Lue keskustelun säännöt.
Onko yleistäkin että avo- ja avioliitossa käytetään "omia rahoja" miten lystää?
21.02.2026 |
Minusta tuo on kestämätöntä. Tuossahan ei käytännössä voi tehdä isompia hankintoja.
Kommentit (381)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tietenkään voi käyttää edes tienaamiaan rahoja miten lystää. Eka luodaan puskuri ja sitten voi tehdä hankintoja, isommat hankinnat sovittava toisen kanssa.
Miten isoista hankinnlista puhut? Mä olen ostanut meille kakkosasunnon kysymättä puolisolta :)
Mun ex-mies osti " meille" mökin. Mut kun hän sen omisti, ei se ollut mulle " meidän". Siinä kylvettiin eron siemenet. Olin haaveillut mökistä, mutta en mä halunnut vieraalla mökillä aikaani viettää.Ostin sitten myöhemmin oman
Toinen ostaa mökin ja olisit voinut käyttää sitä vapaasti. Ainakin mulle tuo järjestely olisi kelvannut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Osa täällä mieltää tuon ostoksista keskustelun ehkä vähän vääristyneesti. Ei siinä ole kyse mistään riitelystä, väittelystä, anelusta tai muusta taloudellisesta kyykyttämisestä.
Se on enemmänkin keskustelua tai kiinnostus toisen mielipiteestä asiaan. Vaikka puhutaan hankinnasta niin ei ole koskaan tullut mieleen, että toinen vastustaisi sitä jyrkästi tai lopputulos olisi riitaisa.
Siinä päästään niihin erilaisiin kulutustotumuksiin. Itselleni ostoksissa vaikuttaa niin moni muu asia kuin pelkkä halvin hinta, mikä taas miehelleni on ollut välillä jopa tärkein valintaperuste (eikä kyse ole rahan puutteesta). Minä en vain halua köyhäillä ihan joka asiassa, siksi en tee kotona tiliä ostoksistani.
Mutta sopiminen jostain 50€ ostoksesta... eihän tuolla rahalla saa nykypäivänä juuri mitään, pitkät merinlkalsaritkin maksaa enemmän.
"Mä olen kasvanut siihen, että mitä en omista,ei ole mun. Olen nähnyt paljon typeriä naisia, jotka näkee vaivaa palkkojen hyväksi, joista eivät omista mitään ja eron jälkeen poistuvat tyhjin käsin ja vedätettyinä.Rakastan esim. puutarha töitä ja omalla mökillä olen käyttänyt rahaa kasvihankintoihin ja lukemattomia tunteja puutarhan eakentamiseen. Vain typerys tekisi sellaista paikassa, josta ei omista mitään."
Okei, mä kun ajattelen niin että en halua mitään omistaakaan, mulle sopii aivan hyvin asua ja hoitaa tätä puolison taloa. Eikä tässä ketään vedätetä, tietenkään mulle ei tästä kuulu mitään jos jostain syystä erottaisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
^
Mieheni sai juuri 700 000€:n perinnön (meillä ennestään jo varallisuutta suunnilleen tuolla summalla) ja otimme yhteisen lainan, jolla maksoimme pois 40 000€:n kulutusluottoni. Ei varainhoitaja tai muukaan taho ohjeistanut mitenkään, kumpi tuota lainaa oikeasti lyhentää. Kokonaisuuteen nähden tuo niin kovin pieni summa.
Jos teillä oli jo ennestään varallisuutta 700 000e, miksi ihmeessä olet tarvinnut 40 000e kulutusluottoa?
Raha on kiinni mökeissä ja asunnoissa, jotka pääosin perittyjä.
Tuon suuruinen omaisuus, tai paljon suurempikin, voi olla isokin rahareikä, jos mikään osa ei ole tuottavaa omaisuutta vaan kaikki on omassa käytössä. Suurten ikäluokkien sukupolvelle tämä oli ihan tavallista. Jos rahaa riitti, ostettiin ensin komea talo tai hulppea asunto, sitten mökki, autoja, vene ehkä, ja lopulta jos vieläkin oli rahaa, joku kakkosasunto. Jokaisesta näistä on pelkkiä menoja.
