Miten te keliaakikot selviätte?

Keliakia on vähän kuin anoppi. Välillä se on hankala, välillä ärsyttävä, mutta sen kanssa on opittava elämään ja sitten kun oppii, niin pikkuvaikeudet eivät enää kaada elämää.

Ymmärrän sen että diagnoosi pelottaa etukäteen ja sitten kun se tulee niin tuntuu ettei tästä selviä ikinä ja kaikki on kielletty. Tuore diagnoosi tuntuu maailmanlopulta, mutta se ei ole maailmanloppu. Tärkeää on keskittyä siihen mitä uutta ruokavalioon voi tuoda eikä kaivata sitä mitä ei saa enää syödä. Jos vaikka olet tottunut syömään pastaa, niin syö pastaa. Jos olet tottunut syömään leipää, niin syö leipää. Kokeile erilaisia tuotteita niin löydät itsellesi sopivimmat. Jos haluat herkutella pullalla, niin syö pullaa. Vasta diagnosoituna ei kannata kuunnella heitä joiden mielestä ihminen pärjää pelkillä luontaisesti gluteenittomilla ruuilla, koska muutoksia on muutenkin niin paljon. Ruokavaliota voi viilata lisää sitten kun siltä tuntuu, mutta ei ole pakko. Ja kannattaa muistaa se että gluteeniton ei ole korvike, se on vain tehty eri aineksista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keliakialiiton mukaan keliaakikolla menee terveelliseen ruokaan noin 50 euroa enemmän kuussa. Se on hurja summa esim. työttömälle tai opiskelijalle.

 

Moni joka mainostaa miten peruna ja liha on gluteenittomia, ei ehkä tiedä miten tärkeää on esim. täysjyvävilja ja monipuolisempi ruokavalio kuin pelkkä liha ja peruna. 

 

Siemenillä voi korvata täysjyväviljaa, mutta niitä sitten ei saa syödä liikaa, koska niissä voi olla jotain torjunta-ainejäämiä tms. (Esim. siemennäkkäri on minusta hyvää.)

 

 

 

Tämä johtuu siitä, että keliakialiitto laskee keliaakikkojen syövän gluteenittomia viljankorvikkeita, eli pastaa, leipää, jauhoja, pullaa, keksiä, muroja, puuroja, eineksiä, karkkia ja laskee, että noiden tuotteiden hinnaksi tulee 50e enemmän kuin tavallinen pasta, leipä, jauhot, pulla, keksi, murot, puurot,

Keliakia on hoitamattomana vakava sairaus. Kun siihen sairastuu, niin ei ole kyse mistään uteliaasti kiinnostuksesta jotain ruokavaliota kohtaan. Vaan lääke-ruokavalio pitää saada äkkiä kuntoon.

Joten sen takia vaihdetaan tutut ruoat gluteenittomiin vastaaviin, jotta siirtymä on mahdollisimman nopea.

Kun kyse ei ole mistään trendikkäästä muutoksesta, vaan sairauden hoidosta. Siksi mielestäni on vähän outoa, että muuten vaan gluteenitonta noudattava neuvoo keliaakikkoa, kun kyseessä on täysin eri tilanne.

Kun kyse ei ole mistään trendikkäästä muutoksesta, vaan sairauden hoidosta. Siksi mielestäni on vähän outoa, että muuten vaan gluteenitonta noudattava neuvoo keliaakikkoa, kun kyseessä on täysin eri tilanne.

Näillä muuten vaan gluteenittomilla menee muutenkin puurot ja vellit sekaisin. Eivät he noudata gluteenitonta ruokavaliota jos vain jättävät näkyvät viljat pois.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keliakialiiton mukaan keliaakikolla menee terveelliseen ruokaan noin 50 euroa enemmän kuussa. Se on hurja summa esim. työttömälle tai opiskelijalle.

 

Moni joka mainostaa miten peruna ja liha on gluteenittomia, ei ehkä tiedä miten tärkeää on esim. täysjyvävilja ja monipuolisempi ruokavalio kuin pelkkä liha ja peruna. 

 

Siemenillä voi korvata täysjyväviljaa, mutta niitä sitten ei saa syödä liikaa, koska niissä voi olla jotain torjunta-ainejäämiä tms. (Esim. siemennäkkäri on minusta hyvää.)

