Lue keskustelun säännöt.
Onko muita, joilla on puolison kanssa täysin yhteiset rahat?
Jotenkin tuntuu, että lähes kaikki riitelevät rahasta (minkä myös tutkimukset osoittavat) ja kokevat jonkinlaista epäreiluutta. Meillä on pelkästään yhteinen tili, johon menevät kummankin palkat, lapsilisät yms. Kaikki on yhteistä. Ei tarvitse riidellä. Kumpikaan ei kyttää toisen rahankäyttöä eikä tuhlaile. Miehellä on paljon suurempi palkka kuin minulla, mutta verotuksen jälkeen käteen tietysti vain puolet palkasta.
Kommentit (1175)
Itse kyllä tuollaisessa tilanteessa huolehtisin, että ainakin osa perinnöstä menisi itselleni tärkeisiin hyväntekeväisyyskohtaisiin tms. Mutta kukin tyypillään, eihän siinä mitään.
Joo kyllä itsellenikin lapsettomana sisarusten lapset on niin tärkeitä, että suon heille mielelläni perintöni. Ja nyt yhdellä sisaruksen lapsista on jo omakin lapsi, joka on minulle kovin tärkeä.
Aika stereotypinen ajatus, että lapsettomat ovat suvusta irrallisia, bailaavat koko muun ikänsä ja vanhana ei ole ketään, jolle omaisuutensa jättää.
Tietysti me annetaan jo nyt hyvät synttäri- joulurahat jne. mutta ylenmäärin, koska kyllä koko suku haluaa tietysti, että ensijaisesti itse nautimme tienaamistamme rahoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän siihen sanat löytyi, ihan helposti: Laitettaisko käyttötilille käyttöoikeudet niin mä pääsen maksamaan noi sunkin laskut samalla kuin omat. Puoliso ei siis ole kovin kiinnostunut tietotekniikasta ja mä hoidan suurimman osan maksuliikenteestä. Meillä siis omat rahat omilla tileillä ja yhteinen budjetti yhteisille menoille. Laitoin samalla puolisolle käyttöoikeuden mun käyttötiliin, ei hän sitä koskaan ole tarvinnut, mutt reilua niin.
Edelleen en tajua, mitä hoitamista maksuliikenteessä on. Ilmeisesti laskuja ei makseta eräpäivinä, vaan niitä vekslaillaan muihin päiviin tms. Tämä tosin tuo varmasti lisäkuluja, sillä on älytöntä maksaa laskut ennen eräpäivää ja eräpäivän mentyä tulee sakkoja.
En tajua tätä ollenkaan, sillä kk-budjetti on ainakin meillä tehty niin, että palkasta yhteiselle tilille menevä osa kattaa kuukauden menot, erääntyi lasku minä päivänä hyvänsä = voi rauhassa mennä tililtä suoraveloituksena.
Se, että aikuinen ihminen ei jaksa/osaa maksaa laskujaan, koska "ei ole kiinnostunut tietotekniikasta" on kyllä itselleni aikamoinen red flag. Minne sellaisen ihmisen edes uskaltaisi päästää koskaan yksin minnekään, lähes joka paikassa kun vaaditaan jo "tietotekniikan" osaamista.
Lapsen asemassahan tuollainen ihminen on, jonka laskuja makselemaan tarvitaan aikuinen.
Niin joskus toinen ei vain kykene hoitamaan pankki asiointia sairaudesta johtuen. Yhteinen tili ollut 42 v hyvin toiminut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän siihen sanat löytyi, ihan helposti: Laitettaisko käyttötilille käyttöoikeudet niin mä pääsen maksamaan noi sunkin laskut samalla kuin omat. Puoliso ei siis ole kovin kiinnostunut tietotekniikasta ja mä hoidan suurimman osan maksuliikenteestä. Meillä siis omat rahat omilla tileillä ja yhteinen budjetti yhteisille menoille. Laitoin samalla puolisolle käyttöoikeuden mun käyttötiliin, ei hän sitä koskaan ole tarvinnut, mutt reilua niin.
