Onko muita, joilla on puolison kanssa täysin yhteiset rahat?
Jotenkin tuntuu, että lähes kaikki riitelevät rahasta (minkä myös tutkimukset osoittavat) ja kokevat jonkinlaista epäreiluutta. Meillä on pelkästään yhteinen tili, johon menevät kummankin palkat, lapsilisät yms. Kaikki on yhteistä. Ei tarvitse riidellä. Kumpikaan ei kyttää toisen rahankäyttöä eikä tuhlaile. Miehellä on paljon suurempi palkka kuin minulla, mutta verotuksen jälkeen käteen tietysti vain puolet palkasta.
Kommentit (1171)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan yhtälailla niistä yhteisistä rahoista on molempien oikeus nauttia. Se pitääkö ostoksiaan jotenkin selitellä ei mielestäni riipu siitää onko rahat yhteisellä tilillä vai omilla tileillä. Toki suuremmissa hankinnoissa voi joutua säästämään rahoja pidempää mutta jos molemmilla on selvä käsitys siitä mihin säästetään ja miksi en näe ongelmaa miksi niitä rahoja ei voisi käyttää itsee miettimättä aina miten puoliso ne käyttäisi.
No kun molemmat on ollut niin voin sanoa, että omasta mielestä kyllä riippuu. En mitenkään olisi mennyt neuvottelematta ostamaan yhteiseltä tilitä mitään viittä kymppiä kalliimpaa. Eihän se selittelyä välttämättä ole, mutta vaatii sen keskustelun ja ilmoittelun, mistä nyt on päästy eroon totaalisesti. En tykkää, että mies ajattelisi, että hänen pitää säästää minun hankintaani varten, minkä hän tekisi, jos yhteiseltä tililtä ollaan ostamassa minulle jotain kalliimpaa. Ilman muuta hän alkaisi pihistellä omissa menoissaan, että mulle saataisiin nopeammin rahat kasaan. Ja sama omalta puolelta myös tietysti.
Siirsin aamulla yhteisistä rahoista nelinumeroisen summan sivuun ja tiedän että ei minun tarvitse sitä mitenkään selitellä puolisolle. Tiedän että rahaa on käytössä pakollisiin menoihin ja että myös hänellä on käytössä rahaa omiin menoihin.
Jaa. Olen eri, mutta kyllä sekä minä että mies nähtäisiin pikkusen tarvetta selittää, minne tililtä on mennyt nelinumeroinen summa. Sen verran molempia kiinnostaa mihin rahat menee. Jos siirsit jonnekin sijoituksiin tai säästöihin, niin kait te tollaiset olettekin sopineet ja olisi vielä kummempaa jos joka kerta erikseen. Mutta siis, en ymmärrä tota ajatuskuviota, että jos kummaltakin rahaa tulee tilille niin toinen vain siirtelee. Ymmärrän paremmin tuota edellistä joka sanoo, että yhteisiä rahoja käytti varovaisemmin eikä koskaan nostellut ilmoittelematta. Onhan siinä jo toisen kunnioituksesta kyse.
Miksi puolison pitäisi olla selvillä mihin käytän rahaa?
Ja tottakai yhteisestä tilistä tai meidän tapauksessa tileistä on yhteisesti sovittu. Ja myös sen molemmar tirtää paljonko rahaa on käytettävissä. Ja senhän puoliso näkee mihin raha on siirretty jo siitä voi päätellä että se on jotakin suunnitelmaa varten siirretty käyttövaroista sivuun. Ja miten niin vain toinen siirtäisi rahoja sivuun?
En tajua logiikkaa. Puolisolle ei kuulu, mihin käytät rahaa, mutta tilin tulee olla yhteinen. Miksi kierrätät rahojasi yhteisen tilin kautta, jos toiselle ei kuulu, mihin niitä käytät? Minä pidän käyttörahani kokonaan erillään toisen rahoista, joten hänen ei tarvitse päätellä, mitä siirtelen sivuun.
