Miten te keliaakikot selviätte?

Minä teen herkuksi joskus suklaakääretorttua perunajauholla, täytteessä kuohukermaa, tuorejuustoa ja Brunbergin suklaata sulatettuna. On ihanaa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en ymmärrä, mitä lisäarvoa se keliaakilollekaan tuo, että koko ajan harmittelee, kuinka vaikea ruokavalio onkaan. Edelleen, kuitenkin on paljon kaikkea, mikä on joka tapauksessa gluteenitonta, ja gluteeniviljatuotteiden sijaan tarjolla on paljon gluteenittomia vaihtoehtoja, joita on mahdollista käyttää. Kukaan ei väitä, etteikö runsasviljaisen ruokavalion vaihtaminen gluteenittomaksi olisi joko kallista tai vaatisi uusien tapojen opettelua, en ainakaan minä (tuo uhriutumisviesti oli minulta ensimmäinen tähän ketjuun).

 

Ehkä silti keliaakikon harmitteluun ei auta se, että ei-keliaakikko tulee silmiään pyöritellen kertomaan, miten helppoa sitä melkein gluteenitonta ruokavaliota on noudattaa. Kun keliaakikolle ei riitä se melkein, ja tilanne on pysyvä koko loppuelämän. 

Tässähän oli nyt tilanne se, että henkilöllä ehkä on keliakia ja häntä huolestuttaa pärjääminen tuö

levaisuudessa. Ketjussa keliaakikoiden kanta on, että ehdottomasti keliaakikon elämä on kamalaa ja hankalaa ja kallista Kukaan ei missään tapauksessa saa sanoa, että onneksi suurin osa raaka-aineista on ihan luontaisesti gluteenittomia ja niillekin, jotka eivät ole, on hyviä gliteenittomia vaihtoehtoja. Ja ettei esim. kaikkea viljaa, varsinkin jos on aiemmin ollut viljapainotteinen ruokavalio, tarvitse korvata nimenomaan samanlaisilla, mutta gluteenittomilla viljatuotteilla. Ei, täytyy sanoa, että gluteeniton elämä on kurjaa, hankalaa, vaikeaa ja kallista.

Mä oon syönyt gluteenittomasti nyt noin 30 vuotta elämästäni. Edes opiskeluaikana ei raha loppunut kesken, vaikka elin monta kesääkin pelkällä opintotuella nostamatta lainaa. Ja nykyään vaihtoehtotuotteet ovat suurin osa varsin maukkaita ja rakenteeltaan miellyttäviä.

Ai, perunoihin ei oo varaa :b? 

Ite oon pienitulonen keliaakikko ja eipä se  gluteenittomien tuotteiden hinta ole se, mihin meinaa pää hajota, vaan se että on pakko olla sairaan tarkka. Kaikki tuotteiden tuoteseloste pitää syynätä, joo ei niitä perunoita, mutta kaikki itelle uudet tuotteet varsinkin.  Helposti syö sitten niitä ssmoja tuttuja ja turvallisia ruokia.

Ravintolat on itelle ihan no-go-zone, koska suunnilleen joka paikassa saat gluteenin kontaminoivaa ruokaa. Itelleni sellasen syöminen tarkottais sitten paria sairauspäivää 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla ei edes ole keliakiaa, mutta syön täysin viljatonta ruokaa. Ei ole vaikeaa, ei ole kallista. 

 

Olen tosiaan huomannut, että gluteenittomuuden helppoutta kehuvat suurimpaan ääneen ne, joilla ei ole keliakiaa.

Totta kai se on teille helpompaa, koska teillä ei haittaa pienet sattumat. Ei tarvitse sitä sairaalloista tarkkuutta kuin mitä keliakiassa, ja voi syödä massuttaa menemään sen tavallisen pitsan. Kun ei tänään jaksa niin tarkasti mennä. 

Tämä! Tähänkin ketjuun tulee ihme ilkeilijöitä pätemään. Hyvähän se on puhua kun ei ole oikeasti keliakiaa tai muitakaan allergioita ja rajoitteita.