Edelleen en tajua, mitä hoitamista maksuliikenteessä on. Ilmeisesti laskuja ei makseta eräpäivinä, vaan niitä vekslaillaan muihin päiviin tms. Tämä tosin tuo varmasti lisäkuluja, sillä on älytöntä maksaa laskut ennen eräpäivää ja eräpäivän mentyä tulee sakkoja.
En tajua tätä ollenkaan, sillä kk-budjetti on ainakin meillä tehty niin, että palkasta yhteiselle tilille menevä osa kattaa kuukauden menot, erääntyi lasku minä päivänä hyvänsä = voi rauhassa mennä tililtä suoraveloituksena.
Se, että aikuinen ihminen ei jaksa/osaa maksaa laskujaan, koska "ei ole kiinnostunut tietotekniikasta" on kyllä itselleni aikamoinen red flag. Minne sellaisen ihmisen edes uskaltaisi päästää koskaan yksin minnekään, lähes joka paikassa kun vaaditaan jo "tietotekniikan" osaamista.
Lapsen asemassahan tuollainen ihminen on, jonka laskuja makselemaan tarvitaan aikuinen.
No mä maksan ne laskut samalla kun palstailen täällä, puoliso saattaa samaan aikaan vaihtaa mulle renkaita tai laakereita autoon, mua ei ne hommat kiinnosta vaikka laakerinkin osaan teoriassa vaihtaa. Ei siikään ole mitään järkeä että molemmat tekee samaa asiaa.
Vaikka suurin osa laskuista tulee eenä,en periaattesta laita suoraveloitukseen, tarkistan laskut ja siirrän eräpäivän tilipäivään, loppusaldo on sitten käytettävissä ostoksiin. Ja aina välillä on jotain normaalista poikkeavia laskuja, lapsen harrastukseen yms.
Tällä palstalla ei yhtään ymmärretä sitä, että joskus voi jotain tehdä puolison puolesta. Nämä ovat niin "yli-itsenäisiä" 😉
Ja sitä paitsi minäkin tykkään nähdä laskut, kun ne tulee. Ja samalla kun katson mm. kaikki asumisen laskut, maksan ne myös pois. En yhtään tykkäisi että menevät automaattisesti, enkä ainakaan että menisivät vasta eräpäivänä.
Hölmöä maksaa ennen erääntymispäivää sen voi hyväksyä ja sitten menee eräpäivänä.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on meidän yhteisiä rahoja ja vaimon rahoja.
Tää on näin 2020-luvulla jo niiiiiiin kulunut vitsi.
Varmaan aika monella menee juuri noin. Asiaa mutkistaa tilanne, jossa ollaan uusperheessa jossa vain toisella on lapsia ennestään ja sitten tulee lisää lapsia. Siihen päälle kun tulee vielä toiselle isohko perintö, niin riidat onkin valmiina. Etenkin jos perintöosuutta haluaa aikanaan siirtää eteenpäin omalle lapselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän siihen sanat löytyi, ihan helposti: Laitettaisko käyttötilille käyttöoikeudet niin mä pääsen maksamaan noi sunkin laskut samalla kuin omat. Puoliso ei siis ole kovin kiinnostunut tietotekniikasta ja mä hoidan suurimman osan maksuliikenteestä. Meillä siis omat rahat omilla tileillä ja yhteinen budjetti yhteisille menoille. Laitoin samalla puolisolle käyttöoikeuden mun käyttötiliin, ei hän sitä koskaan ole tarvinnut, mutt reilua niin.
Edelleen en tajua, mitä hoitamista maksuliikenteessä on. Ilmeisesti laskuja ei makseta eräpäivinä, vaan niitä vekslaillaan muihin päiviin tms. Tämä tosin tuo varmasti lisäkuluja, sillä on älytöntä maksaa laskut ennen eräpäivää ja eräpäivän mentyä tulee sakkoja.
En tajua tätä ollenkaan, sillä kk-budjetti on ainakin meillä tehty niin, että palkasta yhteiselle tilille menevä osa kattaa kuukauden menot, erääntyi lasku minä päivänä hyvänsä = voi rauhassa mennä tililtä suoraveloituksena.
Se, että aikuinen ihminen ei jaksa/osaa maksaa laskujaan, koska "ei ole kiinnostunut tietotekniikasta" on kyllä itselleni aikamoinen red flag. Minne sellaisen ihmisen edes uskaltaisi päästää koskaan yksin minnekään, lähes joka paikassa kun vaaditaan jo "tietotekniikan" osaamista.
