Kuinka vaikea on päästä tohtorikoulutettavaksi?
Tutkijan ura on alkanut kiinnostaa, vaikka en ollut mikään huippu opinnoissa, joista on aikaakin jo tovi. Gradusta sain kiitettävän. Olen itse asiassa hahmotellut tutkimussuunnitelmaa tässä aikani kuluksi. Löytyykö täältä kokemuksia aiheesta?
Kommentit (42)
Vierailija kirjoitti:
Älä hae. Yliopistolla palkatun tohtorikoulutettavan tehtävä on määräaikainen ja palkka on tosi huono varmaan jotain siivoja / vartija luokkaa kun ylemmän korkeakoulututkinnon (maisteri) suorittanut tienaa helposti puolet enemmän yksityisektorilla. DI:t ja KTM:t menee tienaa helposti yksityissektorilla enemmän kuin apulaisprofessorit, jopa professorit. Akateeminen maailma on äärimmäisen kilpailtu. Tohtorin tutkinto ei vielä tarkoita mitään. Suurin osa ei pääse akateemiselle uralle. Ja jos onnistuisit pääsemään tenurelle tohtoritutkinnon jälkeen ja muutama vuosi esim. tohtoritutkijana niin vielä harvempi pääsee aivan loppuun asti täysi professoriksi. Enemmistö ei tule koskaan saavuttamaan sitä ja kaikki tehtävät tohtorikoulutettavasta täysprofessoriksi asti ovat määräaikaisia, epävarmoja, sinua arvioidaan joka uravaiheella ja ellet saa tuotettua laadukasta tutkimusta niin tutkijan urasi käytännössä loppuu siihen.
No ei varmasti kaikki tehtävät täysproffaksi asti ole määräaikaisia ja epävarmoja. Miksi se tenure sitten edes olisi?
Hullut woket aiheet saavat rahoituksen isoilta säätiöiltä?
Ei ole vaikeaa ja tohtoriopiskelijana on mukavaa. Palkka on huono ja työtä on paljon eikä projektissa ole uran kannalta mitään järkeä, mutta jos haluat viettää mukavat 3 vuotta tai jotain sinne päin niin hae ihmeessä.
Vierailija kirjoitti:
Älä hae. Yliopistolla palkatun tohtorikoulutettavan tehtävä on määräaikainen ja palkka on tosi huono varmaan jotain siivoja / vartija luokkaa kun ylemmän korkeakoulututkinnon (maisteri) suorittanut tienaa helposti puolet enemmän yksityisektorilla. DI:t ja KTM:t menee tienaa helposti yksityissektorilla enemmän kuin apulaisprofessorit, jopa professorit. Akateeminen maailma on äärimmäisen kilpailtu. Tohtorin tutkinto ei vielä tarkoita mitään. Suurin osa ei pääse akateemiselle uralle. Ja jos onnistuisit pääsemään tenurelle tohtoritutkinnon jälkeen ja muutama vuosi esim. tohtoritutkijana niin vielä harvempi pääsee aivan loppuun asti täysi professoriksi. Enemmistö ei tule koskaan saavuttamaan sitä ja kaikki tehtävät tohtorikoulutettavasta täysprofessoriksi asti ovat määräaikaisia, epävarmoja, sinua arvioidaan joka uravaiheella ja ellet saa tuotettua laadukasta tutkimusta niin tutkijan urasi käytännössä loppuu siihen.
Tutkijana voi olla töissä muualla kuin yliopistossa eikä sielläkään tarvitse kilpailla proffan virasta, ne ovat usein tylsää byrokratiaa.
Usein kuitenkin pitää hyväksyä se, että työt tuppaavat olemaan määräaikaisia ja niin ovat apurahatkin, jos niitä edes saa.
Aloituksen viesti sisältää virheellisen olettamuksen. Nykyään kirjaimellisesti minkäänlaista tutkijan uraa ei ole oikeastaan enää edes olemassakaan siinä mielessä kuin vielä 00-luvun alussa ja 90-luvulla. Tuolloin tutkijanura miellettiin suhteellisen suoraviivaiseksi poluksi: väitöskirja, mahdollinen post doc -jakso ja sen jälkeen vakinaistuminen yliopistoon tai tutkimuslaitokseen. Nykyinen järjestelmä on kuitenkin pirstaloitunut. Rahoitus on yhä useammin määräaikaista ja projektiluonteista, mikä pakottaa tutkijat siirtymään hankkeesta toiseen ilman todellista työsuhdeturvaa tai pitkän aikavälin näkymää. Monet väsyvät lopulta ja lähtevät muualle. Ja ihan hyvistä syistä.