Mihin sitä yhteistä tiliä oikein tarvitaan, vakuuttamaan toinen, että rahoja voi seurata ja päätellä niiden käyttötarkoituksia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan toimii tollaset yhteiset tilit jos kumpikin on rahankäyttäjinä suht samalaisia. Entäs jos toinen on säästäväinen ja toinen tuhlaa turhiin juttuihin. Riitahan siitä tulee.
Säästöjä ei välttämättä kannata pitää muutenkaan käyttötilillä. Jos toinen haluaa laittaa rahaa säästöön ja toinen tuhlata rahat niin ihan samalla tavalla se onnistuu oli tili yhteinen tai molemmilla omat. Enemmän tuo on sopimuskysymys käytetäänkö yhteisen tilin rahoja 50/50 vai jollakin muulla tavalla.
Sitte riidellään, kun toinen ottanutkin enemmän? Käyttänyt johonkin omiin juttuihin. Mä mielummin haluan, että sovitaan yhteisistä kuluista. Mitä kumpikin maksaa. Omat rahat sitten kumpikin käyttää miten haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on yhteinen taloustili, mutta myös omat tilit. Ei olla koskaan riidelty rahasta. Kumpikin saa tehdä omilla rahoillaan mitä haluaa.
Meillä saa ihan yhteisilläkin rahoilla tehdä mitä haluaa. Miksei saisi?
Meillä niitä yhteisiä rahoja on vain yhteisiä laskuja varten, niillä ei tehdä mitään muuta kuin maksetaan sovitut laskut.
Ketjussa ei ole kyse vain yhteisten laskujen maksusta, vaan yhteisistä rahoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan yhtälailla niistä yhteisistä rahoista on molempien oikeus nauttia. Se pitääkö ostoksiaan jotenkin selitellä ei mielestäni riipu siitää onko rahat yhteisellä tilillä vai omilla tileillä. Toki suuremmissa hankinnoissa voi joutua säästämään rahoja pidempää mutta jos molemmilla on selvä käsitys siitä mihin säästetään ja miksi en näe ongelmaa miksi niitä rahoja ei voisi käyttää itsee miettimättä aina miten puoliso ne käyttäisi.
No kun molemmat on ollut niin voin sanoa, että omasta mielestä kyllä riippuu. En mitenkään olisi mennyt neuvottelematta ostamaan yhteiseltä tilitä mitään viittä kymppiä kalliimpaa. Eihän se selittelyä välttämättä ole, mutta vaatii sen keskustelun ja ilmoittelun, mistä nyt on päästy eroon totaalisesti. En tykkää, että mies ajattelisi, että hänen pitää säästää minun hankintaani varten, minkä hän tekisi, jos yhteiseltä tililtä ollaan ostamassa minulle jotain kalliimpaa. Ilman muuta hän alkaisi pihistellä omissa menoissaan, että mulle saataisiin nopeammin rahat kasaan. Ja sama omalta puolelta myös tietysti.
Siirsin aamulla yhteisistä rahoista nelinumeroisen summan sivuun ja tiedän että ei minun tarvitse sitä mitenkään selitellä puolisolle. Tiedän että rahaa on käytössä pakollisiin menoihin ja että myös hänellä on käytössä rahaa omiin menoihin.
Jaa. Olen eri, mutta kyllä sekä minä että mies nähtäisiin pikkusen tarvetta selittää, minne tililtä on mennyt nelinumeroinen summa. Sen verran molempia kiinnostaa mihin rahat menee. Jos siirsit jonnekin sijoituksiin tai säästöihin, niin kait te tollaiset olettekin sopineet ja olisi vielä kummempaa jos joka kerta erikseen. Mutta siis, en ymmärrä tota ajatuskuviota, että jos kummaltakin rahaa tulee tilille niin toinen vain siirtelee. Ymmärrän paremmin tuota edellistä joka sanoo, että yhteisiä rahoja käytti varovaisemmin eikä koskaan nostellut ilmoittelematta. Onhan siinä jo toisen kunnioituksesta kyse.
Miksi puolison pitäisi olla selvillä mihin käytän rahaa?