 

 

 

Tämä johtuu siitä, että keliakialiitto laskee keliaakikkojen syövän gluteenittomia viljankorvikkeita, eli pastaa, leipää, jauhoja, pullaa, keksiä, muroja, puuroja, eineksiä, karkkia ja laskee, että noiden tuotteiden hinnaksi tulee 50e enemmän kuin tavallinen pasta, leipä, jauhot, pulla, keksi, murot, puurot,

Se lasketaan normaalin ja terveellisen, monipuolisen ruokavalion mukaan.

Joskus on kiva ostaa valmis ruoka, välillä syödä vaikka pulla ja leipää. Nämä lasketaan ihan peruselämään. Kaikki pärjää ilman niitä, mutta jotta ihmistä kohdeltaisi yhdenvertaisesti, myös keliaakikolla on oikeus syödä sitä leipää (etenkin sen terveellisyyden vuoksi), eikä ajatella että joku ihmisryhmä söisi vain perunaa.

Epäterveellisellä ruokavaliolla on seurauksena ja siksi pidetään tärkeänä, että keliaakikko syö gluteenitonta, monipuolista ruokaa, ja tietenkin saisi myös joskus syödä sen leivän tai pullan.

Missään nimessä tuohon summaan ei kuvitella, että keliaakikko söisi pullaa ja keksejä päivittäin, tai eläisi eineksillä.

Esimerkiksi jotta minä saan tarpeeksi kuituja ja vitamiineja, syön kaksi palaa siemennäkkäriä päivässä (kooltaan 1,5 "oikeaa" näkkäriä). Näihin menee kuussa noin 40 Euroa jo. Perusnäkkäriä syövä saa sen määrän näkkäriä parilla eurolla. Muuta leipää en yleensä syö. 

Pari kertaa kuussa leivon jotain, jauhojen hinta on myös paljon kalliimpi. 

Moni väheksyy, että pari euroa kalliimpi, mutta niistä kertyy pikkuhiljaa isompi summa, kun moni asia on "vain" sen pari euroa kalliimpi. 

Halvemmaksi se viljaton ruoka tulee. 

Vierailija kirjoitti:

Kun kyse ei ole mistään trendikkäästä muutoksesta, vaan sairauden hoidosta. Siksi mielestäni on vähän outoa, että muuten vaan gluteenitonta noudattava neuvoo keliaakikkoa, kun kyseessä on täysin eri tilanne.

Näillä muuten vaan gluteenittomilla menee muutenkin puurot ja vellit sekaisin. Eivät he noudata gluteenitonta ruokavaliota jos vain jättävät näkyvät viljat pois.

Jep.

Ja pakko avautua, että itse näin +10v keliaakikkona elämisen jälkeen, koen hoitoväsymystä.

Välillä tuntuu, että elämä on pelkkää vääntöä ja puolustelua koko muuta maailmaa vastaan siitä, mitä sinun on tehtävä pysyäksesi terveenä ja elossa. 

Helvetti, kun olisikin yhtä helppo kuin muuten vaan gluteenitonta noudattavilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun kyse ei ole mistään trendikkäästä muutoksesta, vaan sairauden hoidosta. Siksi mielestäni on vähän outoa, että muuten vaan gluteenitonta noudattava neuvoo keliaakikkoa, kun kyseessä on täysin eri tilanne.

Näillä muuten vaan gluteenittomilla menee muutenkin puurot ja vellit sekaisin. Eivät he noudata gluteenitonta ruokavaliota jos vain jättävät näkyvät viljat pois.

 

Jep.

Ja pakko avautua, että itse näin +10v keliaakikkona elämisen jälkeen, koen hoitoväsymystä.

Välillä tuntuu, että elämä on pelkkää vääntöä ja puolustelua koko muuta maailmaa vastaan siitä, mitä sinun on tehtävä pysyäksesi terveenä ja elossa. 

Helvetti, kun olisikin yhtä helppo kuin muuten vaan gluteenitonta noudattavilla.

Tunnistan tämän täysin. Keliakian lisäksi minulla on myös pitkäaikainen masennus, ja on todella turhauttavaa että joidenkin mielestä pitäisi vaan jättää lääkkeet, lähteä lenkille ja päättää olla terve, niin kyllä se siitä. Sitten kun se sama päteminen kohdistuu myös ruokavalioon, niin todellakin ottaa päähän. Oman kokemukseni mukaan vhh-evankelistat ovat kaikkein pahimpia.

