Lue keskustelun säännöt.
50/50 malli raha-asioissa avioliitossa.
24.02.2026 |
Miehelläni on huomattavasti parempi palkka kuin minulla.Hänen palkkansa on nettona n 4500 e ja minulla n 1600 e / kk. Hänellä on myös vuokratuloja huomattavan iso summa kuukausittain. Maksaa tietysti veroa niistä, ymmärrän sen, että kaikki tulot ei jää hänen käyttöönsä.
Mutta meillä on aina ollut ns 50/50 malli. Puoliksi maksetaan Asuminen, sähkö. Ruokaa ostetaan miten milloinkin, mutta yleensä minä olen vastuussa ruokaostoksista, hygieniatarvikkeista, pesukoneista, lääkkeistä.. Mies tuo satunnaisilla kauppareissulla vaikka banaaneja, leivän tms joka sattuu olemaan loppu. Yleensä koskaan ei ole loppu mikään. Minä ostan kaiken yleensä, kuivamuonat, kahvit, kaikki päivittäiset ateriat jms. Eli käytännössä minä hoidan ruokalaskut. Minä myös teen ruoat. Minä hoidan kodin siivoukset. Meillä on molemmilla lapsia, mutta kaikki kohta täysi-ikäisiä. Kukaan ei asu meillä vakituisesti. Mutta käyvät. Minun lapseni useimmin, (2lasta) jolloin myös hoidan heidän ruoka-ostokset jne Molemmilla omat autot, ja kulut niistä maksetaan omista. Nyt aloittaisin mielelläni opiskelut. Mieheni kannustaa ja sanoo, että aloita vain. Meillä on yhteisiä säästöjä jonkin verran. Sanoi, että sieltä voi sitten tarvittaessa ottaa. En haluaisi niitä käyttää. Ne on kuitenkin myös yhteisiä säästöjä, mutta enemmän minun varojani siellä on. En jaksa nyt selittää miten, mutta siellä oli jo minun omia entisiä säästöjä ennen tätä liittoa.
Olen välillä miettinyt tämän systeemin reiluutta. Nyt jotenkin enemmän . Olen miettinyt että säästöihin ei tarvitsisi koskea ja pärjäisin, jos menot suhteutettaisiin. Hänen mielestä ei ole reilua, että hän vaikka maksaisi sähkölaskun kokonaan. Ne pitää mennä puoliksi.
Minulla jää muutama satanen säästöön joskus kk palkasta, jotka laitan säästötilille. Mies laittaa saman verran. Hänen omalla tilillään on useita tuhansia, minulla muutama euro kulujen jälkeen ennen seuraavaa palkkapäivää.
Hänellä on tulossa perintöäkin paljon, kun hänen suvussaan on kaksi lapsettonta läheistä jotka hän perii veljensä kanssa. Minä olen luonnollisesti ulkona tästä perinnöstä.
Elän vaatimattomasti. En matkustele, en käy hoitoloissa. Vaatteita ostan,jos on pakko. Samoin on mieheni. Hän on hyvin säästeliäs. Meillä on kaksi eri elintasoa saman katon alla.
Miten muilla?
Onko tämä reilua mielestänne?
Mielipiteitä kuulisin mielelläni
Kommentit (81)
1. miksi sinä olet panostanut säästötilille isommin, jos muuten maksatte kaiken 50/50? Otat omasi pois. Ylipäätään olen sitä mieltä, että molemmilla omat säästöt ja juoksevat kulut yhteisistä rahoista, jos jotain, sillä eron tai kuoleman hetkellä yhteiset säästöt tuottavat vain ongelmia - vaikka sitä tilannetta kukaan ei tietysti toivo.
2. Niillä säästöilläsi voit opiskella. Itselläni on sama tilanne, että lähdin työelämästä opiskelemaan ja olen elättänyt itseni omilla rahoilla, en puolison, koska opiskelupäätös oli omani enkä ymmärrä miksi sen pitäisi silloin vaikuttaa puolisooni.