Ja tottakai yhteisestä tilistä tai meidän tapauksessa tileistä on yhteisesti sovittu. Ja myös sen molemmar tirtää paljonko rahaa on käytettävissä. Ja senhän puoliso näkee mihin raha on siirretty jo siitä voi päätellä että se on jotakin suunnitelmaa varten siirretty käyttövaroista sivuun. Ja miten niin vain toinen siirtäisi rahoja sivuun?
En tajua logiikkaa. Puolisolle ei kuulu, mihin käytät rahaa, mutta tilin tulee olla yhteinen. Miksi kierrätät rahojasi yhteisen tilin kautta, jos toiselle ei kuulu, mihin niitä käytät? Minä pidän käyttörahani kokonaan erillään toisen rahoista, joten hänen ei tarvitse päätellä, mitä siirtelen sivuun.
Mihin sitä yhteistä tiliä oikein tarvitaan, vakuuttamaan toinen, että rahoja voi seurata ja päätellä niiden käyttötarkoituksia?
Miksi sinun sitten pitäisi ymmärtää meidän talouden logiika. Minulle on täysin ok että teillä on erilliset tilit. Eikä mun oikeastaan ainakaan sinulle tarvi kovin tarkaan edes yrittää selvittää sitä mitä me olemme sopineet puolisoni kanssa ja mitä emme.
Sitä logiikaa mä en tosin ymmärrä miksi tuohon sopimiseen vaikuttaisi se onko tili yhteinen vai molemmilla omat. Monethan selittelee rahankäyttöä puolisolle vaikka ostaisi marimekkoa omalta käyttötililtä. Enemmän siihe vaikuttaa puolusoiden välinen suhde kuin se millä tilillä rahat fyysisesti on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan yhtälailla niistä yhteisistä rahoista on molempien oikeus nauttia. Se pitääkö ostoksiaan jotenkin selitellä ei mielestäni riipu siitää onko rahat yhteisellä tilillä vai omilla tileillä. Toki suuremmissa hankinnoissa voi joutua säästämään rahoja pidempää mutta jos molemmilla on selvä käsitys siitä mihin säästetään ja miksi en näe ongelmaa miksi niitä rahoja ei voisi käyttää itsee miettimättä aina miten puoliso ne käyttäisi.
No kun molemmat on ollut niin voin sanoa, että omasta mielestä kyllä riippuu. En mitenkään olisi mennyt neuvottelematta ostamaan yhteiseltä tilitä mitään viittä kymppiä kalliimpaa. Eihän se selittelyä välttämättä ole, mutta vaatii sen keskustelun ja ilmoittelun, mistä nyt on päästy eroon totaalisesti. En tykkää, että mies ajattelisi, että hänen pitää säästää minun hankintaani varten, minkä hän tekisi, jos yhteiseltä tililtä ollaan ostamassa minulle jotain kalliimpaa. Ilman muuta hän alkaisi pihistellä omissa menoissaan, että mulle saataisiin nopeammin rahat kasaan. Ja sama omalta puolelta myös tietysti.
Siirsin aamulla yhteisistä rahoista nelinumeroisen summan sivuun ja tiedän että ei minun tarvitse sitä mitenkään selitellä puolisolle. Tiedän että rahaa on käytössä pakollisiin menoihin ja että myös hänellä on käytössä rahaa omiin menoihin.
Jaa. Olen eri, mutta kyllä sekä minä että mies nähtäisiin pikkusen tarvetta selittää, minne tililtä on mennyt nelinumeroinen summa. Sen verran molempia kiinnostaa mihin rahat menee. Jos siirsit jonnekin sijoituksiin tai säästöihin, niin kait te tollaiset olettekin sopineet ja olisi vielä kummempaa jos joka kerta erikseen. Mutta siis, en ymmärrä tota ajatuskuviota, että jos kummaltakin rahaa tulee tilille niin toinen vain siirtelee. Ymmärrän paremmin tuota edellistä joka sanoo, että yhteisiä rahoja käytti varovaisemmin eikä koskaan nostellut ilmoittelematta. Onhan siinä jo toisen kunnioituksesta kyse.