"Tässähän oli nyt tilanne se, että henkilöllä ehkä on keliakia ja häntä huolestuttaa pärjääminen tulevaisuudessa. Ketjussa keliaakikoiden kanta on, että ehdottomasti keliaakikon elämä on kamalaa ja hankalaa ja kallista Kukaan ei missään tapauksessa saa sanoa, että onneksi suurin osa raaka-aineista on ihan luontaisesti gluteenittomia ja niillekin, jotka eivät ole, on hyviä gliteenittomia vaihtoehtoja. Ja ettei esim. kaikkea viljaa, varsinkin jos on aiemmin ollut viljapainotteinen ruokavalio, tarvitse korvata nimenomaan samanlaisilla, mutta gluteenittomilla viljatuotteilla. Ei, täytyy sanoa, että gluteeniton elämä on kurjaa, hankalaa, vaikeaa ja kallista.

Mä oon syönyt gluteenittomasti nyt noin 30 vuotta elämästäni. Edes opiskeluaikana ei raha loppunut kesken, vaikka elin monta kesääkin pelkällä opintotuella nostamatta lainaa. Ja nykyään vaihtoehtotuotteet ovat suurin osa varsin maukkaita ja rakenteeltaan miellyttäviä."

Niin, se voinee jotain eroavaisuuksista kertoa, kun ei-keliaakikot kilvan kehuvat gluteenittomuuden helppoutta, kun taas keliaakikot kertovat, ettei aina ole mitään kivaa ja iisiä.

Kun mietitään, että kumpi joutuu ihan oikeasti noudattamaan tuhattarkkaa ruokavaliota, ja kummalle riittää vähän sinnepäin.

Keliaakikko selviää ihan hyvin kun siihen sopeutuu. Itse en parinkymmenen vuoden jälkeen juurikaan mieti asiaa, tuoteselosteiden lukeminen kaupassa on rutiinia, en oikeastaan enää kaipaa gluteeniruokia. Hankaluudet astuvat kuvaan esimerkiksi siinä vaiheessa kun pitäisi syödä ulkona isommalla porukalla, minun takiani ei nimittäin voida mennä mihinkään karvakäsikebabille vaikka sieltä saisikin muiden mielestä kaupungin parhaat pizza. Gluteeniton ruoka on kalliimpaa kuin tavallinen, siis leivät, pastat ym. Sille ei voi mitään, mutta kyllä se kirpaisee kun ruoka on muutenkin niin kallista. Mutta siis kaiken kaikkiaan, kun alkujärkytyksestä selviää, niin kyllä keliakian kanssa elää ihan mukavasti. Joku hengenvaarallinen pähkinäallergia olisi paljon pahempi rasti.

Mä ajattelin alussa, että ei keliakia ole paha, kyllä sen kanssa pärjää. Ajattelin, että vaihtaa vaan vehnän näihin muihin viljoihin ja se on siinä. Nyt useamman vuoden kokemuksen jälkeen en ole enää niin myönteinen. Kokemus on opettanut, että se on sekä vaikeaa, rajoittavaa, että turhauttavaa. Vaihtaisin mielelläni takaisin entiseen huolettomuuteen ja helppouteen ja tulen enemmän vaan vihaiseksi "hyvää tarkoittavien" ihmisten pätemisestä ja "neuvomisesta".

Kun mietitään, että kumpi joutuu ihan oikeasti noudattamaan tuhattarkkaa ruokavaliota, ja kummalle riittää vähän sinnepäin.

Sähän et nyt tiedä, kummantyylistä ruokavaliota minä noudatan ja mistä syistä, mutta sanon silti ap:lle, että gluteenittoman ruokavalion noudattaminen ei ole mitenkään mahdottoman vaikeaa, eikä edes hinnaltaan kohtuuttoman paljon kalliimpaa, jos ei syä runsaasti leipää, pastaa yms. viljatuotteita. On asioita, joista joutuu luopumaan ja asioita, jotka saa edelleen pitää ruokavaliossaan, sekä asioita, joiden tilalle löytyy hyvä korvike. Rohkeasti vaan kohti uutta ruokavaliota, jos sille on tarve ja kokeilemaan, millainen on sellainen versio siitä, joka sopii omaan makuun, keholle ja kukkarolle. Parasta siinä on se, että pääsee ikävistä oireista eroon ja saa terveemmän loppuelämän.

Vierailija kirjoitti:

Kun mietitään, että kumpi joutuu ihan oikeasti noudattamaan tuhattarkkaa ruokavaliota, ja kummalle riittää vähän sinnepäin.

