Lue keskustelun säännöt.
Onko yleistäkin että avo- ja avioliitossa käytetään "omia rahoja" miten lystää?
21.02.2026 |
Minusta tuo on kestämätöntä. Tuossahan ei käytännössä voi tehdä isompia hankintoja.
Kommentit (381)
Onko muilla kuten meillä, että raha-asioiden hoito on kokonaan naisen vastuulla? Mun mies ei ole tainnut koskaan käyttää verkkopankkia laskujen maksuun, koska entisenä pankkilaisena olen hoitanut kaiken.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo on ikäkysymys. Minun isoisäni hoiti kaiken, isoäiti oli aivan kauhuissaan leskeksi jäätyään. Ei tiennyt mitään veroilmoituksista tai muista.
Vanhemmila taas äiti on huolehtinut rahoista ja laskuista. Tämä sama malli on tullut meillekin, miestä ei kiinnosta yhtään, kysyy joskus, miten pörssissä menee ja aina yllättyy, miten hyvin rahastojen ja osakkeiden arvot ovat nousseet.
^ ja mitäs sitten kun "asioidenhoitaja" menehtyy tai joutuu muuten kykenemättömäksi?
Vierailija kirjoitti:
Onko muilla kuten meillä, että raha-asioiden hoito on kokonaan naisen vastuulla? Mun mies ei ole tainnut koskaan käyttää verkkopankkia laskujen maksuun, koska entisenä pankkilaisena olen hoitanut kaiken.
Meillä myös.
Normimenojen lisäksi olen hoitanut neljän taloraksan budjetit, tilaukset, laskut yms. sekä sijoitukset molemmille.
Mies hoitaa kyllä hoitokodissa olevan äitinsä laskut pakon edessä.
Vierailija kirjoitti:
Onko muilla kuten meillä, että raha-asioiden hoito on kokonaan naisen vastuulla? Mun mies ei ole tainnut koskaan käyttää verkkopankkia laskujen maksuun, koska entisenä pankkilaisena olen hoitanut kaiken.
Meillä on, minä olen meillä se rahastonhoitaja ja laskujen maksaja verkkopankissa. Enkä ole entinen pankkilainan, enkä nykyinen . N
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tietenkään voi käyttää edes tienaamiaan rahoja miten lystää. Eka luodaan puskuri ja sitten voi tehdä hankintoja, isommat hankinnat sovittava toisen kanssa.
Miten isoista hankinnlista puhut? Mä olen ostanut meille kakkosasunnon kysymättä puolisolta :)
No sehän riippuu ihan perheen tulotasosta ja varallisuudesta, joillekin se voi olla muutaman sadan euron kodinkone ja joillekin huvijahti.
Meillä kumpikin tienaa ja käyttää omat rahansa ihan miten itse lystää, tai on käyttämättä. En edes tiedä mitä puolisoni tienaa, eikä vähempää voisi kiinnostaa. Eipä hänkään kyllä mun tuloja ole koskaan kysellyt. Tiedän sen verran että ilmeisesti tarpeeksi kun voi sijoittaa ja säästää kuten minäkin. Markkinat siis kiinnostaa molempia ja keskustellaan usein aiheesta. Esim. kiinnostavista osakkeista jne. Sen enempää summia kuin muitakaan en tiedä, mitäpä sillä minulle väliä, minua kun kiinnostaa vain omat saldoni. Asumiskulut meillä menee puoliksi. Toinen maksaa laskun ja toinen laittaa puolet summasta maksajan tilille kun ei olla tässä pian 10v aikana vieläkään saatu avattua sitä taloustiliä... 😂 Tarkoitis on kyllä ollut, mutta menee se näinkin. 😂 Yhteiset ruoat ostetaan yleensä v-loppuna yhdessä ja kassalla maksetaan pitkälti vuoronperään. Yhdessä on kyllä aina voitu tehdä niin isoja kuin pieniäkin hankintoja aina asunnosta, kotiteatteriin, kesämökkiin kuin kukkaruukkuunkin. 😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Harvemmin ne isot hankinnat tulee niin yllättäen ettei niihin ehtisi varautumaan. Ja pistetään taloustilille sen verran paljon, että siellä on aina puskuria, tarvittaessa toinen voi myös "lainata". Kaiken lisäksi molemmat ollaan sen verran tiedostavia rahankäyttäjiä, että on säästöjä eikä tiliä kuluteta nolliin.