Miksi puolison pitäisi olla selvillä mihin käytän rahaa?
Ja tottakai yhteisestä tilistä tai meidän tapauksessa tileistä on yhteisesti sovittu. Ja myös sen molemmar tirtää paljonko rahaa on käytettävissä. Ja senhän puoliso näkee mihin raha on siirretty jo siitä voi päätellä että se on jotakin suunnitelmaa varten siirretty käyttövaroista sivuun. Ja miten niin vain toinen siirtäisi rahoja sivuun?
En tajua logiikkaa. Puolisolle ei kuulu, mihin käytät rahaa, mutta tilin tulee olla yhteinen. Miksi kierrätät rahojasi yhteisen tilin kautta, jos toiselle ei kuulu, mihin niitä käytät? Minä pidän käyttörahani kokonaan erillään toisen rahoista, joten hänen ei tarvitse päätellä, mitä siirtelen sivuun.
Mihin sitä yhteistä tiliä oikein tarvitaan, vakuuttamaan toinen, että rahoja voi seurata ja päätellä niiden käyttötarkoituksia?
Miksi sinun sitten pitäisi ymmärtää meidän talouden logiika. Minulle on täysin ok että teillä on erilliset tilit. Eikä mun oikeastaan ainakaan sinulle tarvi kovin tarkaan edes yrittää selvittää sitä mitä me olemme sopineet puolisoni kanssa ja mitä emme.
Sitä logiikaa mä en tosin ymmärrä miksi tuohon sopimiseen vaikuttaisi se onko tili yhteinen vai molemmilla omat. Monethan selittelee rahankäyttöä puolisolle vaikka ostaisi marimekkoa omalta käyttötililtä. Enemmän siihe vaikuttaa puolusoiden välinen suhde kuin se millä tilillä rahat fyysisesti on.
Miksi osallistut keskusteluun jos kirjoituksiisi ei saa muut vastata. Miksi selität täällä rahankäyttöäsi, jos et halua, että siitä tulee osa keskustelua?
Monilla on erilliset tilit juuri sen vuoksi, että rahankäyttöä ei selitellä. Silloin ei larpata mitään yhteisiä rahoja yhteisellä tilillä kun ne reaalisti on kuitenkin omat eikä toiselle selitellä edes nelinumeroisia rahansiirtoja.
Vierailija kirjoitti:
"Yhteiset rahat" ei välttämättä edes vaadi yhteistä tiliä.
"... yhteiset rahat eivät vaadi välttämättä yhteistä tiliä, vaikka sellainen toki esimerkiksi päivittäistavaraostosten osalta asiaa helpottaakin. Edelleen kummallakin voi olla omat tilit palkanmaksua varten, sekä omat säästöt. Käytännössä on vain sovittu, että nämä kaikki varat ovat tarvittaessa yhteisiä."
Juuri näin. Meillä on yhteiset rahat, vaikka onkin omat tilit. Käyttöoikeuksilla tosin.
Yhteiset rahat tarkoittaa sitä, ettei ole mitään väliä kumpi maksaa mitäkin. Esimerkiksi käytännön syistä minä maksan kaikki asumiskulut ja mies maksaa yhteisen remppalainan. Ja mies maksaa puhelinlaskut koska ovat hänen nimissään. Kaikki muut ostokset maksetaan "ihan miten sattuu".
Jutellaan ylipäätään tosi paljon kaikenlaista, joten jutellaan myös siitä jos tekisi mieli tehdä joku isompi hankinta. Vaikkei toista välttämättä kiinnostaisikaan. Ja aina ne hankinnat on ok ja toinen voi peräti maksaakin ne. Tai jos toisen rahat menisi vaikka siihen, niin toinen antaa sitten rahaa loppukuuksi.
Hyvin on toiminut!