 

Sähän et nyt tiedä, kummantyylistä ruokavaliota minä noudatan ja mistä syistä, mutta sanon silti ap:lle, että gluteenittoman ruokavalion noudattaminen ei ole mitenkään mahdottoman vaikeaa, eikä edes hinnaltaan kohtuuttoman paljon kalliimpaa, jos ei syä runsaasti leipää, pastaa yms. viljatuotteita. On asioita, joista joutuu luopumaan ja asioita, jotka saa edelleen pitää ruokavaliossaan, sekä asioita, joiden tilalle löytyy hyvä korvike. Rohkeasti vaan kohti uutta ruokavaliota, jos sille on tarve ja kokeilemaan, millainen on sellainen versio siitä, joka sopii omaan makuun, keholle ja kukkarolle. Parasta siinä on se, että pääsee ikävistä oireista eroon ja saa terveemmän loppuelämän.

Itse olen elänyt jo vuosikausia keliakian kanssa, ja voi kuule, hoitoväsymystä on oikeus kokea tässäkin.

Ei minun tarvitse olla esittämässä kuinka riemua ja juhlaa tämä on, siksi että jonkun muuten vaan gluteenitonta noudattavan mielestä melkein gluteeniton on helppoa ja kivaa. 

Riittää yksi stressaava päivä, niin että ajatuksesi ovat muualla, ja sen kerran unohdat lukea tuoteselosteen.

Ei haittaa, jos noudatat muuten vaan. Keliaakikolle taas haittaa.

Enimmäkseen voi tosiaan valita syödä luontaisesti gluteenittomia tuotteita, mutta kyllä se todellakin budjetissa tuntuu että edullisimmatkin gluteenittomat leivät ovat paljon perusleipiä kalliimpia, eikä edes harvakseltaan meinaa raaskia herkutella vaikkapa pakastealtaan pullilla tai muilla leivonnaisilla kun hinnat niissä ovat ihan hirveitä (ja nousseet todella paljon jo oman diagnoosini aikana eli n. 10v sisällä).

Joo, voisi leipoa itse ja välillä leivonkin, mutta vieläkään ei esim sämpylät ja pizzapohja onnistu niin hyvin kuin toivoisi. Pullataikinan kanssa en jaksa enää edes yrittää.

Pizzeriassa yms maksat pahimmillaan +3,50e siitä että saat muita pienemmän valmiin pakastepohjan 🙄. Kaupankin gluteenittomat pakastepizzat ovat enimmäkseen luokattoman huonoja, Moilakset ihan hyviä, mutta pieniä ja hinta lähes 6e. Jos haluaisit olla sekä gluteeniton että vegaani, niin valmisruokavalikoima käy melko pieneksi. Vaivannäöllä toki kaikki on mahdollista ja jos rahatilanne ei ole tiukka, niin varmasti saatavilla on oikein herkullisia gluteenittomiakin korvikkeita monelle asialle. Itseltä taitaa jäädä tänä vuonna Fazerin kalliit, pienet ja ah niin kuivakat laskiaispullat ostamatta :(.

Olet oikeassa, olisin voinut sanoa, että onhan se välillä silti väsyttävää ja turhauttavaa. Mutta ei tyypillisesti sellaista, minkä kanssa ei voi selvitä.

Vierailija kirjoitti:

Enimmäkseen voi tosiaan valita syödä luontaisesti gluteenittomia tuotteita, mutta kyllä se todellakin budjetissa tuntuu että edullisimmatkin gluteenittomat leivät ovat paljon perusleipiä kalliimpia, eikä edes harvakseltaan meinaa raaskia herkutella vaikkapa pakastealtaan pullilla tai muilla leivonnaisilla kun hinnat niissä ovat ihan hirveitä (ja nousseet todella paljon jo oman diagnoosini aikana eli n. 10v sisällä).

Joo, voisi leipoa itse ja välillä leivonkin, mutta vieläkään ei esim sämpylät ja pizzapohja onnistu niin hyvin kuin toivoisi. Pullataikinan kanssa en jaksa enää edes yrittää.