Lapsen asemassahan tuollainen ihminen on, jonka laskuja makselemaan tarvitaan aikuinen.
Niin joskus toinen ei vain kykene hoitamaan pankki asiointia sairaudesta johtuen. Yhteinen tili ollut 42 v hyvin toiminut.
Niin, silloin ei enää olekaan kykeneväinen hoitamaan ja tuskin muutoinkaan asioitaan tai liikkumaan yksin jossain. Kaikilla sekin on edessä. En ymmärrä, miksi siihen heittäytyisi nyt, kun on vielä kykeneväinen.
Vierailija kirjoitti:
Varmaan aika monella menee juuri noin. Asiaa mutkistaa tilanne, jossa ollaan uusperheessa jossa vain toisella on lapsia ennestään ja sitten tulee lisää lapsia. Siihen päälle kun tulee vielä toiselle isohko perintö, niin riidat onkin valmiina. Etenkin jos perintöosuutta haluaa aikanaan siirtää eteenpäin omalle lapselle.
Perinnöllä on aika vähän tekemistä yhtfisen tilin ksnssa. Omaisuus harvemmin on yhteistä vaikkakin se tietysti voi olla 50/50. Samalla tavalla rahatkaan ei ole yhteisiä vaikka ne yhteiselle tilille menisikin ja niitä voisi kumpi tahansa. On kuitenkin sinun tulot ja minun tulot. Missä tahansa vaiheessa omista tuloista on oikeus päättä millaiselle tilille ne menevät. Yksin voit päättää siitä että tili on vain sinun käytössä. Mutta jos haluat että tiliä käytetään yhdessä siihe vaaditaan moöempien päätös ja hyväksyntä. Yhteiset rahat on aina harkittu päätös, omat rahat ei välttämättä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehdottomasti pitää olla omat tilit, jonne palkka ohjautuu!
Jos toinen kuolee, niin siinä on kaikki rahat suljetuilla tileillä ja minkään ei pääse käsiksi ennen kuin perunkirjoitus on tehty.
Tärkeää on myös, että jos lainat ovat yhteisiä, niin molemmat sitä myös lyhentävät. Tämä on erityisen tärkeää, jos ei olla naimissa. Luottaa voi mutta sinisilmäinen ei pidä olla.
Käyttöoikeuksilla hoituu sitten se yhteiset rahat. Meillä molemmilta menee lainanoitotilille sama summa kuukausittain. Muuten laskut maksetaan siltä tililtä missä rahaa on. Kumpikaan ei tuhlaile ja isommista hankinnoista keskustellaan ennen ostopäätöstä.
"Jos toinen kuolee, niin siinä on kaikki rahat suljetuilla tileillä ja minkään ei pääse käsiksi ennen kuin perunkirjoitus on tehty."
Ei tuo nyt kyllä sitä automaattisesti tarkoita että kaikki rahat olisi yhdellä ainoalla tilillä josta varoja ei mitenkään saa nostettua vaikka tulot yhteiselle tilille ohjautuisikin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yhteiset rahat on aina harkittu päätös, omat rahat ei välttämättä.
Mitä tarkoitat, ei välttämättä. Kyllä se ihan jokaisen välttämättä tehtävä päätös, haluaako säilyttää oman tilinsä vai ottaa yhden yhteisen, tai minne haluaa palkkansa ohjautuvan. Ei se mikään luonnonlaki todellakaan ole.
Täällä suurin osa on selittänyt, miten on täysin yhteiset rahat, mutta omat tilit ja ihan yksin saa päättää, miten rahoja käyttää, kumpikin saa, joten en ymmärrä, mitä ne tämmöiset täysin yhteiset rahat on.
Täysin yhteisiä ovat vain rahat, jotka ovat yhdellä, molempien käytettävissä olevalla tilillä ja joista kumpikaan ei käytä mitään kysymättä ensin toiselta.
Kaikki muut ovat vain variaatiota erilaisista taloudenpitotavoista, jotka välttämättä on jokaisen itse JA yhdessä toisen kanssa päätettävä, miten tehdään.