Meillä on omat rahat, mutta osin yhteiset menot. Menot pistetään kuukausittain eurolleen tasan. En ikinä luovu omista rahoista ja haluan itse päättää miten niitä käytän. Me ollaan pienituloisia, joten jos meillä olisi yhteiset rahat, meidän kummankin pitäisi koko ajan tietää tilin saldo ja toisen suunnitelmat. Nyt minun ei tarvitse neuvotella muiden kuin itseni kanssa hankinnoista.
Täysin yhteiset rahat voi toimia, jos pariskunnalla on riittävästi rahaa, kumpikaan ei ole tuhlari tai pihi, näkemykset rahankäyttötottumuksista ja rahan arvosta on hyvin yhteneväinen, eikä kumpikaan säikähdä tai ahdistu, jos talouteen tulee muutoksia suuntaan tai toiseen, esim. toinen jää työttömäksi, alkaa opiskella tai jää kotihoidontuelle tms.
Mikäli kaikki kohdat eivät toteudu, en suosittelisi elämään täysin yhteisvarallisesti. Itse en alkaisi siihen ikinä, mutta tässäkin ketjussa on paljon porukkaa, jolle järjestely tuntuu olevan täysin ok.
Yhteisellä tilillä on menty reilut 30 vuotta yhteistä taivalta. Alkuun ei oltu ees naimisissa, mutta samalle tilille meni rahat. Kummatkin ostaa mitä kulloinkin tarvitsee ja isommat ostokset juonitaan toki yhdessä.
Mun mielestä se sitouttaa myös yhteiseen eloon, kun näin tehdään, mutta ymmärrän toki muitakin näkökantoja.
Ja itse tienaan noin 5-6 x mitä vaimo, enkä silti pidä järjestelyä mitenkään kummallisena.
Mutta kuten mainittua, kukin itselle sopivalla tyylillään
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan yhtälailla niistä yhteisistä rahoista on molempien oikeus nauttia. Se pitääkö ostoksiaan jotenkin selitellä ei mielestäni riipu siitää onko rahat yhteisellä tilillä vai omilla tileillä. Toki suuremmissa hankinnoissa voi joutua säästämään rahoja pidempää mutta jos molemmilla on selvä käsitys siitä mihin säästetään ja miksi en näe ongelmaa miksi niitä rahoja ei voisi käyttää itsee miettimättä aina miten puoliso ne käyttäisi.
No kun molemmat on ollut niin voin sanoa, että omasta mielestä kyllä riippuu. En mitenkään olisi mennyt neuvottelematta ostamaan yhteiseltä tilitä mitään viittä kymppiä kalliimpaa. Eihän se selittelyä välttämättä ole, mutta vaatii sen keskustelun ja ilmoittelun, mistä nyt on päästy eroon totaalisesti. En tykkää, että mies ajattelisi, että hänen pitää säästää minun hankintaani varten, minkä hän tekisi, jos yhteiseltä tililtä ollaan ostamassa minulle jotain kalliimpaa. Ilman muuta hän alkaisi pihistellä omissa menoissaan, että mulle saataisiin nopeammin rahat kasaan. Ja sama omalta puolelta myös tietysti.
Siirsin aamulla yhteisistä rahoista nelinumeroisen summan sivuun ja tiedän että ei minun tarvitse sitä mitenkään selitellä puolisolle. Tiedän että rahaa on käytössä pakollisiin menoihin ja että myös hänellä on käytössä rahaa omiin menoihin.
Jaa. Olen eri, mutta kyllä sekä minä että mies nähtäisiin pikkusen tarvetta selittää, minne tililtä on mennyt nelinumeroinen summa. Sen verran molempia kiinnostaa mihin rahat menee. Jos siirsit jonnekin sijoituksiin tai säästöihin, niin kait te tollaiset olettekin sopineet ja olisi vielä kummempaa jos joka kerta erikseen. Mutta siis, en ymmärrä tota ajatuskuviota, että jos kummaltakin rahaa tulee tilille niin toinen vain siirtelee. Ymmärrän paremmin tuota edellistä joka sanoo, että yhteisiä rahoja käytti varovaisemmin eikä koskaan nostellut ilmoittelematta. Onhan siinä jo toisen kunnioituksesta kyse.