Pizzeriassa yms maksat pahimmillaan +3,50e siitä että saat muita pienemmän valmiin pakastepohjan 🙄. Kaupankin gluteenittomat pakastepizzat ovat enimmäkseen luokattoman huonoja, Moilakset ihan hyviä, mutta pieniä ja hinta lähes 6e. Jos haluaisit olla sekä gluteeniton että vegaani, niin valmisruokavalikoima käy melko pieneksi. Vaivannäöllä toki kaikki

Vähän sivusta, mutta kannattaa tehdä laskiaispullat Pirkan valmistaikinasta. Kallistahan sekin on, mutta pulla on hyvää ja hintansa arvoista.

Mä oon jo monena vuonna laittanut itselleni laskiaispullaksi vaalea(hkon) leivän päälle hilloa ja kermavaahtoa. Gluteeniton pulla on rahan ja raaka-aineiden haaskausta.

Mä tykkään Ristoranten gluteenittomasta pitsasta, on isompi ja halvempi kuin Moilas-pitsat.

On myös kurjaa olla keliaakikko-vieras, tietää että juhliin tms joudutaan usein varaamaan ihan vain minua varten kalliita gluteenittomia vaihtoehtoja, ja sitten usein käy niin etten edes syö niitä paljoa, sillä mielikuvien mukaisesti esim moni kaupan gluteeniton leipä on lähes syömäkelvottoman kuivaa :/. Omaan arkeen on oppinut löytämään ne luottotuotteet ja leivät mieluiten juuri pakastealtaasta ja paahtimen kautta pala kerrallaan, niin on tuoreen tuntuista eikä ehdi kuivahtamaan.

Kurjaa on myös kun monissa paikoissa gluteenittomuutta ei merkata tai juuri kyläillessä joutuu aina tarkistamaan asiaa ja emäntä/isäntä sitten lopulta kaivelee sipsipussia tms roskiksesta että saadaan se tieto 😅. Vanhemmat sukulaiset yhä vieläkin kyselevät että "etkö vähän edes uskaltaisi maistaa?", vaikka kuinka on yrittänyt tehdä selväksi ettei tässä ole uskalluksesta kyse.

Vierailija kirjoitti:

Aluksi kannattaa syynätä tarkkaan kaikki tuoteselosteet ja etsiä viljattomat vaihtoehdot. Melkein kaikesta "normaalista" ruuasta (leivät, pasta, jne) on nykyisin gluteenittomiakin vaihtoehtoja, mutta ne on paljon kalliimpia, joten kannattaa niille etsiä jokin halvempi korvaava, esim. leivän tilalle riisikakut. Tai jos et pysty kokonaan leivästä luopumaan niin osta vanha kunnon leipäkone ja tee itse.

Ja tuoteselosteita kannattaa silloin tällöin tutkia tutuistakin tuotteista, koska milloin tahansa voidaan reseptiä muuttaa ja tehdä niistä epäsopivia.

Minä ostin leipäkoneen aikoja sitten 2000-luvun alussa ja annan sen vieläkin tehdä leivät. Välillä leivon mikromukikakun kun tekee mieli makeaa. 

Vierailija kirjoitti:

Kuulkaa kun tosi vanha keliaakikko kertoo.

Itse sain diagnoosini 40 vuotta sitten. Voin kertoa ettei silloin ollut juuri mitään gluteenitonta viljankorviketta, ihan pari tosi pahanmakuista leipää ja ne pullakäntyt oli ihan kammottavia. Muistaakseni merkkeinä oli schär ja semper. Ja oli todella kallista! Kelasta sai vähän avustusta.

Elämä oli tosi hankalaa, melko pitkälti luontaisesti gluteenittomalla mentiin. Kyllä nykyään on niin helppoa kun makkarat ja nakit on kaikki gluteenittomia, joululaatikot, kalapyörykät ja vaikka mitkä valmiit ihan normaalihyllyssä on jo gluteenittomia. Leipävalikoima ja makeatkin nykyään ihan maistuvia. Ja huomattavasti edullisempiakin kuin ennenvanhaan.

"Ennenvanhaan" sai avustuksen, enää ei. Lisäksi nykyään esim. työttömien tuki on paljon pienempi, kun ei ole lapsikorotuksiakaan enää. Ei se paljon auta jos joskus on jonkun mielestä ollut vaikeampaa. Pottu ja liha on silloinkin ollut gluteenitonta, eli ihan helppoa ainakin joittenkin mielestä :D

Pirkan valmistaikina on kokeiltu ja melko ankeat korvapuustit sain siitäkin aikaiseksi :D. Mutta juu, se on kuitenkin käyttökelpoinen tuote ja ehkä vika oli leipojassa. Välillä kun gluteeniton leivonnainen menee pilalle (esim kuivaa päältä ja jää sisältä raa'aksi) niin se todella harmittaa kun tietenkin ne glut. jauhotkin ovat normia kalliimpia ja luontaisesti gluteenittomat kaurahiutaleetkin pitää keliaakikon ostaa erikseen gluteenittomina.

