Päiväkodissa valitetaan äidille, mutta ei isälle - onko muilla tällaista?
Ihan ydinperhe ollaan ja mietin, onko muilla tällaista?
Jos äiti tulee hakemaan lasta päiväkodista, valitetaan milloin mistäkin. Kommentoidaan, miten pitäisi olla erilaiset talvihanskat, miten lapsi on ollut levoton tai miten papupaistos ei ole lapselle maistunut. Pahimmillaan saatetaan pitkästi selostaa, miten se Isla-Oliver pyöritteli papupaistosta lautasellaan, maistoi 2 lusikallista ja kieltäytyi syömästä enempää. Tai miten ikävää oli, kun Isla-Oliver ei halunnut maalata vesiväreillä, vaan mieluummin rakenteli magneettipalikoilla. Kun isä tulee hakemaan, niin todetaan vain lyhyesti, että päivä meni hyvin/peruspäivä, ei mitään erityistä. Jos taas olisi jotain isompaa asiaa, niin sitä ei vaan sanota lapsen isälle, vaan odotetaan, että äiti tulee päiväkodille ja asia kerrotaan hänelle. Argh, menee hermo tähän, kun äitinä minua vastuutetaan kaikesta.
Kommentit (314)
Aina se on noin ollut.
2003 - 2008. Kokemusta.
Meillä kaikki kritiikki menee isälle. Ovat oppineet että olen niin hajamielinen että hanskat ei muutu minulle sanomalla
Täällä joku kommentoi, miksi asioista ei saa sanoa. Toki saa, mutta näissä on paljon eroa:
Työntekijä: Eemelille ei ruoka maistunut tänään, ei nukkunut päiväunia ja oli levotonta menoa. Muuten kuitenkin meni hyvin, leikit kaverien kanssa sujuivat kivasti ja Eemeli nautti lumileikeistä.
vs.
Työntekijä: (syvä huokaus). Kyllä on ollut niin raskas päivä Eemelin kanssa. On ollut kuule todella haastavaa. Eemeli ei ole taaskaan suostunut syömään, eikä nukkunut päiväunia ja häiriköi muita nukkarissa. Muutenkin oli levotonta. Aamupäivän toimintatuokion jälkeen Eemeli avasi muuten vain käsienpesuhanan kolme kertaa, vaikka kiellettiin. Ja iltapäivällä Eemeli kieltäytyi tekemästä palapeliä, vaan halusi rakentaa palikoista Santerin kanssa. Kyllä on ollut raskasta (syvä huokaus). Mutta kivasti meni leikit ja ulkoilu.
Onhan tuossa nyt ihan valtava ero. Ekassa palautteessa todetaan ikävät asiat, mutta positiiviset asiat on yhtä lailla esillä. Jälkimmäisessä huokaillaan ja voivotellaan oikein pitkän kaavan kautta. Sitäkin voisi miettiä, ovatko kaikki jutut lopulta niin suuria. Mitä sitten, jos se Eemeli availi vesihanaa useamman kerran? Ikävää joo, mutta ei mitään älyttömän urpoa käytöstä.
Mä ilmoitin päiväkodille, että en jaksaisi työpäivän päätteeksi kuunnella valitusta lapseni käytöksestä samoista asioista kerta toisensa jälkeen (mm. haasteet ruokailun kanssa). Eivät valittaneet isälle samalla tavalla, vaan kaikki ikävä palaute kerättiin aina minulle. Alettiin tehdä jopa niin, että mies hoiti hakemiset aina kun pystyi. Mitä päiväkodissa tehtiin? Ei kerrottu isälle asioita, vaan ryhdyttiin laittamaan sovelluksessa minulle viesti kesken työpäiväni, miten lapsella on päiväkodissa mennyt. En tiennyt, olisiko pitänyt itkeä vai nauraa.
Monen asian summa. Täytyy myöntää, että tässä on varmaan luutuneilla asenteilla osansa. Jolloin nainen nähdään alitajuisesti päävastuullisena tästä kaikesta lapsenhoitoon liittyvästä "metatyöstä"
Miesten "vahvuus" noissa tilanteissa saattaa olla se, että he eivät tulkitse niin vahvasti ilmeitä ja äänensävyjä yms. Kun miettivät lähinnä sitä, että "perhana kun autoon pitäisi tilata uudet renkaat, ottasko Kitkat vai Nastat?" Tai ylipäätään sellaisista asioista tulevaa palautetta, joihin he eivät nää tarpeelliseksi puuttua, ei jäädä käsittelemään pidemmäksi aikaa.
Tää on myös meidän heikkous... :D Koska sitten me ollaan niitä, jotka ovat ns. ihan pihalla siitä mitä lapselle kuuluu. Vaikka siis muistettaisiinkin ihan hyvin viedä se sovitusti neuvolaan, hoitoon ja hammaslääkäriin tms. Mutta se suoritus jää joskus nyanssien suhteen vajaaksi. Jos ei ole ihan kaikkea ymmärretty ottaa huomioon.