Omituinen aloitus. Miten niin ei voi? Yli 20 vuotta yhdessä, ei päivääkään "yhteisiä rahoja" ja aina on kaikki hankinnat, niin yhteiset kuin omatkin saatu tehtyä ihan ilman mitään ongelmia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siis en ole ikinä ymmärtänyt näitä, joilla on joku sopimus, että yli 50 Euron ostokset pitää sopia yhdessä.... Onko ne ihmiset ihan persaukisia vai kontrollifriikkejä? Tietenkään mitään lupia tarvitse kysellä mihinkään. Kummallakin omat tulot , omat tilit ja järki päässä. Jos mies haluaa ostaa uuden puhelimen, hän ostaa sen. Ehkä muistaa mainita etukäteen tai sitten ei. Ei se mun maailmaa kaada. Ei me sen takia ulosottoon jouduta tai jää laskut rästiin tai jääkaappiin pelkkä valo.
Sama. Ahdistaisi jos pitäisi joka ostos hyväksyttää miehellä. Jos tarvitsen uudet talvikengät, menen kauppaan ja ostan. Mies todennäköisesti tutkisi internettiä viikkokausia mitkä on parhaat ja halvimmat. Sitten keväällä saisin ostettua. Tai mies tahtoo uuden tietokoneen ja ostaa sen. En minä tiedä millainen pitää olla nykyisille peleille, joten en sotkeennu asiaan. Yhteiset laskut tulee maksettua, vaikka molemmat käyttää rahansa miten käyttää, kun kumpikin hoitaa itselleen sovitut laskut. Vaikka aika tarkkaan rahat ennen palkkapäivää menevätkin.
Vierailija kirjoitti:
Omituinen aloitus. Miten niin ei voi? Yli 20 vuotta yhdessä, ei päivääkään "yhteisiä rahoja" ja aina on kaikki hankinnat, niin yhteiset kuin omatkin saatu tehtyä ihan ilman mitään ongelmia.
Ongelmia tulee jos niitä.omia rahoja käytetään hyvin eri tavalla. Jos toinen tuhlaa kaikki rahansa ja toinen säästää, yhteisten hankintojen tekeminen voi olla haastavaa, ainakin jos niiden haluaisi menevän 50-50.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
^
Mieheni sai juuri 700 000€:n perinnön (meillä ennestään jo varallisuutta suunnilleen tuolla summalla) ja otimme yhteisen lainan, jolla maksoimme pois 40 000€:n kulutusluottoni. Ei varainhoitaja tai muukaan taho ohjeistanut mitenkään, kumpi tuota lainaa oikeasti lyhentää. Kokonaisuuteen nähden tuo niin kovin pieni summa.
Jos teillä oli jo ennestään varallisuutta 700 000e, miksi ihmeessä olet tarvinnut 40 000e kulutusluottoa?
Me ostettiin just asunto 100 % velkarahalla vaikka omaisuutta ja sijoituksia on 300 000 euroa. Lainaa otettiin 40 000 €. Sijoitukset tuottaa enemmän kuin on lainan korko. Ei oli ollut järkeä ottaa sijoituksista rahaa pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omituinen aloitus. Miten niin ei voi? Yli 20 vuotta yhdessä, ei päivääkään "yhteisiä rahoja" ja aina on kaikki hankinnat, niin yhteiset kuin omatkin saatu tehtyä ihan ilman mitään ongelmia.
Ongelmia tulee jos niitä.omia rahoja käytetään hyvin eri tavalla. Jos toinen tuhlaa kaikki rahansa ja toinen säästää, yhteisten hankintojen tekeminen voi olla haastavaa, ainakin jos niiden haluaisi menevän 50-50.