3. Muutoin maksaminen 50/50, mutta miksi sinä maksat ruuat? Ottakaa yhteinen tili ja kortti, jolta myös ruuat voidaan ostaa täysimääräisesti.
4. Tasatkaa kotityöt. Kun kulut maksetaan 50/50, on myös kotityöt tehtävä tasan, vaikka se on joskus miehille vaikeaa ymmärtää. Sekä raha että työ ovat käypiä panoksia. Toinen vaihtoehto on tasata panokset työn ja rahan suhteen: toinen maksaa enemmän ja toinen tekee enemmän.
joku alkaa varmasti puhu rakkaudesta ja blaablaasta, mutta itselläni tällainen jako on toiminut ja molemilla säilyy tasapuolinen rooli shteessa, kun toinen ei koe olevansa vain maksava mahdollista ja toinen ilmainen kotiorja. Näin meille myös jää nimenomaan rahaa ja aikaa tehdä mukavia asioita yhdessä ja voimme panostaa parisuhteeseen, kun aikaa ei mene esimerkiksi turhaan riitelyyn ja vatvomiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä ihan vastaava tilanne ilman lapsia tosin. Olen tk-eläkkeellä ja ansioni ovat vähäisemmät kuin aloittajalla.
Maksoin kaiken yhteiseen elämiseen liittyvän ja mieheni oli juurikin tuo banaanintuoja. Paine omasta selviytymisestäni oli kova enkä olisi halunnut joutua pyytämään mitään. Mielestäni aikuisen ihmisen pitäisi ymmärtää ilman erillisiä keskusteluja, että asuminen, ruoka, eläminen maksaa.
Lopulta ajauduin siihen tilanteeseen, jossa minun piti selittää miten elämässä kuuluu toimia. Alku tässäkin oli todella vaikeaa miehen saituuden vuoksi. Tällä hetkellä tämä tuo kaupasta muutakin, kuin niitä banaaneja ja lämmityksestä maksaa puolet. Tämä riittäköön minulle, vaikka tilanne onkin aiheuttanut katkeruutta.
Miten tuo 50/50 toimii ruuassa, kun miehet syö yleisemmin 2/3 ruuasta?
Ja siis se oma mielipide: ei ole minusta reilua enkä suostuisi elämään noin.
Meillä jaetaan kulut tulojen suhteessa. Eli 50/50 vain, jos tulot on samat. Jos tulot on erikokoiset, katsomme nettotuloista molemmille saman prosentuaalisen osuuden. Toki meidän tulotasot on lähempänä toisiaan kuin teillä, enemmän tienaavan rooli on vaihtunut (mies tienaa enemmän, mutta jossain vaiheessa minun tulot oli isommat) ja tämä on ollut meillä tapa tasata myös pikkulapsivuosien talouksia.
Mutta siis meidän tyylillä jos kuvitellaan että teidän yhteiset menot olisivat vaikka 2000€/kk, niin kumpikin laittaisi 33 % tuloistaan yhteiselle tilille. Eli mies 1 485 € ja sinä 528 €. Tai ehkä mies 1600 € ja sinä 570 € niin tulisi mukavan pyöreät summat ja pientä yhteistä puskuriakin kerättyä.
Jos kulut jaetaan 50/50 niin silloin kyllä jaetaan ne kotityötkin 50/50.
voiko oikeasti olla niin tyhmiä naisia, että suostuvat 50/50 kulumenoihin, mutta tekevät vielä sen päälle kotityöt ja ruuat?
No siinä on ainakin miesten helppo hyväksikäyttää
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ymmärrä, miten päivittäistavaroiden ostamisessa voi olla noin paljon epäsuhtaa? Jos haluatte oikeasti mennä 50/50, laitatte yhteisen taloustilin, johon molemmat laittaa saman summan ja sieltä maksetaan kaikki yhteiset menot, myös ne päivittäistavarat. Ja se summa päätetään sen mukaan, miten pienituloisemman (eli sinun) tulot antaa myöten, eli kuinka paljon haluat jäävän omaan henkilökohtaiseen käyttöösi.
