Päiväkodissa valitetaan äidille, mutta ei isälle - onko muilla tällaista?

Vierailija kirjoitti:

No onpa nyt ihmeellinen märinäketju. Hoitakaa itse lapsenne jos mikään ei kelpaa. 
Ja voin sanoa sen verran, että jos asioista ei puhuta päivittäin ja kerrota riidoistatai syömisistä niin milloin sitten?

 Vasukeskustelussa pari kertaa vuodessa??  Siitähän meteli syntyisi kun pimitetään tietoa!  
Ja kyllä meillä kerrotaan ihan  isille samat  asiat kuin äideillekin ja isät kuskaakin  lapsia paljon ainakin täälläpäin. 
Ja jos nyt vielä sekin että ei meillä naiset tappele töissä keskenään. Ihan ollaan normaaleissa väleissä kuten normaalissa työpaikassa. 

Minusta on täysin eri asia, että perheet ovat tietoisia lapsen tilanteesta kuin se, että joka päivä avaudutaan samoista asioista. 

"Kyllikille ei tänäänkään maistunut ruoka, eikä hän malttanut rauhoittua syömään." Miksi tämä pitää kertoa joka päivä? Kyllä Kyllikin vanhemmat tietävät, että ruoka maistuu Kyllikille päiväkodissa vain harvoin. Asia ei muutu sillä, että joka päivä kertoo Kyllikin itsensä kuunnellessa, ettei Kyllikki tänäänkään syönyt.

"Taas oli Kalevilla levoton päivä." Kalevin vanhemmat kyllä tietävät, että heidän poikansa ei ole se ryhmän rauhallisin, vaan Kalevi on vilkas ja liikunnallinen. Se vilkkaan Kalevin levoton päivä on äärimmäisen todennäköinen, kun Kalevista on kyse. Miksi ei nosteta esille niitä asioita, jotka vilkkaudesta huolimatta sujuivat hyvin? Kalevilla voi olla hyvät sosiaaliset taidot, motoriset taidot tai hän voi olla hyvä askartelemaan, vaikka onkin vilkas.

"Annikki tarvitsi tänään taas paljon aikuisen rohkaisua ja tukea." Miksi tätäkään pitäisi joka välissä korostaa? Jos Annikki on hitaasti lämpenevä, hiljainen ja tarvitsee aikuisen tukea, niin miksi asiasta tehdään niin iso numero? Ei se niin mene, että hitaasti lämpenevä ja aikuisen tukea tarvitseva lapsi yhtäkkiä muuttuu supersosiaaliseksi, nopeatempoiseksi ja itsenäiseksi.

On aivan turhaa avautua vanhemmille päivittäin tuollaisista tilanteista. Vanhemmat eivät voi sille mitään töistä käsin, jos Kyllikki ei syö päiväkodissa, jos Kalevi on ollut levoton tai Annikki ei ole mystisesti muuttunut rohkeaksi.

Tämä on laajempi ongelma, josta pitäisi puhua enemmän. On myös hämmentävää, että nykyisinä tasa-arvon, sateenkaarien ja suvaitsevaisuuden aikana tässä asiassa ollaan todella perinteisiä ja isät sysätään sivuun. Kyllä oma mieheni on ihan suoraan sanonut, että keljuttaa, kun päiväkodissa, neuvolassa yms paikoissa kaikki asiat kohdistetaan äidille, eikä isältä edes kysytä mitään.

Vierailija kirjoitti:

Tämä on laajempi ongelma, josta pitäisi puhua enemmän. On myös hämmentävää, että nykyisinä tasa-arvon, sateenkaarien ja suvaitsevaisuuden aikana tässä asiassa ollaan todella perinteisiä ja isät sysätään sivuun. Kyllä oma mieheni on ihan suoraan sanonut, että keljuttaa, kun päiväkodissa, neuvolassa yms paikoissa kaikki asiat kohdistetaan äidille, eikä isältä edes kysytä mitään.

Koska nämä tällaista "vanhaa mallia" toteuttavat työntekijät ovat myös vanhaa mallia. Kyllä ne kolmekymppiset ja alle ovat erilaisia. 