Samalla tutkijan työnkuva on muuttunut. Pelkkä tutkimuksen tekeminen ei enää riitä, vaan tutkijoiden odotetaan olevan rahoituksen hakijoita, verkostoitujia, viestijöitä ja jopa brändinsä rakentajia. Julkaisupaineet, metriikat ja kilpailu kansainvälisestä näkyvyydestä ohjaavat toimintaa tavalla, joka kaventaa mahdollisuuksia keskittyä syvälliseen, pitkäjänteiseen tutkimukseen.
Tämä ei tarkoita, etteikö tutkimusta tehtäisi tai etteikö tutkijoita tarvittaisi. Mutta ajatus vakaasta, lineaarisesta tutkijanurasta on suurelta osin korvautunut epävarmuudella, jatkuvalla kilpailulla ja rakenteellisilla muutoksilla, jotka heijastavat laajempia työelämän murroksia. Nykykeskustelussa olisikin rehellisempää puhua tutkijuudesta tilana tai tehtävänä, ei enää perinteisenä urana.
Niin siis onko tuolle tutkimukselle rahoitus? Pelkkä opinto-oikeushan ei tarkoita sitä että väitöskirjatutkimus rahoitetaan. Eli joudut hakemaan apurahoja tms. ja niiden saaminen ei ole taattua.
Vierailija kirjoitti:
Gradusta on täytynyt saada hyvän arvosanan laudaturin tai eksimian. Toisinaan myös magnalla pääsee jatkoon. Jatko-opintoja aloitetaan paljon, mutta kaikista jatko-opiskelijoista ei tule tohtoreita.
Mä sain gradusta vain C:n ja silti pääsin sekä tutkijaksi töihin että väitöskirjatutkijaksi.
Omalla alalla (tekniikka) opintojen eskiarvon piti ylittää tietty kynnys. muuten mitään kriteeriä ei ollut. kuten tuolla aiemmin onkin kirjoitettu aloittaminen helppoa, rahoittaminen vaikeaa.
On ne määräaikaisia. Tohtorikoulutettava (määräaikainen, yleensä pari vuotta) -> Sen jälkeen 2 pari vuotta jollain muulla rahoituksella, joko oma rahoituksella tai apurahoilla jotka on tasoa korkeakouluopiskelija, hyvä jos jää 1100 käteen kuussa kun maksa kaiken maailman Myellit -> Hyvällä säkällä pääset tohtoritutkijaksi (määräaikainen) tohtoritutkinno suorittamisen jälkeen -> Tenuret on myös määräaikaisia ja niitä on kaksi (Assistant Professor ja Associate Professor), 2-4 vuotta per pätkä. Suurin osa ei pääse edes kakkostasolle ja vain hyvin harva täysprofessoriksi. Yliopistot on täynnä yliopisto-opettajia ja yliopistolehtoreita, jotka ovat tohtoreita, mutta eivät ole kyenneet tuottamaan riittävän laadukasta tutkimusta. Yliopisto opettajan palkka on tasoa tradenomi ja yliopiston lehtorin palkka on tasoa Service Manager korporaation IT-osastolla, joka on toiseksi alin taso.
Jos gradun arvosana on luokkaa 4 tai 5 ja sinulla on ok tutkimussuunnitelma, erittäin helppoa. Huonompiin yliopistoihin voi päästä jopa kolmosen arvosanalla. Mielestäni jatko-opiskelijaksi pääsee aivan liian helposti.
Vierailija kirjoitti:
Hullut woket aiheet saavat rahoituksen isoilta säätiöiltä?
Usein näin. Toisaalta minä olen saanut 100k apurahaa väikkäriini, joka ei ole lainkaan woke tai poliittinen muutenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hullut woket aiheet saavat rahoituksen isoilta säätiöiltä?
Usein näin. Toisaalta minä olen saanut 100k apurahaa väikkäriini, joka ei ole lainkaan woke tai poliittinen muutenkaan.