"Mitä tarkoitat, ei välttämättä. Kyllä se ihan jokaisen välttämättä tehtävä päätös, haluaako säilyttää oman tilinsä vai ottaa yhden yhteisen, tai minne haluaa palkkansa ohjautuvan. Ei se mikään luonnonlaki todellakaan ole."
Missä kohtaa on pakko tehdä päätös että haluaa säilyttää oman tilin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käsitteistä sinällää on turha kiistellä täysin yhteiset rahat kun voi toiselle tarkoittaa hiukan eri asiaa kun toiselle.
Voisin sanoa että meillä on täysin yhteiset rahat. Juoksevat kulut maksetaan tililtä jossa on rahaa. Käyttötilejä on kaksi toiselle tulee maatalouden tulot, toiselle käytännössä muu. Omaisuus on 50/50. Silti molemmilla on omia tuloja, omia menoja, omia tiliejä, omia säästöjä, omia sijoituksia jne.
Omat tilit on, mutta ei lasketa kuka maksaa mitäkin.
Meillä on vain yhteiset lapset, joten jos jommallekummalle jää mammonaa kuoleman jälkeen, niin lapsillemme se menee.
Ei siis ole väliä pääseekö jompikumpi pienemmillä kustannuksilla tai jääkö toisella enemmän varoja sijoituksiin tms. Kaikki mitä jäljelle jää, menee omien lasten hyväksi.
Jos ero tulee, on paljon helpompaa kun on erilliset omaisuudet ja avioehto tehtynä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Mitä tarkoitat, ei välttämättä. Kyllä se ihan jokaisen välttämättä tehtävä päätös, haluaako säilyttää oman tilinsä vai ottaa yhden yhteisen, tai minne haluaa palkkansa ohjautuvan. Ei se mikään luonnonlaki todellakaan ole."
Missä kohtaa on pakko tehdä päätös että haluaa säilyttää oman tilin?
Ainakin siinä vaiheessa on pakko tehdä päätös kun mennään yhteiseen talouteen. Oletan, että ainakin nykyään on ennen yhteenmuuttoa kumppanin kanssa ihmisellä oma, henkilökohtainen pankkitili. Jotain tuloahan on yleensä yksin eläessä. Tuskin omat tulot ovat menneet vanhempien tileille? Jos vaikka olisikin, niin pakko on tehdä päätös perustaako oma tili vai yhteinen tili. Ei kai voi jatkaapitää rahojaanq vanhempien tileillä edelleen? En keksi mitään tilannetta etteikö ihmisellä olisi ollut elämänsä jossain vaiheessa oma tili.
No, sanokaa te joilla ei ole ollut ikinä omaa, vain omalla nimellä ja käyttöoikeudella olevaa tiliä tai pakkoa tehdä päätös omasta tilistä, sen edelleen säilyttämisestä tai sen menettämisestä.
Oli miten vain, mutta päätös yhteisistä rahoista ja tileistä on jossain vaiheessa tehty ja samalla päätös mitä tehdään sille jo olemassailevalle omalle tilille.
Vierailija kirjoitti:
Käsitteistä sinällää on turha kiistellä täysin yhteiset rahat kun voi toiselle tarkoittaa hiukan eri asiaa kun toiselle.
Voisin sanoa että meillä on täysin yhteiset rahat. Juoksevat kulut maksetaan tililtä jossa on rahaa. Käyttötilejä on kaksi toiselle tulee maatalouden tulot, toiselle käytännössä muu. Omaisuus on 50/50. Silti molemmilla on omia tuloja, omia menoja, omia tiliejä, omia säästöjä, omia sijoituksia jne.
Eihän teilla silloin ole täysin yhteiset rahat. On omia tuloja, omia menoja, omia tilejä, omiasäästöjä, omia sijoituksia jne. Nehän ovat silloin ihmisen henkilökohtaisia rahoja ja tuloja. Miksi niitä silloin edes olisi jos ne toisaalta ovatkin kaikki yhteisiä?
Käsitteet ovat kyllä täällä aika erikoisia ja usein epäloogisia. Käsitän tämän ko. keromuksen näin, että meillä ovat tilit ja sijoitukset henkilökohtaisia. Mutta jos tarve vaatii niin niiltä rahaa käytämme yhteiseen talouteen. Mutta ne ovat silti silloin "väliajat" omiamme.