Eli. Isä sivuutetaan lasten asioista täysin jo alusta asti. Sitten vielä valitetaan siitä, miksi isät eivät muka osallistu lasten asioihin enemmän. Kun on jo lapsesta asti näytetty omalla toiminnalla se, että isä on lapsen kasvatuksessa merkityksetön.

Onneksi ei ole eikä tule omia lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toimii kun äiti vie ammulla, ei ne silloin ehdi mistään motkottaa ja aina voi juosta ovesta ulos kun on kiire töihin, sitten isä hakee iltapäivisin, sille ei motkoteta.

Been there.

Totta muuten. Meillä on juurikin näin :D toki minulle soitetaan, jos lapsi vaikka sairastuu kesken päivän, vaikka isän numero on ensisijainen, koska minun työpaikka 50 km päässä ja miehen 2 km päässä. Ja olen kuullut näin olevan muillakin. Ja tästä ON sanottu ärtyneestikin!

Tämä. Minulle hoetaan, että kyllä minun pitää vastata myös töissä puhelimeen, vaikka sanon, että se ei onnistu. Jätetään useita viestejä,vettä lapsi on kipeä, pitää hakea.  Isälle eivät tietenkään ole soittaneet kertaakaan, vaikka hän voi vastata aina ja hakea lapsen nopeasti. Pari kertaa onneksi olen huomannut viestit kesken päivä ja soittanut sitten miehelle, että hae lapsi.

Ekalla kerralla vähän suutuinkin miehelle, että miksi ei ollut hakenut lasta. Ei siis ollut tullut mieleenkään, että miestä ei oltu edes yritetty tavoittaa, vaikka oltiin laitettu numero ekaks ja sanottu ja kirjoitettu, että miehelle aina tarvittaessa soitto.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on laajempi ongelma, josta pitäisi puhua enemmän. On myös hämmentävää, että nykyisinä tasa-arvon, sateenkaarien ja suvaitsevaisuuden aikana tässä asiassa ollaan todella perinteisiä ja isät sysätään sivuun. Kyllä oma mieheni on ihan suoraan sanonut, että keljuttaa, kun päiväkodissa, neuvolassa yms paikoissa kaikki asiat kohdistetaan äidille, eikä isältä edes kysytä mitään.

Koska nämä tällaista "vanhaa mallia" toteuttavat työntekijät ovat myös vanhaa mallia. Kyllä ne kolmekymppiset ja alle ovat erilaisia. 

Ei katso ikää. Osa nuoremmistakin työntekijöistä jatkaa perinteisellä linjalla, koska "näin meidän päiväkodissa on tapana toimia."

Tämä pitää niin paikkansa.

Muistan, kun kävin kerran hakemassa lastani ja samaan aikaan pahimman häirikköpojan isä tuli hakemaan tätä. Hoitajat eivät sanoneet mitään poikkipuolista isälle. 

Vierailija kirjoitti:

Tämä pitää niin paikkansa.

Muistan, kun kävin kerran hakemassa lastani ja samaan aikaan pahimman häirikköpojan isä tuli hakemaan tätä. Hoitajat eivät sanoneet mitään poikkipuolista isälle. 

Sama kokemus itselläni. Mulle taas äitinä valitetaan omasta 4 v pojastani ihan valtavasti. Satuttaa kuunnella huonoa palautetta toistuvasti. Yksi valituksen aihe on se, kun poika ei nuku päiväunia päiväkodissa. On kuulemma työntekijöille raskasta, kun lasta pitää valvoa päiväuniaikaan.

Tuo pitää niin paikkansa. Minä äitinä saan kuulla lapsesta kaikki negatiuviset, ei koskaan mitään hyvää ja lapsi on täysi nolla, mutta auta armias, voi sitä  ylistystä lapsesta isälle. Myös mies on tämän huomannut ja ollaan puhuttu tästä kotona, onhan se kiusallusta myös miehelle. 

Onpa kurja pedagoginen ympäristö.. Meidän lasten päiväkodissa ei valitettu, jos oli jotain negampaa niin sanottiin siellä positiivisen ja kehujen välissä. Aina ottivat hymyillen vastaan ja aina hymyillen erottiin.