Miksi puolison pitäisi olla selvillä mihin käytän rahaa?
Ja tottakai yhteisestä tilistä tai meidän tapauksessa tileistä on yhteisesti sovittu. Ja myös sen molemmar tirtää paljonko rahaa on käytettävissä. Ja senhän puoliso näkee mihin raha on siirretty jo siitä voi päätellä että se on jotakin suunnitelmaa varten siirretty käyttövaroista sivuun. Ja miten niin vain toinen siirtäisi rahoja sivuun?
En tajua logiikkaa. Puolisolle ei kuulu, mihin käytät rahaa, mutta tilin tulee olla yhteinen. Miksi kierrätät rahojasi yhteisen tilin kautta, jos toiselle ei kuulu, mihin niitä käytät? Minä pidän käyttörahani kokonaan erillään toisen rahoista, joten hänen ei tarvitse päätellä, mitä siirtelen sivuun.
Mihin sitä yhteistä tiliä oikein tarvitaan, vakuuttamaan toinen, että rahoja voi seurata ja päätellä niiden käyttötarkoituksia?
Miksi sinun sitten pitäisi ymmärtää meidän talouden logiika. Minulle on täysin ok että teillä on erilliset tilit. Eikä mun oikeastaan ainakaan sinulle tarvi kovin tarkaan edes yrittää selvittää sitä mitä me olemme sopineet puolisoni kanssa ja mitä emme.
Sitä logiikaa mä en tosin ymmärrä miksi tuohon sopimiseen vaikuttaisi se onko tili yhteinen vai molemmilla omat. Monethan selittelee rahankäyttöä puolisolle vaikka ostaisi marimekkoa omalta käyttötililtä. Enemmän siihe vaikuttaa puolusoiden välinen suhde kuin se millä tilillä rahat fyysisesti on.
Miksi osallistut keskusteluun jos kirjoituksiisi ei saa muut vastata. Miksi selität täällä rahankäyttöäsi, jos et halua, että siitä tulee osa keskustelua?
Monilla on erilliset tilit juuri sen vuoksi, että rahankäyttöä ei selitellä. Silloin ei larpata mitään yhteisiä rahoja yhteisellä tilillä kun ne reaalisti on kuitenkin omat eikä toiselle selitellä edes nelinumeroisia rahansiirtoja.
Enhän mä ole kieltänyt vastaamasta. Itseasiassa kysyin kysymyksen johon sinä tosin et vastannut vaan vastasi asian vietestä.
On yhteinen käyttötili, johon tulee kaikki tulot. Siltä tililtä maksetaan kaikki menot. Kummallakin on kuitenkin omat säästötilit, joille siirretään sama summa joka kuukausi.
On myös yhteinen säästötili, jolla olevia varoja käytetään yhteisiin sijoituksiin kuten sijoitusasuntoihin.
Ollaan tosi tyytyväisiä tähän, on toiminut monenlaisissa elämänvaiheissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Mitä tarkoitat, ei välttämättä. Kyllä se ihan jokaisen välttämättä tehtävä päätös, haluaako säilyttää oman tilinsä vai ottaa yhden yhteisen, tai minne haluaa palkkansa ohjautuvan. Ei se mikään luonnonlaki todellakaan ole."
Missä kohtaa on pakko tehdä päätös että haluaa säilyttää oman tilin?
Oletko mennyt vauvana parisuhteeseen? Ikinä ollut omaa tiliä?
Yhteinen tili on ja pysyy myös kun parisuhde alkaa. Siitä ei tarvitse tehdä mitään erillistä päätöstä siinä vaiherssa. Jos halutaa yhteinen tili tai vaikka molempien tileille käyttöokeus siihen tarvitaan molempien päätös. Mikä tuossa on vaikea ymmärtää ellet sitten ihan ktse ole avuton vauva.
Mutta mihin hukkui/hukkui se oma tili joka joka ihmisellä on ollut ENNEN KUN PARISUHDE ALKOI? Ei ennen parisuhdetta yleensä voi olla yhteistä tiliä etukäteen.