Noihin sairaalakokemuksiin liittyen.
Olin lapseu kanssa sairaalassa ja samassa huoneessa oli toinen lapsi äitinsä kanssa. Ruokana oli keittoa, jota se toinen lapsi ei syönyt. Äiti kysyi ystävällisesti, olisiko jotain muuta ruokaa, jota lapsi voisi saada, kun keitto ei maistu. Hoitaja sanoi tylysti, että ei ole ja että lapsi pitäisi saada syömään se keitto, että ei heikenny ruuanpuutteen vuoksi. Äiti taas totesi, että lapsi ei terveenäkään pidä siitä keitosta, saati suö sairaana. Hoitaja sanoi, että kahvilasta voi käydä ostamassa muuta.
Sitten iltapäuväll isä tuli hoitovuoroon ja äiti lähti. Päivälliseksi tarjottu ruoka ei jälleen maistunut ja isä kysyi hoitajalta saisiko jotain muuta ruokaa. Hymyssäsuin ja iloisesti hänelle tuotiin heti jäätelöpikari, jugurttia ja pillimehu. Sanottiin vielä, että osaston jääkaapista voi hakea lisää, jos tarvitsee.
totuus on se että monien isien ei tulisi olla lainkaan vanhempia tekevät enemmän tuhoa lapsille kuin hyvää
Vierailija kirjoitti:
totuus on se että monien isien ei tulisi olla lainkaan vanhempia tekevät enemmän tuhoa lapsille kuin hyvää
Varmaan noinkin. Mutta tämä ei ole sukupuolisidonnaista. On olemassa sellaisia Ihmisiä.
Mutta kurahousujen remminpuutteen palautteen vastaanottamiskyky ei liene asiassa määrittelevä tekijä? Vaan voi nimen omaan olla vahvuus, että sellaista palautetta käsitellään stereotyyppisesti eri tavalla eri sukupuolten kesken.
Stretcherz Leluissa Ja useissa taikahiekoissa Asbestia !
Varoitus. Varauksella myös muut taikahiekat päiväkodeissa ja kotona tarkastukseen. Ulkomailla oli useissa taikahiekoissa asbestia. Todella vaarallista hengitettynä.
Vierailija kirjoitti:
Koska miehiä ei kiinnosta lastensa asiat. Äidit kuuntelevat helpommin. Isät ovat vain että "joo joo, kyllä, kyllä, okei". Ne isät jotka kuuntelevat ovat harvassa.
Eipä ne "harvatkaan" isät (tuskin ne oikeasti niiiiin harvassa ovat) pysty kuuntelemaan, jos niille ei kerrota.
Isillä on velvollisuus tehdä parhaansa ollakseen hyvä vanhempi ihan samoin kuin äideilläkin, mutta ei sitä saa päiväkoti tai kukaan muukaan sabotoida kieltäytymällä kommunikoimasta lapsen asioista isälle.
Vierailija kirjoitti:
Vakaopettajana ikävää kuulla, että työntekijöiden toiminta saattaa olla vielä näin vanhakantaista/ammattitaidotonta. Itse tietoisesti kiinnitän asiaan huomiota, että kohtelen molempia vanhempia tasapuolisesti. Esim. Perhe päättää, kuka on ensisijainen henkilö johon otamme yhteyttä, jos lapsi vaikka sairastuu päivän aikana. Ei missään nimessä niin, että äiti olisi oletusvanhempi, jolle soitetaan automaattisesti
Samaten keskusteluajat ym. Tarjotaan tasapuolisesti. Tosin pitää sanoa, että useat isät vastaavat pitää kysyä minnalta puhu minnalle, minä en näistä ymmärrä minulla ei ole tunnuksia päiväkodin äppiin, vain minna käyttää sitä jne. Nämä jokaisen perheen oma asia, mutta isät kyllä vaikuttavat jättäytyvän vähän liian helposti apurin rooliin. En muista, että yksikään äiti olisi toiminut vastaavasti ja ohjannut olemaan isään yhteydessä, omaan ymmärtämättömyyteensä vedoten.
Olen itse ripittänyt yhden neu
Nää on asiallista toimintaa sun puolelta.
Hyvä että tänne on tullut mukaan Vaka-työntekijöidenkin näkemyksiä. En oikeen usko, että tilanne ihan näin mustavalkoinen on. Mutta tästähän on tullut jossain määrin ihan hyvääkin keskustelua. Ehkä asiat kehittyy?
Tsemppiä muuten vakahenkilökunnalle. Uskomattoman tärkeetä työtä. Ja niin kuin kaikessa. Joskus sujuu paremmin ja joskus huonommin.
Mutta jatkakaa. Me ainakin perheen kanssa tarvitaan Teitä!
M44
Tästä pitäisi tehdä kunnon lehtijuttu/ottaa kantaa kunnolla jossain keskusteluohjelmassa yms.