Mut olikin ehkä maailman paras päiväkoti! Työntekijät ovat viihtyneet vuosikymmeniä ja meillä oli yhteisöllisiä iltoja.

Hei en ole ketjua lukenut, mutta näin oli jo 90-luvun alussa kun tytär oli päiväkodissa. 

Minulle valitettiin miten lapsi ei syönyt, sanottiin kolme varttia istutetun ruokapöydässä, väärät vaatteet ja liian vähän tai paljon jne. Isälle hoitajat hymyilivät aurinkoisesti, ja yksi kävi jopa salaa treffeillä nyk. exäni kanssa, joka oli varsinainen hurmuri. Kun puhuin lapsen isälle mitä ongelmia päiväkodissa on ilmennyt, kertoi minun olevan päästäni vialla. Hän kun ei ollut kuullut yhtään mitään siitä mistä minä puhuin. Aamuisin puin lapsen ja isukki vei hänet hoitoon, ja usein iltapäivisin haki hänet, koska vanhempi lapsi oli jo kotona ja piti käydä kaupassa ja tehdä ruokaa, mies autolla haki lapsen, söi ja lähti harrastuksiinsa. Oli niin hyvä isä...

Minä siis olin se hullu, keksin ongelmat koska halusin huomiota myös äitinsä mielestä. Kun lapsi lähti ala-asteelle, löytyi naisope jonka kanssa tuli vähän muhinoitua. Varmaan sitten lapsen etu - isä panosti huolella.

Päiväkodin väen olisi syytä vihdoin ryhdistäytyä ja kertoa samat asiat isälle ja äidille. Ja pitää housut jalassa.

Vierailija kirjoitti:

Tai sitten kyse on samasta kuin meillä oli lapsen joutuessa sairaalaan. Kun minä jäin lapsen kanssa sinne ekaksi yöksi, hoitajat totesivat että minun on sitten pakko nukkua nojatuolissa, muuta vaihtoehtoa ei ole. Aamulla totesivat että äiti menee sitten kanttiiniin aamupalalle, sairaalan aamupalat on lapselle (en toki muuta odottanutkaan).

Mutta kun lapsen isä tuli sairaalaan 2. yöksi, hänelle tuotiin oma sänky lapsen sängyn viereen, tyyny ja peitto. Ja aamulla isälle tarjoiltiin kahvia, puuroa ja voileipää 😂

 

Tai sitten ensimmäinen yö vietettiin päivystyksen puolella ja kun kävi selväksi, että vierailusta tulee pidempi, hänelle etsittiin parempi huone. Näin on käynyt myös minulle, kun olen ollut pari yötä putkeen lapsen kanssa sairaalassa ja sukupuoleni ei vaihtunut siinä välissä. 

Vierailija kirjoitti:

Naiset tykkäävät syyllistää toisiaan, kun tietävät toistensa kilahtavan niistä. 

 

Se on väärin, jos isälle ei kerrota oikeasti oleellisia asioita.

 

Moninkertaisena isänä olen ulkoistanut sen päiväkotiajan päiväkodin vastuulle, kouluajan koulun vastuulle, joten ne mitä lapset tekevät heidän vastuuajallaan, ei minulle oikeastaan kuulu. Siksi en myöskään kitissyt hoitajille tai opettajille siitä, miten he työnsä tekevät, vaan tarvittaessa tuin vaikka luokkakokouksessa opettajaa hänen kasvatustyössään. (Kerran oli tilanne, jossa vanhemmat kutsuttiin ylimääräiseen kokoukseen, kun luokassa oli yhden oppilaan kanssa ongelmia. ) Minua taas ei tarvitse tulla kädestä pitäen neuvomaan ja pätemään, kun vastuu lapsista on minulla.  Näin se on kaikille helpompaa. (Olen huomannut, ettei tämä asia kylläkään ole varsinkaan itse alalla oleville vaikka "yllättäin" varhaiskasvatusvanhemmille (naisille) yhtää

Mutta kyllähän se nimenomaan on vanhempana sun vastuulla tarkistaa, että lapsella on asianmukaiset tavarat ja vaatteet koulussa ja päiväkodissa. Ja kyllähän se on sun vastuulla myös opettaa lastasi tottelemaan opettajia ja päiväkodin henkilökuntaa. Ei heidän toimenkuvaan kuulu lapsesi kasvatus, kyllä se on edelleenkin sinä, joka olet siitä päävastuussa.