"Yhteinen tili ON ja PYSYY myös kun parisuhde alkaa". Mikä ihmeen yhteinen tili? ON ja PYSYY? Se yhteinen tili voidaan vasta silloin perustaa kun parisuhde alkaa. Ja siihen saakka on oma yksityinen tili. Sen käyttöä voi joko jatkaa, vaikka sitten ilman tapahtumia tai tili lopettaa.
Edelleen tuntuu selitysten perusteella vauvana parisuhteeseen alkavia olevan liikkeellä.
Vierailija kirjoitti:
Täysin yhteiset rahat voi toimia, jos pariskunnalla on riittävästi rahaa, kumpikaan ei ole tuhlari tai pihi, näkemykset rahankäyttötottumuksista ja rahan arvosta on hyvin yhteneväinen, eikä kumpikaan säikähdä tai ahdistu, jos talouteen tulee muutoksia suuntaan tai toiseen, esim. toinen jää työttömäksi, alkaa opiskella tai jää kotihoidontuelle tms.
Mikäli kaikki kohdat eivät toteudu, en suosittelisi elämään täysin yhteisvarallisesti. Itse en alkaisi siihen ikinä, mutta tässäkin ketjussa on paljon porukkaa, jolle järjestely tuntuu olevan täysin ok.
Muut kohdat kyllä, mutta vaikka olisi kuinka pienet tulot, niin on meillä onnistunut. Ja todella kauan ollaan hyvin pienillä tuloilla elettykin.
Molemmilla kun on järki päässä, eli jos ei rahat meinaa riittää edes ruokaan, tai kaikkia pakollisia laskuja ei saada maksettua ajallaan, niin ei silloin turhuuteen tuhlata.
"Yhteinen tili ON ja PYSYY myös kun parisuhde alkaa". Mikä ihmeen yhteinen tili? ON ja PYSYY? Se yhteinen tili voidaan vasta silloin perustaa kun parisuhde alkaa. Ja siihen saakka on oma yksityinen tili. Sen käyttöä voi joko jatkaa, vaikka sitten ilman tapahtumia tai tili lopettaa. "
Niin, ja siirretäänkö ne rahat omilta tileiltä yhteiselle sinä päivänä, kun päätetään alkaa seurustella tai sinä päivänä, kun muutetaan yhteen? Omat tilit myös lakkautetaan samana päivänä? Kauhean riskaabelia, jos tuleekin ero (kuten monille väistämättä tulee, eivätkä yhteisen tilin omistajat ole siltä yhtään sen enempää suojassa).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täysin yhteiset rahat voi toimia, jos pariskunnalla on riittävästi rahaa, kumpikaan ei ole tuhlari tai pihi, näkemykset rahankäyttötottumuksista ja rahan arvosta on hyvin yhteneväinen, eikä kumpikaan säikähdä tai ahdistu, jos talouteen tulee muutoksia suuntaan tai toiseen, esim. toinen jää työttömäksi, alkaa opiskella tai jää kotihoidontuelle tms.
Mikäli kaikki kohdat eivät toteudu, en suosittelisi elämään täysin yhteisvarallisesti. Itse en alkaisi siihen ikinä, mutta tässäkin ketjussa on paljon porukkaa, jolle järjestely tuntuu olevan täysin ok.
Muut kohdat kyllä, mutta vaikka olisi kuinka pienet tulot, niin on meillä onnistunut. Ja todella kauan ollaan hyvin pienillä tuloilla elettykin.
Molemmilla kun on järki päässä, eli jos ei rahat meinaa riittää edes ruokaan, tai kaikkia pakollisia laskuja ei saada maksettua ajallaan, niin ei silloin turhuuteen tuhlata.
Pienillä tuloilla on aina vain suurempi riski, että toinen menee ja käyttää ne vähät rahat johonkin typerään. Luotto pitää olla 100 %, jos halutaan syödä vielä loppukuusta tai ei haluta laskuja perintään.