Tuolla tuloerolla reilumpaa olisi kyllä suhteuttaa menoja jonkin verran.
Viimeinen lause kertoo kaiken: Meillä on kaksi eri elintasoa saman katon alla.
Hommaisin oman katon
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten mies perustelee 50/50 mallin tai miksi olet siihen suostunut?
Reilumpi on tulojen suhteessa kulujen maksaminen. Teillä se olisi 75/25
No se on helppo perustella. Omaa tulotasoaan voi kehittää avioliitossakin eikä loisia toisen siivellä.
Kun tulot oleellisesti muuttuu, mietitään kulurakennetta ja maksujen suhdetta uudelleen.
Todella epäreilua kun on noin iso tuloero. Meillä on 50/50 mutta mies saa näppiin 2700 ja minä 3300, eli ei ole mitenkään älytön tuloero. Mies on reilusti isompikokoinen kuin minä ja käy viikolla itse hakemassa täydennystä kaappiin, enkä siitä maksa, se on sovittu niin. Oli ennen urheilija ja ruokaa paloi.
Teidän talouden nettotulot on 6100 euroa. Sinun osuus siitä 1600/on 26 % ja se kuuluisi olla sinun osuutesi juoksevista laskuista. Ja ruuat vähintään puoliksi! Miehet syö enemmän kuin naiset, yleensä. Ei ole tosiaankaan reilua tuo teidän jako.
Minä jo uhkaisin erolla, jos ei homma muutu. Enkä kävisi enää kaupassa enkä siivoaisi. Nimittäin tyhjät hyllyt, ja sotkuinen koti, alkaisiko miehellekin valjeta? Älä anna kupata itseäsi ja ole piikana.
Ja avaa oma säästötili!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten mies perustelee 50/50 mallin tai miksi olet siihen suostunut?
Reilumpi on tulojen suhteessa kulujen maksaminen. Teillä se olisi 75/25
No jos ajatellaan että asutaan omissa asunnoissa ja syödään omat ruuat, silloin kumpikin maksaa sen minkä käyttää. En oikeen näe perustelluksi että pienempituloinen tulee yheiseen talouteen säästämään kuluissaan. Kumpikin asuu, tarvitsee lämpöä, valoa, nettiä, jääkaappia, telkkaria, syö (no tää voi olla tulkinnallisempi) yms ihan samalla tavalla... miksi toisen pitäisi maksaa enempi?
Ja ei, meillä mies ei ole mikään suursyömäri ja söisikin varmaan edullisempaa, että tää palstan vakiolause ei ole nyt validi.
Olen ihan samoilla linjoilla. Miksi parisuhde olisi hyötysuhde?
Sitäkään en ymmärrä, miksi ap menee ruokakauppaan, miksi ei yksinkertaisesti sano miehelle, että käydään vuorotellen, jääkaapin ovessa on kauppalista. Todennäköisesti mies ei kieltäytyisi, hän vain on joutunut tottumaan siihen, että ap tietää niin paljon paremmin, mitä kaupasta pitää tuoda, että ei ole halunnut rikkoa toisen valta-asemaa.
Avioliittolain mukaan molempien tulee osallistua perheen elatukseen kykyjensä mukaan, ei tulojensa mukaisesti! Sama pätee jokaiseen parisuhteeseen. Jos et halua maksaa, kuittaa elatusosuutesi kotitöillä.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä, miten päivittäistavaroiden ostamisessa voi olla noin paljon epäsuhtaa? Jos haluatte oikeasti mennä 50/50, laitatte yhteisen taloustilin, johon molemmat laittaa saman summan ja sieltä maksetaan kaikki yhteiset menot, myös ne päivittäistavarat. Ja se summa päätetään sen mukaan, miten pienituloisemman (eli sinun) tulot antaa myöten, eli kuinka paljon haluat jäävän omaan henkilökohtaiseen käyttöösi.
Tuolla tuloerolla reilumpaa olisi kyllä suhteuttaa menoja jonkin verran.