Eli yliopisto on saanut 100k rahaa, mutta sinä saat ehkä tonnin käteen kuukaudessa kaiken jälkeen? :D
Vierailija kirjoitti:
On ne määräaikaisia. Tohtorikoulutettava (määräaikainen, yleensä pari vuotta) -> Sen jälkeen 2 pari vuotta jollain muulla rahoituksella, joko oma rahoituksella tai apurahoilla jotka on tasoa korkeakouluopiskelija, hyvä jos jää 1100 käteen kuussa kun maksa kaiken maailman Myellit -> Hyvällä säkällä pääset tohtoritutkijaksi (määräaikainen) tohtoritutkinno suorittamisen jälkeen -> Tenuret on myös määräaikaisia ja niitä on kaksi (Assistant Professor ja Associate Professor), 2-4 vuotta per pätkä. Suurin osa ei pääse edes kakkostasolle ja vain hyvin harva täysprofessoriksi. Yliopistot on täynnä yliopisto-opettajia ja yliopistolehtoreita, jotka ovat tohtoreita, mutta eivät ole kyenneet tuottamaan riittävän laadukasta tutkimusta. Yliopisto opettajan palkka on tasoa tradenomi ja yliopiston lehtorin palkka on tasoa Service Manager korporaation IT-osastolla, joka on toiseksi alin taso.
Voi ressu, älä viitsi yrittää, kun et oikein tajua mistään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Omalla alalla (tekniikka) opintojen eskiarvon piti ylittää tietty kynnys. muuten mitään kriteeriä ei ollut. kuten tuolla aiemmin onkin kirjoitettu aloittaminen helppoa, rahoittaminen vaikeaa.
Yleensä tohtorin tutkintoon hakemisen edellytyksenä on vähintään hyvä arvosana pro gradusta tai diplomityöstä ja lisäksi edellytetään hyvää tai erittäin hyvää opintomenestystä eli gpa 3.0-4.0
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omalla alalla (tekniikka) opintojen eskiarvon piti ylittää tietty kynnys. muuten mitään kriteeriä ei ollut. kuten tuolla aiemmin onkin kirjoitettu aloittaminen helppoa, rahoittaminen vaikeaa.
Yleensä tohtorin tutkintoon hakemisen edellytyksenä on vähintään hyvä arvosana pro gradusta tai diplomityöstä ja lisäksi edellytetään hyvää tai erittäin hyvää opintomenestystä eli gpa 3.0-4.0
USA:ssa on gpa.
Suomessa painotettu keskiarvo.
Vierailija kirjoitti:
Eiks se oo aina se viimeinen vaihtoehto, jos ei ole ns. oikeita töitä.
Anna kun arvaan, "oikea työ" on vain duunarityötä eikä mitään muuta? Itse olen tutkija ja teen erittäin arvokasta työtä tämän yhteiskunnan hyväksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hullut woket aiheet saavat rahoituksen isoilta säätiöiltä?
Usein näin. Toisaalta minä olen saanut 100k apurahaa väikkäriini, joka ei ole lainkaan woke tai poliittinen muutenkaan.
Eli yliopisto on saanut 100k rahaa, mutta sinä saat ehkä tonnin käteen kuukaudessa kaiken jälkeen? :D
Mitä ihmettä sekoilet? Ei vaan minä, ja ainoastaan minä, olen saanut omaan taskuuni 100k verojen jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omalla alalla (tekniikka) opintojen eskiarvon piti ylittää tietty kynnys. muuten mitään kriteeriä ei ollut. kuten tuolla aiemmin onkin kirjoitettu aloittaminen helppoa, rahoittaminen vaikeaa.
Yleensä tohtorin tutkintoon hakemisen edellytyksenä on vähintään hyvä arvosana pro gradusta tai diplomityöstä ja lisäksi edellytetään hyvää tai erittäin hyvää opintomenestystä eli gpa 3.0-4.0
USA:ssa on gpa.
Suomessa painotettu keskiarvo.
Mitä eroa on painotetulla keskiarvolla ja gpa:lla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hullut woket aiheet saavat rahoituksen isoilta säätiöiltä?
Usein näin. Toisaalta minä olen saanut 100k apurahaa väikkäriini, joka ei ole lainkaan woke tai poliittinen muutenkaan.
Eli yliopisto on saanut 100k rahaa, mutta sinä saat ehkä tonnin käteen kuukaudessa kaiken jälkeen? :D
Mitä ihmettä sekoilet? Ei vaan minä, ja ainoastaan minä, olen saanut omaan taskuuni 100k verojen jälkeen.
Älä valehtele. 100k / 4 vuodelle apurahaa = 25 000 euroa vuosi / 12 = 2083 euroa / kuukaudessa ja siitä vielä joudut maksamaan Myellin eli 2083 - 290 = n. 1790 euroa / kuukaudessa. Minulle on ihan turha jauhaa mitään paskaan, että olet saanut 100k suoraan taskuusi.
Pääseminen on melko helppoa, tohtoriksi valmistuminen huomattavasti vaikeampaa. Monet lähtevät tekemään väikkäriä ja lopettavat muutaman vuoden sisällä. Syynä usein rahoituksen puute ja lohduttomat uranäkymät.