekeminen ei enää riitä, vaan tutkijoiden odotetaan olevan rahoituksen hakijoita, verkostoitujia, viestijöitä ja jopa brändinsä rakentajia. Julkaisupaineet, metriikat ja kilpailu kansain

Tämä vastaus on silleen virheellinen, ettei silloin ysärillä tai niolarillaaan ollut mitään vakaata tutkijanuraa, joka olidi korvautunut jollain muulla. Päinvastoin. Tenuretrackit oli silloin fiktiivisempiä kuin nykyään. Tilanne on jossain määrin parantunut noihin aikoihin verrattuna. Mitään varmaa tutkijanurassa ei toki ole. En tiedä, voisiko ollakaan. Tiedehän ei ole varmaa, vaan riskiottoa.

Vierailija kirjoitti:

On ne määräaikaisia. Tohtorikoulutettava (määräaikainen, yleensä pari vuotta) -> Sen jälkeen 2 pari vuotta jollain muulla rahoituksella, joko oma rahoituksella tai apurahoilla jotka on tasoa korkeakouluopiskelija, hyvä jos jää 1100 käteen kuussa kun maksa kaiken maailman Myellit -> Hyvällä säkällä pääset tohtoritutkijaksi (määräaikainen) tohtoritutkinno suorittamisen jälkeen -> Tenuret on myös määräaikaisia ja niitä on kaksi (Assistant Professor ja Associate Professor), 2-4 vuotta per pätkä. Suurin osa ei pääse edes kakkostasolle ja vain hyvin harva täysprofessoriksi. Yliopistot on täynnä yliopisto-opettajia ja yliopistolehtoreita, jotka ovat tohtoreita, mutta eivät ole kyenneet tuottamaan riittävän laadukasta tutkimusta. Yliopisto opettajan palkka on tasoa tradenomi ja yliopiston lehtorin palkka on tasoa Service Manager korporaation IT-osastolla, joka on toiseksi alin taso.

Tässä on nyt jokin väärinymmärrys. Tenureita ei ole suinkaan useita. Tenurehan tarkoittaa vakinaistamista eli pysyvää työtä, josta voidaan irtisanoa vain poikkeuksellisista syistä (esim. vakava laiminlyönti tai taloudellinen kriisi). Tenure track on se vakinaistamiseen tähtäävä putki ja Suomessa putkessa on kaksi osaa. 

"Tässä on nyt jokin väärinymmärrys. Tenureita ei ole suinkaan useita. Tenurehan tarkoittaa vakinaistamista eli pysyvää työtä, josta voidaan irtisanoa vain poikkeuksellisista syistä (esim. vakava laiminlyönti tai taloudellinen kriisi). Tenure track on se vakinaistamiseen tähtäävä putki ja Suomessa putkessa on kaksi osaa. "

Tenure trackilla on kaksi vaihetta: Assistant Professor (2-4 vuotta) ja Associate Professor (2-4 vuotta). Molemmat tehtävät ovat määräaikaisia ja henkilöä arvioidaan vertaisarvioinnilla kummankin jakson jälkeen. Useimpien tutkimusansiot eivät yllä Associate Professor tasolle eli Assistant Professor tasoon heidän ansionsa tyssäävät. Ne, jotka pääset tenuressa Associate Professoriksi niin vain harva palkataan professoriksi eli ei heitä tavallaan irtisanota vaan ensimmäisen jakson jälkeen todetaan, että henkilö ei täytä edelltyksiä Associate Professoriksi ja urapolku päättyy siihen. Tai vaihtoehtoisesti Associate Professori tasolla todetaan, että henkilö ei täytä edellytyksiä professoriksi. Veikkaan, että hyvin pieni prosentti pääsee professoriksi asti. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omalla alalla (tekniikka) opintojen eskiarvon piti ylittää tietty kynnys. muuten mitään kriteeriä ei ollut. kuten tuolla aiemmin onkin kirjoitettu aloittaminen helppoa, rahoittaminen vaikeaa.

Yleensä tohtorin tutkintoon hakemisen edellytyksenä on vähintään hyvä arvosana pro gradusta tai diplomityöstä ja lisäksi edellytetään hyvää tai erittäin hyvää opintomenestystä eli gpa 3.0-4.0

 

 

USA:ssa on gpa. 