"Omat tilit myös lakkautetaan samana päivänä? Kauhean riskaabelia, jos tuleekin ero (kuten monille väistämättä tulee, eivätkä yhteisen tilin omistajat ole siltä yhtään sen enempää suojassa)."
Millätavalla se on riski jos oma tili on yhtä helppo avata kuin se yhteinenkin? Tai itseasiassa se oma tili on helpompi avata kuin yhteinen kun et tarvi toisen lupaa tai suostumusta avaamiseen voi tehdä sen yksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täysin yhteiset rahat voi toimia, jos pariskunnalla on riittävästi rahaa, kumpikaan ei ole tuhlari tai pihi, näkemykset rahankäyttötottumuksista ja rahan arvosta on hyvin yhteneväinen, eikä kumpikaan säikähdä tai ahdistu, jos talouteen tulee muutoksia suuntaan tai toiseen, esim. toinen jää työttömäksi, alkaa opiskella tai jää kotihoidontuelle tms.
Mikäli kaikki kohdat eivät toteudu, en suosittelisi elämään täysin yhteisvarallisesti. Itse en alkaisi siihen ikinä, mutta tässäkin ketjussa on paljon porukkaa, jolle järjestely tuntuu olevan täysin ok.
Muut kohdat kyllä, mutta vaikka olisi kuinka pienet tulot, niin on meillä onnistunut. Ja todella kauan ollaan hyvin pienillä tuloilla elettykin.
Molemmilla kun on järki päässä, eli jos ei rahat meinaa riittää edes ruokaan, tai kaikkia pakollisia laskuja ei saada maksettua ajallaan, niin ei silloin turhuuteen tuhlata.
Pienillä tuloilla on aina vain suurempi riski, että toinen menee ja käyttää ne vähät rahat johonkin typerään. Luotto pitää olla 100 %, jos halutaan syödä vielä loppukuusta tai ei haluta laskuja perintään.
Kai se parisuhteen lähtökohtakin on että potää luottaa siihen että kumppani ei halua käyttää hyväksi. Yhteinen talous kai harvemmin perustetaan heti siinä vaiheessa kun on tavattu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täysin yhteiset rahat voi toimia, jos pariskunnalla on riittävästi rahaa, kumpikaan ei ole tuhlari tai pihi, näkemykset rahankäyttötottumuksista ja rahan arvosta on hyvin yhteneväinen, eikä kumpikaan säikähdä tai ahdistu, jos talouteen tulee muutoksia suuntaan tai toiseen, esim. toinen jää työttömäksi, alkaa opiskella tai jää kotihoidontuelle tms.
Mikäli kaikki kohdat eivät toteudu, en suosittelisi elämään täysin yhteisvarallisesti. Itse en alkaisi siihen ikinä, mutta tässäkin ketjussa on paljon porukkaa, jolle järjestely tuntuu olevan täysin ok.
Muut kohdat kyllä, mutta vaikka olisi kuinka pienet tulot, niin on meillä onnistunut. Ja todella kauan ollaan hyvin pienillä tuloilla elettykin.
Molemmilla kun on järki päässä, eli jos ei rahat meinaa riittää edes ruokaan, tai kaikkia pakollisia laskuja ei saada maksettua ajallaan, niin ei silloin turhuuteen tuhlata.
Pienillä tuloilla on aina vain suurempi riski, että toinen menee ja käyttää ne vähät rahat johonkin typerään. Luotto pitää olla 100 %, jos halutaan syödä vielä loppukuusta tai ei haluta laskuja perintään.
Kuten sanoin, molemmilla järki päässä.
Jokainen tekee miten parhaaksi näkee. Joillekkin varmasti sopii yhteiset tilit. Itse olen jo nuoresta tottunut, että on oma tili ja omillaan tullaan toimeen. Olen ollut tosi järkevä rahankäyttäjä jo nuoresta. Yli 20 vuotta naimisissa ja ei olla rahasta riidelty. Mieskin on mun koulutuksessa pikku hiljaa oppinut tuhlurista järkeväksi rahan käyttäjäksi:)