Lopputuloksena on äveriäs elämäntyyli, joka vaatii tosi isot tulot. Ja perinnön saajille painajainen, kun vanhukselta on päässyt omaisuus rapistumaan, ja perintönä on vain paperilla arvokkaita rahareikiä, joita on vaikea myydä. Jostain pitäisi keksiä rahat veroihin, mutta itsellä on täysi työ oman asuntolainan kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tietenkään voi käyttää edes tienaamiaan rahoja miten lystää. Eka luodaan puskuri ja sitten voi tehdä hankintoja, isommat hankinnat sovittava toisen kanssa.
Miten isoista hankinnlista puhut? Mä olen ostanut meille kakkosasunnon kysymättä puolisolta :)
Mun ex-mies osti " meille" mökin. Mut kun hän sen omisti, ei se ollut mulle " meidän". Siinä kylvettiin eron siemenet. Olin haaveillut mökistä, mutta en mä halunnut vieraalla mökillä aikaani viettää.Ostin sitten myöhemmin oman
Toinen ostaa mökin ja olisit voinut käyttää sitä vapaasti. Ainakin mulle tuo järjestely olisi kelvannut.
Jos haluu vain lomailla, silloin ehkä. Jos taas haluaa rakentaa ja tehdä jotain pitkäjänteisempää, silloin sillä, kuka omistaa, on väliä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Mä olen kasvanut siihen, että mitä en omista,ei ole mun. Olen nähnyt paljon typeriä naisia, jotka näkee vaivaa palkkojen hyväksi, joista eivät omista mitään ja eron jälkeen poistuvat tyhjin käsin ja vedätettyinä.Rakastan esim. puutarha töitä ja omalla mökillä olen käyttänyt rahaa kasvihankintoihin ja lukemattomia tunteja puutarhan eakentamiseen. Vain typerys tekisi sellaista paikassa, josta ei omista mitään."
Okei, mä kun ajattelen niin että en halua mitään omistaakaan, mulle sopii aivan hyvin asua ja hoitaa tätä puolison taloa. Eikä tässä ketään vedätetä, tietenkään mulle ei tästä kuulu mitään jos jostain syystä erottaisi.
Hoitaminen aka siivoaminen ja muu normaali ylläpito onkin asia erikseen, mutta en minäkään toisen omistamaan asuntoon tai mökkiin alkaisi mitään kalliita remontteja kustantamaan.
Vierailija kirjoitti:
Avioehto tehdään silloin, kun on omaisuutta, jota halutaan suojella eron varalta. Presidentti sanoi, ettei heillä ole avioehtoa, kun kummallakaan ei ollut kirjoja ja matkalaukullista vaatteita lukuunottamatta muuta omsisuutta.
Avioehto on paikallaan myös, jos on odotettavissa perintöä. Varsinkin jos toisen puolison vanhemmat ovat tehneet avio-oikeuden poissulkevan testamentin, on tärkeää turvata sama etu myös toiselle puolisolle avioehdolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Mä olen kasvanut siihen, että mitä en omista,ei ole mun. Olen nähnyt paljon typeriä naisia, jotka näkee vaivaa palkkojen hyväksi, joista eivät omista mitään ja eron jälkeen poistuvat tyhjin käsin ja vedätettyinä.Rakastan esim. puutarha töitä ja omalla mökillä olen käyttänyt rahaa kasvihankintoihin ja lukemattomia tunteja puutarhan eakentamiseen. Vain typerys tekisi sellaista paikassa, josta ei omista mitään."
Okei, mä kun ajattelen niin että en halua mitään omistaakaan, mulle sopii aivan hyvin asua ja hoitaa tätä puolison taloa. Eikä tässä ketään vedätetä, tietenkään mulle ei tästä kuulu mitään jos jostain syystä erottaisi.
Hoitaminen aka siivoaminen ja muu normaali ylläpito onkin asia erikseen, mutta en minäkään toisen omistamaan asuntoon tai mökkiin alkaisi mitään kalliita remontteja kustantamaan.
Mä osallistuin kyllä puoliksi remonttiin joka tehtiin ennen kuin muutin tänne. Tietysti, kun halusin omaan makuun sopivaa. Sen koommin en ole maksellut mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
^
Mieheni sai juuri 700 000€:n perinnön (meillä ennestään jo varallisuutta suunnilleen tuolla summalla) ja otimme yhteisen lainan, jolla maksoimme pois 40 000€:n kulutusluottoni. Ei varainhoitaja tai muukaan taho ohjeistanut mitenkään, kumpi tuota lainaa oikeasti lyhentää. Kokonaisuuteen nähden tuo niin kovin pieni summa.