Suomessa painotettu keskiarvo.

 

Mitä eroa on painotetulla keskiarvolla ja gpa:lla?

Suomessa käytetään painotettua keskiarvoa ja se perustuu suoraan numeroihin, koska Suomessa arvosanat ovat numeroita (esim. 4/5). Joidenkin kurssien painoarvo on merkittävämpi kuin toisten. Ulkomailla, erityisesti jenkeissä ja Kanadassa, GPA taas voi olla painotettu tai painottamaton (yleensä kuitenkin painotettu). Asteikko on eri (yleensä 1-4) kuin Suomessa ja koska arvosanat ovat kirjaimia (tyyliin A, B, jne.) niin niihin on käännöstaulukko, josta saadaan laskentaan käytetty numeerinen arvo. Jos esim. suomalaiset arvosanat käännetään GPA:ksi, niin se ei olekaan enää 4.2 vaan jotain vähemmän. Mutta mitä, se ei ole ihan suoraan matemaattisen kaavan mukaan vaan aika tapauskohtaisesti, jossa vaikuttaa itse arvosana, mutta myös mahdolliset kirjalliset kuvaukset ja kurssiarvosanojen oletettu jakauma (kuuluuko esim. parhaaseen 5%:iin) tai onko ylin arvosana 5/5 jotenkin erityisen harvinainen, sellainen joka annetaan vain parhaille. Eri yliopistoilla voi olla erilaiset muuntotaulukot. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omalla alalla (tekniikka) opintojen eskiarvon piti ylittää tietty kynnys. muuten mitään kriteeriä ei ollut. kuten tuolla aiemmin onkin kirjoitettu aloittaminen helppoa, rahoittaminen vaikeaa.

Yleensä tohtorin tutkintoon hakemisen edellytyksenä on vähintään hyvä arvosana pro gradusta tai diplomityöstä ja lisäksi edellytetään hyvää tai erittäin hyvää opintomenestystä eli gpa 3.0-4.0

 

 

USA:ssa on gpa. 

Suomessa painotettu keskiarvo.

 

Mitä eroa on painotetulla keskiarvolla ja gpa:lla?

 

Suomessa käytetään painotettua keskiarvoa ja se perustuu suoraan numeroihin, koska Suomessa arvosanat ovat numeroita (esi

Itse olen ymmärtänyt, että sekä GPA, että painotettu keskiarvo on yksinkertaisesti kaikkien arvosanojen yhteenlaskettu summa jaettuna kurssien määrällä. 20 kurssia arvosanalla 5 on 5 x 20 = 100 / 20 = 5

Kiitos kaikille! Kiva, että syntyi keskustelua. 

Ap

Suomi, arvosanat 1,2,3,4,5 korkeakoulussa. Vastaavat arvot yhdysvalloissa ovat 5 suomessa on gpa 3.7-4.0 eli erinomainen, 4 suomessa on gpa 3.0-3.6 eli kiitettävä hyvä, 3 suomessa on gpa 2.3-2.9 ei hyvä / keskitaso, 2 suomessa on gpa 1.7-2.2 ei tyydyttävä ja 1 suomessa on gpa 1.0-1.6 eli välttävä. Suomi käyttää arvoasteikkoa 1-5 ja yhdysvallat A, B, C, D, F eli A = 4.0, B = 3.0, C = 2.0, D = 1.0 ja F = 0.

Teen tohtoriopintoja töiden ohella, olen jo tutkijana vakitöissä yliopiston ulkopuolella. Hakeminen ei ollut hankalaa, ohjaajakontakti on alkuun pääsemiseksi tärkein. En tarvitse itse rahoitusta, mutta sen verran työn puolesta seuranneena sanoisin, että sitäkin on tarjolla jos aiheen valitsee fiksusti ja käyttää aikaa hakemusten muotoiluun. Tutki jokaisen rahaa jakavan tahon taustat ja aiemmat rahoituskohteet, perehdy ohjeisiin ja räätälöi hakemus. Iso osa hakemuksista on melko huolimattomasti laadittuja, joten  selkeydellä ja oikeinkirjoituksellakin voi jo erottua.