Näinhän sen kuuluisi mennä, että laitetaan yhteiselle tilille sama määrä rahaa ja sieltä maksetaan sitten yhdessä ne yhteiset ostokset.
Jos nainen ostaa suurimmaksi osaksi ruokakuluja, niin taitaa se suhdanne oikeasti mennä 70/30 ja niin, että nainen ostaa enemmän kuin mies, varsinkin jos sitä ei mitenkään seurata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pahoittelen ensimmäistä ajatusta joka on se että aloitus on lähes identtinen tyyliltään siihen "mies lupaa kalliita lahjoja mutta ei sitten niitä osta" -tarinaan. Toinen on se että jos maksatte kaiken puoliksi niin miten on mahdollista että miehen tilillä on VAIN useita tuhansia, mihin loput rahat menevät? Koska jos on nettona 4500 + vuokratulot ja ap:n osuus kuluista on noin 1500 niin miehelle pitäisi jäädä tuntuvat säästöt joka kuukausi. Joku tässä nyt mättää.
Jos ap oikeasti olet tässä tilanteessa niin olen myös pahoillani. Ei noin ahneen tyypin kanssa kannata yhteistä taloutta tai säästötiliä ainakaan pitää :(
Vierailija kirjoitti:
En tajua. Minä tienaan nettona 1800 e kuussa, eikä todellakaan ole varaa autoon, lapsiin tai säästämiseen. Miten ihmeessä aapeellä on?
Mutta juu, muuten sama tilanne meillä ja olen ihan tyytyväinen. Mies tienaa nettona reilu kolme tonnia kuussa, 50-50 maksetaan kaikki. En ole loi nen.
Mihin ihmeeseen sinun rahat menee, jos sinulla ei ole autoa, lapsia eikä säästämistä? Asuminen on arvatenkin miehen tulojen mukaan päätetty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaimon kanssa kun aikanaan yhteen muutettiin (ennen avioliittoa) niin sovimme, että talous on yhteinen, eikä meillä sen jälkeen ole ollut "omaa rahaa". Vaimollani on säännölliset tulot n.2800e/kk. Itselläni on vuorotyöstä ja työtilanteesta riippuen tulot 2000-3200e/kk. Lisäksi saamme lapsilisät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten mies perustelee 50/50 mallin tai miksi olet siihen suostunut?
Reilumpi on tulojen suhteessa kulujen maksaminen. Teillä se olisi 75/25
No jos ajatellaan että asutaan omissa asunnoissa ja syödään omat ruuat, silloin kumpikin maksaa sen minkä käyttää. En oikeen näe perustelluksi että pienempituloinen tulee yheiseen talouteen säästämään kuluissaan. Kumpikin asuu, tarvitsee lämpöä, valoa, nettiä, jääkaappia, telkkaria, syö (no tää voi olla tulkinnallisempi) yms ihan samalla tavalla... miksi toisen pitäisi maksaa enempi?
Ja ei, meillä mies ei ole mikään suursyömäri ja söisikin varmaan edullisempaa, että tää palstan vakiolause ei ole nyt validi.
Olen ihan samoilla linjoilla. Miksi parisuhde olisi hyötysuhde?
Sitäkään en ymmärrä, miksi ap menee ruokakauppaan, miksi ei yksinkertaisesti sano miehelle, että käydään vuorotellen, jääkaapin ovessa on kauppalista. Todennäköisesti mies ei kieltäytyisi, hän vain on joutunut tottumaan siihen, että ap tietää niin paljon paremmin, mitä kaupasta pitää tuoda, että ei ole halunnut rikkoa toisen valta-asemaa.
Avioliittolain mukaan molempien tulee osallistua perheen elatukseen kykyjensä mukaan, ei tulojensa mukaisesti! Sama pätee jokaiseen parisuhteeseen. Jos et halua maksaa, kuittaa elatusosuutesi kotitöillä.
Parisuhteessa eletään yleensä yhteistä elämää eikä kahta eri taloutta. Ei siinä voi elää niinkään, että parisuhteen toisella osapuolella ei jää menojen jälkeen mitään säästöön tai hän ei voi ostaa itselleen koskaan mitään, kun hänen rahansa kuluu yhteisen talouden pyörittämiseen.