No meillä minä säästän ja sijoitan, mies kuluttaa rahansa yhdessä hujauksessa harrastuksiinsa ja kaikenlaiseen viihteeseen ja eletroniikkaan mistä tykkää. 😂 Ei ole ollut mikään ongelma. 20 vuotta on tehty niin että jos jotain yhtäkkiä hajoaa, minä otan oman osani puskurirahastostani ja mies maksaa omansa luottokortillaan, ellei satu olemaan vielä jotain harraste rahaa jäljellä edellisestä tilistä. 😂 Ei ole mitään haastetta tässä vielä koskaan tullut. Ei mua haittaa millään tavalla hänen toimintatapansa, jos tykkää maksaa pankille korkoja niin mitäpä se multa on pois. Koskaan ei yksikään, isokaan hankinta ole jäänyt häneltä kuittaamatta, vaikka säästäminen on yhtä vierasta maaperää kuin kuun pinta. Aina on oman osansa maksanut 50/50 joten ei mua kiinnosta yhtään mihin rahansa käyttää. Osansa hoitaa joten tuhlatkoon just kuten lystää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omituinen aloitus. Miten niin ei voi? Yli 20 vuotta yhdessä, ei päivääkään "yhteisiä rahoja" ja aina on kaikki hankinnat, niin yhteiset kuin omatkin saatu tehtyä ihan ilman mitään ongelmia.
Ongelmia tulee jos niitä.omia rahoja käytetään hyvin eri tavalla. Jos toinen tuhlaa kaikki rahansa ja toinen säästää, yhteisten hankintojen tekeminen voi olla haastavaa, ainakin jos niiden haluaisi menevän 50-50.
No meillä minä säästän ja sijoitan, mies kuluttaa rahansa yhdessä hujauksessa harrastuksiinsa ja kaikenlaiseen viihteeseen ja eletroniikkaan mistä tykkää. 😂 Ei ole ollut mikään ongelma. 20 vuotta on tehty niin että jos jotain yhtäkkiä hajoaa, minä otan oman osani puskurirahastostani ja mies maksaa omansa luottokortillaan, ellei satu olemaan vielä jotain harraste rahaa jäljell
Hieno homma. Meillä homma ei toimi. Jos minä en maksa niin mitään yhteistä ei osteta koska toisella ei ole rahaa. Ikinä. Vaikka puheet on suuret, todellisuus on toista. Pitkään maksoin yksin, nyt olen laittanut liinat kiinni kun olen vihdoinkin ymmärtänyt että mikään ei muutu. Jos miehellä ei ole rahaa maksaa puolia, mitään ei osteta.
En ymmärrä ongelmaa. On yhteiset menot, joista muodostuu summa X. Jos ostetaan jotain isompaa, kuten auto, niin summa X muuttuu. Kumpikin kantaa yhteisiin menoihin maksukykynsä mukaan kortensa kekoon. Ne mitä jää, käyttää omiin harrastuksiinsa, säästää, sijoittaa mitä nyt haluaakaan. Systeemi on idioottivarma ja reilu.
nim. 15 vuotta suhteessa, eikä koskaan ole tarvinnut väitellä raha-asioista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omituinen aloitus. Miten niin ei voi? Yli 20 vuotta yhdessä, ei päivääkään "yhteisiä rahoja" ja aina on kaikki hankinnat, niin yhteiset kuin omatkin saatu tehtyä ihan ilman mitään ongelmia.
Ongelmia tulee jos niitä.omia rahoja käytetään hyvin eri tavalla. Jos toinen tuhlaa kaikki rahansa ja toinen säästää, yhteisten hankintojen tekeminen voi olla haastavaa, ainakin jos niiden haluaisi menevän 50-50.