Vierailija kirjoitti:

Naiset tykkäävät syyllistää toisiaan, kun tietävät toistensa kilahtavan niistä. 

 

Se on väärin, jos isälle ei kerrota oikeasti oleellisia asioita.

 

Moninkertaisena isänä olen ulkoistanut sen päiväkotiajan päiväkodin vastuulle, kouluajan koulun vastuulle, joten ne mitä lapset tekevät heidän vastuuajallaan, ei minulle oikeastaan kuulu. Siksi en myöskään kitissyt hoitajille tai opettajille siitä, miten he työnsä tekevät, vaan tarvittaessa tuin vaikka luokkakokouksessa opettajaa hänen kasvatustyössään. (Kerran oli tilanne, jossa vanhemmat kutsuttiin ylimääräiseen kokoukseen, kun luokassa oli yhden oppilaan kanssa ongelmia. ) Minua taas ei tarvitse tulla kädestä pitäen neuvomaan ja pätemään, kun vastuu lapsista on minulla.  Näin se on kaikille helpompaa. (Olen huomannut, ettei tämä asia kylläkään ole varsinkaan itse alalla oleville vaikka "yllättäin" varhaiskasvatusvanhemmille (naisille) yhtää

Tai sitten naiset ajattelevat, etteivät miehet kuitenkaan muista eikä välitä, vaikka heille sanoisi mitä. Naiset ovat usein tarkempia pikkuasioissa.

"Tai sitten naiset ajattelevat, etteivät miehet kuitenkaan muista eikä välitä, vaikka heille sanoisi mitä. Naiset ovat usein tarkempia pikkuasioissa"

Ihan puhdasta väheksyntää tuo on

Tuttua tarinaa. Minulle valitettiin kun puhelinnumeroni ei ollut ensisijaisena yhteystietoina. Ei ole, koska mies hakee ja vie lapsen työkuvioista johtuen. Hätätapauksessa silti soittivat minulle, että lapsi pitää tulla hakemaan koska päiväkoti suljetaan. Kuuntelin ripityksen ja toimin sanoman välittäjänä miehelleni.

Tuttua. Mulle isänä joka hoiti pääosin lapsen päivähoidot äitin reissutöiden takia tuo huomiotta jättäminen on hyvin tuttua. Kerran mm. jätin soittopyynnön jostain selvitystä vaativasta jutusta, niin soittivat äitille joka silloin oli parinviikon työkeikalla toisella puolen Suomea. Rouva oli vähän ihmeissään kun hänellä ollut aavistustakaan siitä asiasta miksi sitä soittopyyntöä jätin...

Soteala on täynnä tuollaisia kamalia hierarkisia kanoja. Ei kysy ikääkään, eli nuoret harrastavat tätä lähes yhtä paljon kuin vanhemmat (osin siksi että ovat ainoita jotka jäävät alalle). Monet ovat sysipaskan luonteensa lisäksi sen verran karun näköisiä että tuo tilanne voi olla ainoa tilaisuus keimailla miehille ja pitäähän se päästä käyttämään 🤣

Päiväkodin tädit varmaan tietää itsekin että tyhjänpäiväistä nillitystä harrastavat, mitä väliä leikkiikö magneettipalikoilla vai legoilla. Mies saattaisi ärähtää että perkeleenkö väliä sillä on, älä turhaa länkytä siinä ja hukkaa aikaani jonniinjoutavaan! Päiväkodin täditkin vissiin semmoisia lumihiutaleita että hajoavat heti jos joku sanoo jotain vastaan...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aina ollut noin.

 

Miksi tällaista pitäisi olla vielä 2020-luvulla?

Ap

Oma vaimoni on ulkomaalainen ja kun lapset aloittivat päiväkodin niin hän ei vielä ymmärtänyt suomea. Siinä meni aika monella päiväkodin tädillä pasmat sekaisin kun rouvalle ei voinutkaan selittää asioita vaan olisi pitänyt kommunikoida isän kanssa. Sitä minä en ymmärrä miksi naiset käyttäytyvät tällä tavalla.