Jos teillä oli jo ennestään varallisuutta 700 000e, miksi ihmeessä olet tarvinnut 40 000e kulutusluottoa?
Raha on kiinni mökeissä ja asunnoissa, jotka pääosin perittyjä.
Tuon suuruinen omaisuus, tai paljon suurempikin, voi olla isokin rahareikä, jos mikään osa ei ole tuottavaa omaisuutta vaan kaikki on omassa käytössä. Suurten ikäluokkien sukupolvelle tämä oli iha
Omakin talous on tuolloin vedetty liian tiukille,jos asuntolainan kanssa joutuu taistelemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kyllä haluaisi olla naimisissa sellaisen kanssa, joka luulee oikeudekseen käyttää minun varojani.
sitten et voi mennä naimisiin naisen kanssa
Tai toisinkin päin! Olen 74v ja minulla on nuoruudesta asti ollut omat tulot ja niiden varassa perhe on usein elänyt.
Miehellä ei oikeen alusta asti ollut tajua rahan käytöstä. Myöhemmin yksityisyrittäjä eikä tilanne siitä parantunut.
Oma tili ilman miehen käyttöoikeutta oli ehdoton!
No yleensähän se on juuri näin. Nainen elättää miestä.
Miehet kyllä puhuvat kovasti siitä, kuinka naisia pitäisi elättää, mutta käytännössä näin käy todella harvoin.
Eli mieles
Yleensä on niin, että nainen tienaa vähemmän, mutta silti maksaa isomman osan yhteisistä kuluista. Enemmän tienaava mies käyttää rahansa oman varallisuutensa kartuttamiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mutta lahjaksi ei katsota sitä, että pariskunta ostaa asunnon yhteiseksi yhteisellä lainalla ja vain toinen maksaa lainan lyhennyksiä. Ts. Pariskunta saa sopia keskenään miten taloutensa hoitaa ja kuka maksaa mitäkin.
--
vero.fi:
Onko kyseessä lahja, jos puolisoni maksaa yhteisestä asunnosta isomman osan?
Ostetun asunnon omistussuhteen pitää vastata rahoitussuhdetta eli sitä, kuinka suuren osan asunnosta kumpikin puoliso on maksanut.
Jos omistus tulee yhteiseksi (asunto ostetaan esimerkiksi puoliksi) mutta vain toinen puolisoista rahoittaa hankinnan ja maksaa asuntolainan, osuus asunnosta on toiselle puolisolle verotettava lahja.
https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/lahja/milloin-pitää-maksa…
Imekää siitä
Ime itse.
Vero.fi:
Puolisot voivat hoitaa elatusvastuutaan joustavasti siten, että toinen puoliso maksaa jotain menoja (esimerkiksi perheen asunnon ostamiseen otetun lainan lyhennyksiä) ja toinen maksaa muita kustannuksia (esimerkiksi ruoka- ja vaatemenoja). Kun tällaiset kustannukset kokonaisuutena katetaan elatuskyvyn mukaisesti, ei yksittäisten menoerien kohdalla ole kyse lahjasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
^
Mieheni sai juuri 700 000€:n perinnön (meillä ennestään jo varallisuutta suunnilleen tuolla summalla) ja otimme yhteisen lainan, jolla maksoimme pois 40 000€:n kulutusluottoni. Ei varainhoitaja tai muukaan taho ohjeistanut mitenkään, kumpi tuota lainaa oikeasti lyhentää. Kokonaisuuteen nähden tuo niin kovin pieni summa.
Jos teillä oli jo ennestään varallisuutta 700 000e, miksi ihmeessä olet tarvinnut 40 000e kulutusluottoa?
Raha on kiinni mökeissä ja asunnoissa, jotka pääosin perittyjä.
Eikö niistä tule mitään tuloja, jos pitää noin paljon kulutusluottoa ottaa? Tuottamaton omaisuus ei ole varallisuutta, se on vain menoerä.