On väärin tämänlainen toiminta ja aiheuttaa vaan LISÄÄ kuormitusta päiväkotiarkeen. Ihan kuin arki ei olisi tarpeeksi kuormittavaa ruuhkavuosina.
Eikö ne päiväkodin henkilökunta uskalla sanoa miehille asiasta? Itse olen vielä lapseton ja kuulostaa painajaiselta tuo päiväkotimaailma. Kauheaa kyttäystä siellä, ja liian laitosmaista toimintaa.
Paljon tsemppiä teille äideille ja toivotaan, että tilanteisiin saataisiin muutos.
Vierailija kirjoitti:
Valitetaan, että nykylapset ovat niin herkkiä lumihiutaleita.
Ja päiväkodintätejä itkettää, kun lapsi ei maalaa muiden kanssa!
Miksi tällaista pakottamista harrastetaan päiväkodeissa?
Vierailija kirjoitti:
Ne tarhatyöntekijät ovat siellä töissä ja heidän kuuluisi panostaa asiakaspalveluun!
Ilmeisesti koulussa ei panosteta lainkaan asiakaspalveluun versus vaikka kauppakouluissa.
Vierailija kirjoitti:
Minusta on ok, jos päiväkodista huomautetaan asioista, joille vanhemmat voivat jotakin. Esim. lapselle tarvitsee enemmän varavaatteita tms. Sitä taas en pidä hyvänä, jos nuristaan sellaisista asioista, joille vanhempi ei mitään voi. En minä töistä käsin pysty tekemään mitään sille, jos lapsi ei nukahda päiväunille tai syö huonosti.
Mitä väliä sillä on jos syö huonosti? Ei aikuisetkaan aina syö hyvin. Ihme tuputtamista päiväkodeissa.
Välillä hämmästyn kun menen hakemaan lastani päivähoidosta niin kaikilla hoitajilla tuntuu olevan minulle asiaa. Kieltämättä mukavaa.
Terveisin se parrakas mies roihikasta.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on laajempi ongelma, josta pitäisi puhua enemmän. On myös hämmentävää, että nykyisinä tasa-arvon, sateenkaarien ja suvaitsevaisuuden aikana tässä asiassa ollaan todella perinteisiä ja isät sysätään sivuun. Kyllä oma mieheni on ihan suoraan sanonut, että keljuttaa, kun päiväkodissa, neuvolassa yms paikoissa kaikki asiat kohdistetaan äidille, eikä isältä edes kysytä mitään.
Tästä pitäisi puhua todella enemmän ja "kovaan ääneen".
Että on joillakin vaikeeta. Päiväkodin työntekijä kertoo tiivistettynä, miten lapsen päivä on sujunut ja se romahduttaa joidenkin elämän. Kyllä on herkässä joillakin. Jos eivät kertoisi mitään, niin kihta syyteltäis, että kun ei kerrottu, niin ei voitu ajoissa puurrua ongelmiin. Sama koulun wilmaviestien suhteen. Kun joku merkki wilmassa, esim et ei tehny tuntitehtäviä tai läksy tekemättä, niin tietyt lumihiutaleet alkaa valittaa, et niiiin raskasta..ja vaatia et koko wilma pitäis poistaa, kaikilta.
Vakaopettajana ikävää kuulla, että työntekijöiden toiminta saattaa olla vielä näin vanhakantaista/ammattitaidotonta. Itse tietoisesti kiinnitän asiaan huomiota, että kohtelen molempia vanhempia tasapuolisesti. Esim. Perhe päättää, kuka on ensisijainen henkilö johon otamme yhteyttä, jos lapsi vaikka sairastuu päivän aikana. Ei missään nimessä niin, että äiti olisi oletusvanhempi, jolle soitetaan automaattisesti
Samaten keskusteluajat ym. Tarjotaan tasapuolisesti. Tosin pitää sanoa, että useat isät vastaavat pitää kysyä minnalta puhu minnalle, minä en näistä ymmärrä minulla ei ole tunnuksia päiväkodin äppiin, vain minna käyttää sitä jne. Nämä jokaisen perheen oma asia, mutta isät kyllä vaikuttavat jättäytyvän vähän liian helposti apurin rooliin. En muista, että yksikään äiti olisi toiminut vastaavasti ja ohjannut olemaan isään yhteydessä, omaan ymmärtämättömyyteensä vedoten.
Olen itse ripittänyt yhden neuvolan terveydenhoitajan kun raukka erehtyi soittamaan minulle isän käytyä siellä lapsen kanssa. Taisin olla väsynyt työpäivästä, ja aika topakasti ohjeistin terveydenhoitajaa soittamaan isälle perään ja palaamaan hänen kanssaan asiaan, kun hän kerran neuvolassa kävikin. Ajatelkaa toisin päin, että terveydenhoitaja soittaisi isältä varmistuksia/lisätietoja äidin käytettyä lapsi neuvolassa. Never!