No meillä minä säästän ja sijoitan, mies kuluttaa rahansa yhdessä hujauksessa harrastuksiinsa ja kaikenlaiseen viihteeseen ja eletroniikkaan mistä tykkää. 😂 Ei ole ollut mikään ongelma. 20 vuotta on tehty niin että jos jotain yhtäkkiä hajoaa, minä otan oman osani puskurirahastostani ja mies maksaa omansa luottokortillaan, ellei satu olemaan vielä jotain harraste rahaa jäljell
Lisään vielä sen verran että kuittaa sitten tuon luottokortti laskunsa pois seuraavasta/seuraavista liksoista. Hänellä on onmeksi aina ollut periaate että se pitää olla mahd, pian nollilla joten seuraavassa kuussa ei hömpöttele harrastuksiinsa vaan nolla ensin luottonsa. Näitä muita ostoksiaan ja juttujaan ei sentään koskaan rahoita luotolla. Ilmeisesti tuo korttinsa on hänellä se puskurirahasto. 😂 Eli ei siis varsinaisesti kuitenkaan yli varojensa elele kun ei koskaan ole mitään maksu vaikeuksia ollut. Älytön tapa minusta, mutta eipä se minulle kuulu jos puskurirahastonaan haluaa pitää kallista korttia erillisen tilin sijasta. Kun ei säästäminen kiinnosta niin omapa on tappionsa. 😂
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä ongelmaa. On yhteiset menot, joista muodostuu summa X. Jos ostetaan jotain isompaa, kuten auto, niin summa X muuttuu. Kumpikin kantaa yhteisiin menoihin maksukykynsä mukaan kortensa kekoon. Ne mitä jää, käyttää omiin harrastuksiinsa, säästää, sijoittaa mitä nyt haluaakaan. Systeemi on idioottivarma ja reilu.
nim. 15 vuotta suhteessa, eikä koskaan ole tarvinnut väitellä raha-asioista.
Entä jos toisen maksukyky on nolla, mutta ei siksi että hänellä ei olisi tuloja vaan siksi että hän törsää omat rahansa omiin kuluihinsa? Onko se sitten ok että säästäväisempi maksaa kaiken yhteisen koska hänellä on maksukykyä?
Haastan jokaisen elämään sellaisessa suhteessa ja katsomaan kauanko jaksatte.
En kuuna päivänä suostuisi mihinkää "yhteisiin" rahoihin. Emme myöskään keskustele mistään muista kuin yhteisistä hankinnoista, emmekä ole kiinnostuneita seuraamaan mihin toinen rahansa käyttää. Sen verran on yhteiset rahat että meillä on yksi taloustili johon kummallakin on käyttöoikeus ja kortit. Tänne kumpikin laittaa sovitun summan joka kuukausi. Hieman päälle kuukausittaisten kustannuksien verran, jotta on vähän ylimääräistä pelivaraa. Jos jotain kosahtaa paskaksi eikä ylimääräiset rahat taloustilillä riitä, niin se maksaa joka sattuu korttinsa nopeammin esiin kaivamaan ja toinen sitten siirtää puolet summasta tälle maksajalle. Ei mitään hajua puolison raha asioista. Näyttää sitä kuitenkin inakin olevan kun summa tilille joka kuu ilmestyy ja harrastelee kaikkea, kuten minäkin. Näin on menty vuodesta 94 asti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä ongelmaa. On yhteiset menot, joista muodostuu summa X. Jos ostetaan jotain isompaa, kuten auto, niin summa X muuttuu. Kumpikin kantaa yhteisiin menoihin maksukykynsä mukaan kortensa kekoon. Ne mitä jää, käyttää omiin harrastuksiinsa, säästää, sijoittaa mitä nyt haluaakaan. Systeemi on idioottivarma ja reilu.
nim. 15 vuotta suhteessa, eikä koskaan ole tarvinnut väitellä raha-asioista.
Entä jos toisen maksukyky on nolla, mutta ei siksi että hänellä ei olisi tuloja vaan siksi että hän törsää omat rahansa omiin kuluihinsa? Onko se sitten ok että säästäväisempi maksaa kaiken yhteisen koska hänellä on maksukykyä?
Haastan jokaisen elämään sellaisessa suhteessa ja katsomaan kauanko jaksatte.
Ei tossa olisi mitään ongelmaa, mä kun olisin tollasen pistänyt taipaleelle jo heti kättelyssä. Miksi ihmeessä olisin jollekkin lompakkona? Ei kiitos. Siis toihan on ihan oma valinta, pakkohan siinä ei ei ole olla, itse valitsosin toisin. Eli ei kiitos, ei mun tarvii jaksaa tollasta, mulla on oman arvon tunto ja itsekunnioitus.
Up