Lue keskustelun säännöt.
Päiväkodissa valitetaan äidille, mutta ei isälle - onko muilla tällaista?
Ihan ydinperhe ollaan ja mietin, onko muilla tällaista?
Jos äiti tulee hakemaan lasta päiväkodista, valitetaan milloin mistäkin. Kommentoidaan, miten pitäisi olla erilaiset talvihanskat, miten lapsi on ollut levoton tai miten papupaistos ei ole lapselle maistunut. Pahimmillaan saatetaan pitkästi selostaa, miten se Isla-Oliver pyöritteli papupaistosta lautasellaan, maistoi 2 lusikallista ja kieltäytyi syömästä enempää. Tai miten ikävää oli, kun Isla-Oliver ei halunnut maalata vesiväreillä, vaan mieluummin rakenteli magneettipalikoilla. Kun isä tulee hakemaan, niin todetaan vain lyhyesti, että päivä meni hyvin/peruspäivä, ei mitään erityistä. Jos taas olisi jotain isompaa asiaa, niin sitä ei vaan sanota lapsen isälle, vaan odotetaan, että äiti tulee päiväkodille ja asia kerrotaan hänelle. Argh, menee hermo tähän, kun äitinä minua vastuutetaan kaikesta.
Kommentit (314)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tai sitten kyse on samasta kuin meillä oli lapsen joutuessa sairaalaan. Kun minä jäin lapsen kanssa sinne ekaksi yöksi, hoitajat totesivat että minun on sitten pakko nukkua nojatuolissa, muuta vaihtoehtoa ei ole. Aamulla totesivat että äiti menee sitten kanttiiniin aamupalalle, sairaalan aamupalat on lapselle (en toki muuta odottanutkaan).
Mutta kun lapsen isä tuli sairaalaan 2. yöksi, hänelle tuotiin oma sänky lapsen sängyn viereen, tyyny ja peitto. Ja aamulla isälle tarjoiltiin kahvia, puuroa ja voileipää 😂
Vrt eka yö = ei ehditty valmistautua, toka yö = tiedettiin valmistautua.
Ehei. Tästä ei ollut kyse. En minä samaa palvelua saanut 3. aamunakaan 😂
On kokemusta samasta, sain kyllä heti ekana yönä patjan lapsen sängyn viereen, mutta omat ruokailut hoidin itse. Isä oli lapsen luona muutaman tunnin kun hain itselleni hygienia yms asioita, niin sai sillä aikaa ruoan.
Meillä myös vauva teholla / tarkkailussa syntymän jälkeen pitkään. Kävin vierailuaikana kerran päivässä katsomassa ja tekemässä niitä hoitoja joita oli mahdollista tehdä, matkan takia muutama tunti kerrallaan. Välillä sain kuulla rivien välistä ettei tarvis joka päivä käydä, (en ollut hankala vanhempi, käytännössä hiljaa paikalla silloin kun en voinut hoitaa). Ilmeisesti vain ärsytti kun olin säännöllisesti paikalla, mutta en välittänyt koska minulle selkeästi alkuun sanottiin että voin ko. aikana siellä olla.
Mies taas oli tuolloin reissuhommissa, kävi vierailulla sairaalassa viralliseen aikaan kun pystyi, eli harvoin. Oli sairaalassa harmitellut asiaa ja saikin sitten käydä satunnaisesti kotimatkalla hoitamassa yösyötön keskellä yötä siis n. 2-4 välillä. Tämä oli todella hieno asia, mutta ei tuntunut kovin reilulta et saan valitusta olessani ihan sallittuun aikaan paikalla ja toinen mennä porskuttaa ns. kiellettyyn aikaan ja hänelle hymyillen sanotaan että tervetuloa. Kai se oli niin eksoottista ja hienoa, että isä on omasta vauvasta kiinnostunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anna sinne päiväkotiin palaute asiasta. Että onko tosiaan niin hyvä (tai huono) tuuri, että silloin kun iskä hakee, on ollut normaali päivä ja sinun hakuvuoroilla aina jotain huomautettavaa?
Siinähän olisi helvetti irti, jos äiti antaisi päiväkotiin negatiivista palautetta. Olen aina ihmetellyt tuota naisten halua nokkia toisia naisia.
Aika harva nainen haluaa "nokkia toisia naisia", mutta matalasti koulutetut päiväkodin hoitajat tykkäävät pomottaa lasten äitejä. Miehillä sen sijaan on pakkomielle hierarkioihin ja nokkimisiin.