Tottakai keliaakikko "selviää", mutta varsinkin aikuisiällä diagnoosi voi olla valtava elämänmuutos. Minua varoitettiin, että parikin vuotta voi olla sellaista honeymoon-aikaa, jolloin kiinnostuneena tutkii mitä on tarjolla, testaa reseptejä, mutta sitten voi iskeä kyllästyminen, väsyminen, etenkin jos diagnoosi vaikuttaa talouteen. Ja varsinkin, jos on perheen ainoa keliaakikko. Minun ravintoterapeutti sanoi, että hänellä itsellä meinasi tulla ero, kun leivänmuruja oli koko ajan pöydällä, tippui laatikkoon, oli jääkaapissa, joku otti murustavan leivonnaisen hänen kahvin yli, kylässä joku luuli tehneensä gluteenitonta, mutta oli kauramaitoa, sipulirouheessa oli vehnää...eli ei se, että itse tietää ja tekee oikein, mutta se muiden asenne tai vahingot. Moni diagnoosin saanut masentuu jossain vaiheessa.

Alussa pitää muistaa jättää pois puiset leikkuulaudat, kaulimet, paistinlastat jne. eli näistäkin tulee kuluja monelle. 

"Tunnistan tämän täysin. Keliakian lisäksi minulla on myös pitkäaikainen masennus, ja on todella turhauttavaa että joidenkin mielestä pitäisi vaan jättää lääkkeet, lähteä lenkille ja päättää olla terve, niin kyllä se siitä. Sitten kun se sama päteminen kohdistuu myös ruokavalioon, niin todellakin ottaa päähän. Oman kokemukseni mukaan vhh-evankelistat ovat kaikkein pahimpia."

Toivon, että saisin joskus vielä keliaakikko-ystäviä. Silloin olisi joku/joitain, jotka täysin tietävät mitä tämä on, eikä tarvitsisi olla yksin kaikkialla puolustelemassa.

Jättäydyn nykyään pois sosiaalisista tapahtumista, kun en vaan enää jaksa sitä vääntöä tarkkuudesta.

Vierailija kirjoitti:

Transsendenttinen Meditaatio on melko tehokas metodi ainakin PTSD:n kyseessä ollen. Kenties se voisi auttaa myös burn-out'tareita?

 

https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/33734493/

 

Outs! Väärä threadi... 🙈

 

Moni väheksyjä ehkä on hieman aggressiivinen siksi, kun ei ymmärrä, ja turhautuu siksi, eikä osaa suhtautua oikein siihen tietämättömyyteensä.

Itse ostin myös uuden leivänpaahtimen ja lisäksi vien mukanani kaikkialle keliaakikoille tarkoitettuja paahtopusseja, että voi esim. mökilläkin paahtaa leipää, näihinkin on siis ajansaatossa mennyt rahaa.

Monissa kahviloissa ei edelleenkään löydy joko mitään tai hyvin suppeasti gluteenitonta tarjottavaa, ja kyllä se joskus kismittää kun vegaanisena saa vaikka mitä, ja gluteenittomalle saattaa löytyä joku macaron-leivos, jos sitäkään. Tietenkin ymmärrän että tämä on pienen vähemmistön dieetti ja nämä muuten vaan gluteenittomat ihmiset voivat välillä syödä muutakin, mutta olisi se ihanaa välillä taas itsekin voida vapaasti valita vaikka se mieluinen kakkupala, yms.

Pitäiskö yhteiskunnan maksaa nekin?

Minäkään en enää osallistu mihinkään sosiaalisiin tilanteisiin. 

Matkailukin oli aluksi kurjaa, hotelliaamiaisella gluteeniton oli niin huonosti, että siitä ottivat myös muutkin, ja joku vaihtoi leivonnaisensa gluteenittomaan, jättäen sen aiemman siihen (sanoin tästä kyllä). Joku toi omat leipänsä siihen paahtimeen.  Helsingin rautatieaseman joku kioski tms. niin gluteeniton oli alimpana, joten muut murut tippui niihin. Myyjä ei osannut suomea, eikä oikein englantiakaan, ja vakuutteli, että voin syödä mitä vain, kaikki on kypsää. Nykyään otan mukaan jotain omia eväitä ja katson lomakohteen tarjonnat. 