Kuitenkin: kyllä tämän kanssa suhteellisen helppoa on elää, helpompaa varmasti niille jotka eivät mitään älyttömiä pullahiiriä ole aiemminkaan elämässään olleet. Lisäkuluja tulee jonkin verran omista valinnoista riippuen, mutta tosiaan pahempiakin sairauksia ja tilanteita voisi elämässä olla, ja ainakin tässä on luontaisesti jäänyt lähes kokonaan kaikki ylimääräinen leivän syönti pois, eikä tarvitse kokea kiusausta ostaa herkkuja paistopisteiltä kun niistä ei keliaakikolle mitään löydy :). Eväinä menee paljon banaania, pähkinöitä ja jogurttijuomia, kun ei ole sitä mahdollisuutta napata kaupasta karjalanpiirakkaa tai kolmioleipää tms.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulkaa kun tosi vanha keliaakikko kertoo.

Itse sain diagnoosini 40 vuotta sitten. Voin kertoa ettei silloin ollut juuri mitään gluteenitonta viljankorviketta, ihan pari tosi pahanmakuista leipää ja ne pullakäntyt oli ihan kammottavia. Muistaakseni merkkeinä oli schär ja semper. Ja oli todella kallista! Kelasta sai vähän avustusta.

Elämä oli tosi hankalaa, melko pitkälti luontaisesti gluteenittomalla mentiin. Kyllä nykyään on niin helppoa kun makkarat ja nakit on kaikki gluteenittomia, joululaatikot, kalapyörykät ja vaikka mitkä valmiit ihan normaalihyllyssä on jo gluteenittomia. Leipävalikoima ja makeatkin nykyään ihan maistuvia. Ja huomattavasti edullisempiakin kuin ennenvanhaan.

 

"Ennenvanhaan" sai avustuksen, enää ei. Lisäksi nykyään esim. työttömien tuki on paljon pienempi, kun ei ole lapsikorotuksiakaan enää. Ei se paljon auta jos joskus on jonkun

Toimeentulotukea saaville on nykyään taas olemassa keliakiakorvaus:

Kelan maksamassa perustoimeentulotuessa huomioidaan maaliskuusta 2025 alkaen 38 euron kuukausittainen lisäys keliakiasta aiheutuviin erityisiin ravintomenoihin. Tuki on tarkoitettu yli 16-vuotiaille, pienituloisille henkilöille, joilla on asianmukaisesti diagnosoitu keliakia ja toimeentulotukipäätös voimassa.

miksi ei riitä? Mitä meinaat syödä? Ja mihin oikein palkkasi tuhlaat jos ei riitä;)

Jotkut vetää askin röökiä päivässä ja valittaa että rahaa eioo mutta kummasti on laittaa 4000€ savuna ilmaan vuodessa. 

Mun läheinen ei ole keliaakikko, mutta hänellä on todella paha vilja-allergia, maitoallergia, muitakin allergioita, IBS ja muitakin sairauksia, joiden takia on eläkkeellä, ei siis allergioiden tai IBS:n takia eläkkeellä, vaan kahden muun sairauden takia.  Hänen nettotulonsa ovat vähän yli tuhat euroa, mistä asumiseen asumistuen jälkeen menee noin 120 euroa+sähkö erikseen.  Hän selviää oikein hyvin.  Hän ei voi syödä edes kauraa tai vehnätärkkelystä sisältäviä ruokia, eli ruokavalio on tiukempi kuin keliaakon.  Silti selviää oikein hyvin, kun leipä tai viljatuotteet eivät ole oleellinen osa ruokavaliota. Ei edes aina jaksa tehdä ruokaa itse, joten ostaa välillä valmista jos ruokavalioon sopivaa löytyy, mutta sitten kun jaksaa tehdä, niin tekee edullisista raaka-aineista. Syö yhden lämpimän ruuan päivässä. Leipoa ei jaksa.