Kyllä korkeasti koulutetut naispuoliset esihenkilöt voivat olla täysiä perkeleitä myös korkeakoulutetuille alaisilleen.
Ah, onneksi lapset on jo isoja koululaisia ja onneksi jätettiin se harkinnassa ollut iltatähti tekemättä. En vaan millään jaksaisi enää tuota päiväkotirumbaa, niin hirveäå se oli varsinkin kuopuksen kohdalla.
Päiväkotiryhmässä oli joku ongelmatapaus, mutta koska "Sami" oli pk-tätien tuttavan lapsi niin tämä sai kuormittaa koko ryhmää kiukuttelullaan ja agressiivisuudellaan. Kun omani sitten alkoi oireilla tästä, kaikki pistettiin meidän piikkiin.
Käytiin niin absurdeja keskusteluja, että moni tuskin uskoisi niitä todeksi.
Lapseni oli muun muassa käyttäytynyt huonosti kuulemma tietyllä viikolla, kun aina piti jotain negaa saada meidän niskaan. Tuolloin lapsi ei ollut edes hoidossa, vaan vapaalla.
Koronasulku ja etätyöt sekä lopulta päiväkotiryhmän vaihto auttoivat.
Terveiset U;lle ja T;lle- teitte elämästämme helvettiä lähes yhden vuoden ajan.
Ainiin- lapsemme on muuten se joka koulussa on kaikille ystävällinen, saa hyviä numeroita, harrastaa ja on sielläkin se pidetty tyyppi.
Te "ennustitte" ihan muuta- vaihtakaa alaa. Lapsi muistaa itsekin teidät lähinnä ikävinä ihmisinä vaikka aiheesta ei mielellään puhutaja yritämme keskittyä elämässä aina positiivisiin asioihin.
Meni kyllä jonkin aikaan ennen kuin palautetta alkoi tulla, jouduttuani leskeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Päikyn tädit eivät itse näe käytöksessään mitään vikaa.
Vierailija kirjoitti:
Eli naisten oma toksinen käytös on jotenkin miesten vikaa?
Miksi sinusta naiset ovat vastuussa jotenkin kollektiivisesti toistensa käytöksestä? Oletko itse miehenä siis vastuussa muiden miesten pöllöilyistä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anna sinne päiväkotiin palaute asiasta. Että onko tosiaan niin hyvä (tai huono) tuuri, että silloin kun iskä hakee, on ollut normaali päivä ja sinun hakuvuoroilla aina jotain huomautettavaa?
Siinähän olisi helvetti irti, jos äiti antaisi päiväkotiin negatiivista palautetta. Olen aina ihmetellyt tuota naisten halua nokkia toisia naisia.
Aika harva nainen haluaa "nokkia toisia naisia", mutta matalasti koulutetut päiväkodin hoitajat tykkäävät pomottaa lasten äitejä. Miehillä sen sijaan on pakkomielle hierarkioihin ja nokkimisiin.
Kyllä korkeasti koulutetut naispuoliset esihenkilöt voivat olla täysiä perkeleitä myös korkeakoulutetuille alaisilleen.
Kuin myös miespuoliset. Miksi kummassa liität tämän naissukupuoleen?
Toimii kun äiti vie ammulla, ei ne silloin ehdi mistään motkottaa ja aina voi juosta ovesta ulos kun on kiire töihin, sitten isä hakee iltapäivisin, sille ei motkoteta.
Been there.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli naisten oma toksinen käytös on jotenkin miesten vikaa?
Miksi sinusta naiset ovat vastuussa jotenkin kollektiivisesti toistensa käytöksestä? Oletko itse miehenä siis vastuussa muiden miesten pöllöilyistä?
Te naisethan ette koskaan yleistä, varsinkaan tällä palstalla?
Mitä sinä teet toisten naisten toksiselle käytökselle?
Koko sotealalla on valtavasti naisia inhoavia naisia. Näillä tällaisilla on omat traumat käsittelemättä ja itsereflektiokyky nolla. Hirveitä rasitteita myös työyhteisöissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on isä valitellut, että häntä ei aina edes tervehditä tai kerrota päivästä ylipäätään mitään. Kuitenkin vienyt ja hakenut lapsen päivittäin kahden kuukauden ajan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No meillä kesällä vara päiväkodista kysyttiin, ei kai kesällä tartte tulla niin aikasin hoitoon.? Hyvä etten nauranut, sanoin et kyllä mun kesälläkin pitää olla töissä klo 7, eli lapsi tulee edelleen klo 6 hoitoon,kun työmatkaa kuiten on sellaset ~40min, auto parkkiin ja vaatteiden vaihtoon ja sairaalan osastolle päästää yövuoro kotiin. Et aina ei valitettavasti sitä lomaa saa sillon kun on oma päiväkoti kiinni.