Mökeistä ei tule tuottoa, eikä asunnosta, jossa omistusosuus 3/5. Se on kylläkin menossa nyt myyntiin. Myöskään asunto, jossa asumme ei tuota mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä ei ole asuntolainaa. Kaikki asunnot ja kiinteistöt sijaitsevat Pääkaupunkiseudulla. Yksi vuokrattu, toinen menossa myyntiin, yhdessä asutaan. Mökit käytössä pääosin kesäisin.
T. Kulutusluottonsa kuitannut
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
^
Mieheni sai juuri 700 000€:n perinnön (meillä ennestään jo varallisuutta suunnilleen tuolla summalla) ja otimme yhteisen lainan, jolla maksoimme pois 40 000€:n kulutusluottoni. Ei varainhoitaja tai muukaan taho ohjeistanut mitenkään, kumpi tuota lainaa oikeasti lyhentää. Kokonaisuuteen nähden tuo niin kovin pieni summa.Mulla on moninkertaisesti tuo omaisuus, mutta pitäisin 40 000€ kulutusluottoa ihan hirveän suurena. Niin ovat ihmiset erilaisia.
No vähän alle 40 000€ se on oikeasti. Premium-asiakkaana sai halvan yhdistelylainan.
Kun raha on mennyt hyvää tuottaviin asioihin, silloin se ei ole mennyt hukkaan :). Ei ole iso raha nelikymppiselle. Eläkkeelle 68-vuotiaana (tai myöhemmin).
Ilmeisesti täällä ihmiset laskevat täällä omaisuudeksi jopa asunnot, joista vielä lainaa jäljellä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta lahjaksi ei katsota sitä, että pariskunta ostaa asunnon yhteiseksi yhteisellä lainalla ja vain toinen maksaa lainan lyhennyksiä. Ts. Pariskunta saa sopia keskenään miten taloutensa hoitaa ja kuka maksaa mitäkin.
--
vero.fi:
Onko kyseessä lahja, jos puolisoni maksaa yhteisestä asunnosta isomman osan?
Ostetun asunnon omistussuhteen pitää vastata rahoitussuhdetta eli sitä, kuinka suuren osan asunnosta kumpikin puoliso on maksanut.
Jos omistus tulee yhteiseksi (asunto ostetaan esimerkiksi puoliksi) mutta vain toinen puolisoista rahoittaa hankinnan ja maksaa asuntolainan, osuus asunnosta on toiselle puolisolle verotettava lahja.
https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/lahja/milloin-pitää-maksa…
Imekää siitä
Ime itse.
Juuri näin. Meillä esimerkiksi puoliso maksaa yhteisesti omistamamme asunnon korjausvastikkeen (salaojitus, peruskorjaus, jne), 90 000€ kerralla pois. Eli kartuttaa minun omaisuuttani 45 000€:llä.
Usassa on käsite Housepoor, joka tarkoittaa just näitä ihmisiä joilla saattaa paperilla olla isokin netto-omaisuus, mutta se on kaikki sidottu omassa käytössä oleviin kiinteistöihin. Eli paperilla näyttää rikkaalta, mutta käytännössä ollaan köyhiä ja eletään kädestä suuhun kun kaikki tulot menee sen omaisuuden ylläpitoon ja lainoihin.
Vierailija kirjoitti:
Usassa on käsite Housepoor, joka tarkoittaa just näitä ihmisiä joilla saattaa paperilla olla isokin netto-omaisuus, mutta se on kaikki sidottu omassa käytössä oleviin kiinteistöihin. Eli paperilla näyttää rikkaalta, mutta käytännössä ollaan köyhiä ja eletään kädestä suuhun kun kaikki tulot menee sen omaisuuden ylläpitoon ja lainoihin.
Meillä ainut laina on tuo alle 40 000€. Tosiaan perinnöistä osa, reilu 300 000€ tuli henkivakuutuksina, joten me emme elä kädestä suuhun :).
Vaimolla on oma tilinsä, minulla omani. Yhteistilille pistämme aina saman verran rahaa yhteisiä kuluja varten Hän maksaa omista rahoistaan lapsensa kulut, itse käytän omaa tiliäni mm. tietokoneen päivitykseen, päihteisiin ja maksullisissa käymiseen. Homma toimii hyvin!