Ravintolasyömiset on jääneet täysin. Oulun rautatieasemalla on gluteeniton kahvila, aivan mahtava! 

Vierailija kirjoitti:

Moni väheksyjä ehkä on hieman aggressiivinen siksi, kun ei ymmärrä, ja turhautuu siksi, eikä osaa suhtautua oikein siihen tietämättömyyteensä.

No, itse olen jo siinä pisteessä, että seuraavan kerran kun saan pakollisessa ruokailutilanteessa silmien pyörittelyjä, niin kailotan, että jos ei kiinnosta niin tuotko kuule oksennusämpärin, oksentaminen alkaa n. tunti/pari altistumisesta, kiiiiitooooos! 

Ja seuraavan kerran kun vapaaehtoisesti gluteeniton tulee pyytämättä luennoimaan ruokavaliostaan, niin kuuntelen kiinnostuneella ilmeellä todeten "ahaa, selvä, ei muuten kiinnosta yhtään".

Pohjoisemmassa asuvat, jos muutenkin käytte esim. Haaparannalla, niin siellä gluteenittomat tuotteet on hieman edullisempia, osa jopa paljon. Itse ostan sieltä niin paljon, että tavallaan säästän bensarahat siinä ja ylikin. 

Vierailija kirjoitti:

Pohjoisemmassa asuvat, jos muutenkin käytte esim. Haaparannalla, niin siellä gluteenittomat tuotteet on hieman edullisempia, osa jopa paljon. Itse ostan sieltä niin paljon, että tavallaan säästän bensarahat siinä ja ylikin. 

Itä-Suomessa reissatessa kannattaa poiketa Lieksassa Porokylän Leipomoon. Vähän edullisempaa kuin kaupoissa ja taatusti tuoretta.

Meillä tehdään nykyään kaikki pastaruuat yms. gluteenittomana, koska niin monta kertaa meni vahingossa väärä kauha väärään astiaan. Tuosta tulee paljon kuluja myös, valintahan se toki on, mutta oli tympeää tehdä kahta ruokaa, ja sitten kun se oma vahingossa meni pilalle, niin itsellä ei ollut mitään. 

Leivonnaisista onneksi maun vuoksi tykkäänkin enemmän gluteenittomasta (kääretortut, piirakat), mutta kyllä se jauhopussin hinta aina vähän kirpaisee. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jättää vain gluteniviljat pois. Ei tarvi ostaa glutenirtomia tuotteita. 

Silti ruokaan menevät kulut kasvaa

Kasvaa kyllä, mutta syöt puhtaampaa ja terveellisempää ruokaa 

Vierailija kirjoitti:

Keliakia on vähän kuin anoppi. Välillä se on hankala, välillä ärsyttävä, mutta sen kanssa on opittava elämään ja sitten kun oppii, niin pikkuvaikeudet eivät enää kaada elämää.

Ymmärrän sen että diagnoosi pelottaa etukäteen ja sitten kun se tulee niin tuntuu ettei tästä selviä ikinä ja kaikki on kielletty. Tuore diagnoosi tuntuu maailmanlopulta, mutta se ei ole maailmanloppu. Tärkeää on keskittyä siihen mitä uutta ruokavalioon voi tuoda eikä kaivata sitä mitä ei saa enää syödä. Jos vaikka olet tottunut syömään pastaa, niin syö pastaa. Jos olet tottunut syömään leipää, niin syö leipää. Kokeile erilaisia tuotteita niin löydät itsellesi sopivimmat. Jos haluat herkutella pullalla, niin syö pullaa. Vasta diagnosoituna ei kannata kuunnella heitä joiden mielestä ihminen pärjää pelkillä luontaisesti gluteenittomilla ruuilla, koska muutoksia on muutenkin niin paljon. Ruokavaliota voi viilata lisää sitten kun siltä tuntuu, mut

Usein ne gluteenittomat leivonnaiset (leipä ja pasta mukaan lukien) on hyvin epäterveellisiä ultraprosessoitua roskaa joista saa lisää terveysongelmia. Parasta on jättää nekin pois.