Kyllä sulla kuitenkin varmasti se oma kesäloma on jossain kohtaa, jolloin lapsellakin on? Olet ilmeisesti yh, koska et mainitse mitään lapsen isän työajoista.
Hoitoalalla on usein kiertävät kesälomat ja ne voivat osua touko-syyskuulle. Päiväkodit on kuitenkin kiinni ainoastaan heinäkuun (tai juhannuksesta heinäkuun loppuun), joten eipä se varahoitopaikka tiedä, vaikka ap viettäisi kuukauden kesälomansa lapsen kanssa syyskuussa ja seuraavana vuonna sitten toukokuussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli selvästi ihan suoranaista kettuiluakin minulle äitinä. Paras oli, kun jos jokin lapsen vaatteista hajosi, olisi pitänyt samana iltana korjata asia kotona/ostaa heti uusi vaate. Jos esimerkiksi talvihaalarin jalkalenkki katkesi, olisi uusi pitänyt olla heti seuraavaksi päiväksi ostettuna ja ommeltuna. Ehkä olen sitten outo, mutta oma aikatauluni ei todellakaan taivu tuollaiseen tahtiin muun arjen lomassa.
Vaikka aikataulu antaisi periksi, en lähtisi heti juoksemaan kauppoihin jos muuten ei fiilistä tehdä niin ja jos ei niin vakava asia.
Jos joku luulee, että ei ole rahaa tai aikaa ostaa tai on merkki jostain muusta, niin antaa luulla.
Samaahan tuo on neuvolassakin; vaatimukset ja valitukset aina äidille. Vähän harmittaa, kun tuli käytyä lasten ollessa vauvoja. Olisinpa älynnyt laittaa isän asialle jo tuolloin, heti ensimmäisistä käynneistä lähtien. Siinäpä sitten olisivat puhuneet imetyksestä ja tarkkailleet kiintymyssuhteen kehittymistä.
Isä on vanhempi siinä missä äitikin.
T: 3:n äiti
Oma nuorinkin lapsi on jo yläasteella, mutta meillä oli ihan sama tilanne. Kaikki negatiivinen palaute lasten päivistä tuli aina minulle. Nyt toisaalta voi todeta, että lapset pärjäsi koulussa vallan mainiosti eikä niitä muutaman päiväkotitädin maalaamia uhkakuvia ollut koskaan.
Toisaalta homma meni myös niin, että jos minä esitin päiväkodille jonkin toiveen, esim. että lapsen tietty vaate oli kadonnut ja kyselin sen perään, asialle ei tapahtunut mitään. Mutta kun mies siitä kerran mainitsi, vaate löysi oikeaan lokeroon lähes välittömästi.
Vierailija kirjoitti:
Oma nuorinkin lapsi on jo yläasteella, mutta meillä oli ihan sama tilanne. Kaikki negatiivinen palaute lasten päivistä tuli aina minulle. Nyt toisaalta voi todeta, että lapset pärjäsi koulussa vallan mainiosti eikä niitä muutaman päiväkotitädin maalaamia uhkakuvia ollut koskaan.
Toisaalta homma meni myös niin, että jos minä esitin päiväkodille jonkin toiveen, esim. että lapsen tietty vaate oli kadonnut ja kyselin sen perään, asialle ei tapahtunut mitään. Mutta kun mies siitä kerran mainitsi, vaate löysi oikeaan lokeroon lähes välittömästi.
Tämä on kumma juttu, miten miehen sanomana joku asia otetaan vakavasti, mutta jos äiti tulee sanomaan asiasta, niin ei reagoida samalla tavalla.
Hiukan sivusta, mutta meillähän on myös valtion sponssaama korkeasti koulutettu naisvaltainen ammattikunta eli psykoterapeutit, joka keskittyy löytämään aivan kaikelle ikävälle syyn äidistä. Eli naisesta. Tätä olen hiukan ihmetellyt, kun asiakkaatkin ovat pääosin naisia.
Jos mies on vielä hyvännäköinen, niin voin vaan kuvitella, että eivät varmasti päikyn tädit valita tälle.
Tässä taitaa enemmän olla kyse äitiyteen (ja isyyteen) liittyvistä normeista kuin siitä, että naiset haluaisivat jotenkin sortaa naisia.