Vierailija kirjoitti:
"Mitä tarkoitat, ei välttämättä. Kyllä se ihan jokaisen välttämättä tehtävä päätös, haluaako säilyttää oman tilinsä vai ottaa yhden yhteisen, tai minne haluaa palkkansa ohjautuvan. Ei se mikään luonnonlaki todellakaan ole."
Missä kohtaa on pakko tehdä päätös että haluaa säilyttää oman tilin?
Oletko mennyt vauvana parisuhteeseen? Ikinä ollut omaa tiliä?
Mulla on aina ollut oma tili jonne vain mulla käyttöoikeus. Laskut maksellaan tulojen mukaan. Kun tienasin enemmän, maksoin enemmän. Nykyään puoliso tienaa enemmän. Itse ostan harkiten ja puolisolla on enemmän näitä ns. heräteostoksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Mitä tarkoitat, ei välttämättä. Kyllä se ihan jokaisen välttämättä tehtävä päätös, haluaako säilyttää oman tilinsä vai ottaa yhden yhteisen, tai minne haluaa palkkansa ohjautuvan. Ei se mikään luonnonlaki todellakaan ole."
Missä kohtaa on pakko tehdä päätös että haluaa säilyttää oman tilin?
Oletko mennyt vauvana parisuhteeseen? Ikinä ollut omaa tiliä?
Yhteinen tili on ja pysyy myös kun parisuhde alkaa. Siitä ei tarvitse tehdä mitään erillistä päätöstä siinä vaiherssa. Jos halutaa yhteinen tili tai vaikka molempien tileille käyttöokeus siihen tarvitaan molempien päätös. Mikä tuossa on vaikea ymmärtää ellet sitten ihan ktse ole avuton vauva.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on ollut aina yksi yhteinen tili jonne meni palkat, nyt eläkkeet.
Ikinä ei ole rahasta riidelty. Kummallakaan ei ole kalliita harrastuksia. Ei tarvitse kysellä voinko ostaa jotakin, tietysti isoista hankinnoista jutellaan. Kumpikin olemme säästäväisiä.
Minun s-tililleni ei voi lisätä miestä käyttäjäksi mutta yhdessä nekin rahat käytämme, kohta ikkunaremppaan.
Sijoitukset on mieheni nimissä mutta yhteisiin juttuihin niitäkin käytämme.
Lapsettomina ei tarvitse perintöasioita ajatella ja tili on tai-tili joten leskelle jää käytettäväksi.
"Lapsettomina ei tarvitse perintöasioita ajatella ja tili on tai-tili joten leskelle jää käytettäväksi."
Eikö lapsettomina olisi syytä ajatella perintöasioita? Eikö teitä kiinnosta, mihin teidän omaisuus menee sitten kun teistä molemmista aika jättää? Vai onko automaattisesti ja kaikissa tilanteissa että omaisuus menee teidän sisaruksille (jos niitä on), tai sisarusten kuoltua ketä nyt heidän tilallee sattuu perintökaaren mukaan tulemaan?
Itse kyllä tuollaisessa tilanteessa huolehtisin, että ainakin osa perinnöstä menisi itselleni tärkeisiin hyväntekeväisyyskohtaisiin tms. Mutta kukin tyypillään, eihän siinä mitään.
Kaikki menee sisarusten lapsille testamentin mukaan.
"Lapsettomina ei tarvitse perintöasioita ajatella ja tili on tai-tili joten leskelle jää käytettäväksi."
Eikö lapsettomina olisi syytä ajatella perintöasioita? Eikö teitä kiinnosta, mihin teidän omaisuus menee sitten kun teistä molemmista aika jättää? Vai onko automaattisesti ja kaikissa tilanteissa että omaisuus menee teidän sisaruksille (jos niitä on), tai sisarusten kuoltua ketä nyt heidän tilallee sattuu perintökaaren mukaan tulemaan?
Itse kyllä tuollaisessa tilanteessa huolehtisin, että ainakin osa perinnöstä menisi itselleni tärkeisiin hyväntekeväisyyskohtaisiin tms. Mutta kukin tyypillään, eihän siinä mitään.