Vierailija kirjoitti:
Täällä ihan vastaava tilanne ilman lapsia tosin. Olen tk-eläkkeellä ja ansioni ovat vähäisemmät kuin aloittajalla.
Maksoin kaiken yhteiseen elämiseen liittyvän ja mieheni oli juurikin tuo banaanintuoja. Paine omasta selviytymisestäni oli kova enkä olisi halunnut joutua pyytämään mitään. Mielestäni aikuisen ihmisen pitäisi ymmärtää ilman erillisiä keskusteluja, että asuminen, ruoka, eläminen maksaa.
Lopulta ajauduin siihen tilanteeseen, jossa minun piti selittää miten elämässä kuuluu toimia. Alku tässäkin oli todella vaikeaa miehen saituuden vuoksi. Tällä hetkellä tämä tuo kaupasta muutakin, kuin niitä banaaneja ja lämmityksestä maksaa puolet. Tämä riittäköön minulle, vaikka tilanne onkin aiheuttanut katkeruutta.
Ota käyttöön kirjanpito, niin saat kulut eurolleen selville. Sen perusteella perit mieheltä joka kuukausi sen summan, minkä hän on sinulle velkaa. Kirjanpidostahan se selviää.
Miettisin kyllä sitäkin että onko ap:n mies oikeasti yhdessä rakkaudesta, vai sen takia että on halvempaa ja mukavampaa asua jonkun kanssa yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Pahoittelen ensimmäistä ajatusta joka on se että aloitus on lähes identtinen tyyliltään siihen "mies lupaa kalliita lahjoja mutta ei sitten niitä osta" -tarinaan. Toinen on se että jos maksatte kaiken puoliksi niin miten on mahdollista että miehen tilillä on VAIN useita tuhansia, mihin loput rahat menevät? Koska jos on nettona 4500 + vuokratulot ja ap:n osuus kuluista on noin 1500 niin miehelle pitäisi jäädä tuntuvat säästöt joka kuukausi. Joku tässä nyt mättää.
Jos ap oikeasti olet tässä tilanteessa niin olen myös pahoillani. Ei noin ahneen tyypin kanssa kannata yhteistä taloutta tai säästötiliä ainakaan pitää :(
Sijoituksiin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten mies perustelee 50/50 mallin tai miksi olet siihen suostunut?
Reilumpi on tulojen suhteessa kulujen maksaminen. Teillä se olisi 75/25
No jos ajatellaan että asutaan omissa asunnoissa ja syödään omat ruuat, silloin kumpikin maksaa sen minkä käyttää. En oikeen näe perustelluksi että pienempituloinen tulee yheiseen talouteen säästämään kuluissaan. Kumpikin asuu, tarvitsee lämpöä, valoa, nettiä, jääkaappia, telkkaria, syö (no tää voi olla tulkinnallisempi) yms ihan samalla tavalla... miksi toisen pitäisi maksaa enempi?
Ja ei, meillä mies ei ole mikään suursyömäri ja söisikin varmaan edullisempaa, että tää palstan vakiolause ei ole nyt validi.
Miksi edes asua yhdessä, jos on tarkoitus elää täysin erillistä elämää?
Onko teillä joku yhteinen tili yhteisille menoille vai miten siis maksatte nuo ruokajutut? Tuo kuulostaa, että maksat enemmän kuin puolet noiden ruokien osalta.
Suosittelen, että avaatte yhteisen tilin ja maksatte sieltä yhteisen talouden kustannukset: vuokran, sähkön ja ruoan. Sitten määrittelette, mikä teistä on reilu tapa osallistua yhteisiin kustannuksiin. Se voi olla 50/50, se voi olla myös jotain muuta. Mutta mitä valitsettekin, niin siirrätte kuukausittain sen verran rahaa yhteiselle tilille. Jos rahat loppuu ennen aikojaan, niin tarviitte tiukemman budjetin tai enemmän rahaa tilille.