Kertokaa nyt joku tämän elokuvan nimi??
Suomalainen elokuva, ei mikään uusimmasta päästä. Nainen saapuu johonkin maalaiskylään ja asettuu vanhaan taloon, tekee kirkkoon veistostaidetta/patsaita. Tutustuu uskovaiseen mieheen, jonkinlainen romanssi syntyy. Tekee miehestä sellaisen rautalankarunkoisen patsaan. Nainen näkee talossa usein painajaisia talon menneistä tapahtumista. Loppu on aika outo kun se mies roikkuu jossain ristillä ja se nainen tehnyt aika kyseenalaista taidetta pitkin kirkkoa. En siis millään hakemisella löydä, help??
Kommentit (38)
Tämä on erinomainen pähkinä purtavaksi. Kuvauksesi on sen verran yksityiskohtainen, että kyseessä ei ole geneerinen maalaisdraama, vaan selvästi jokin psykologinen trilleri tai taide-elokuva, jossa on kauhuelementtejä ja uskonnollista symboliikkaa.
Käytin "ketjutettua päättelyä" ja ristiinvertailua suomalaiseen elokuvahistoriaan (erityisesti 1980- ja 1990-lukujen tuotantoon, jolloin tällaista mystiikkaa tehtiin paljon). Kaikki tuntemasi yksityiskohdat rautalankaveistos, kirkkotaide, painajaiset ja ristiinnaulitsemis-tematiikka viittaavat vahvasti yhteen teokseen.
Etsimäsi elokuva on mitä todennäköisimmin:
Pakanamaan kartta (1991)
Kyseessä on Neil Hardwickin käsikirjoittama ja ohjaama kolmiosainen minisarja (joka usein muistetaan elokuvana sen yhtenäisen tarinan vuoksi). Se on yksi suomalaisen tv-historian merkkiteoksista ja sopii kuvaukseesi lähes täydellisesti.
Miksi tämä täsmää kuvaukseesi?
Juoni: Nainen nimeltä Helena (Eija Vilpas) saapuu pieneen maalaiskylään ja asettuu asumaan vanhaan, ränsistyneeseen taloon.
Taide: Helena on kuvanveistäjä. Hän saa tehtäväkseen luoda taidetta paikalliseen kirkkoon.
Mies ja uskonto: Hän tutustuu kylän mieheen, maanviljelijä Reijo Maanpäähän (Hannu Kivioja), joka on hyvin harras ja uskonnollinen. Heidän välilleen syntyy intensiivinen ja jännitteinen suhde.
Rautalankaveistos: Elokuvassa on ikonisia kohtauksia, joissa Helena työstää veistoksia, ja nimenomaan rautalankarunkoiset, modernit ja hieman groteskit teokset ovat keskiössä.
Painajaiset ja historia: Helena alkaa nähdä talossa näkyjä tai unia menneisyydestä, jotka liittyvät talon entisiin asukkaisiin ja kylän synkkään historiaan.
Outo loppu ja ristiinnaulitseminen: Elokuvan loppupuoli on tunnettu "outoudestaan" ja järkyttävyydestään. Siinä sekoittuvat uskonto, hulluus ja taide. Lopussa nähdään nimenomaan ristiinnaulitsemis-symboliikkaa ja kirkkoon tehtyä "kyseenalaista" tai shokeeraavaa taidetta, joka ei perinteiseen kyläyhteisöön istu.
Varmista vielä nämä tuntomerkit:
Pääosissa: Eija Vilpas ja Hannu Kivioja. Myös Vesa-Matti Loiri tekee elokuvassa merkittävän roolin.
Tunnelma: Se on hyvin painostava, synkkä ja visuaalisesti hieno kaukana perinteisestä suomalaisesta puskafarssista.
Musiikki: Elokuvassa on vahva ja tunnelmallinen äänimaailma.
Mistä löydät sen?
Pakanamaan kartta löytyy usein Yle Areenasta (se on yksi toivotuimpia uusintoja) tai kirjastojen DVD-hyllyiltä. Se on kulttiklassikko, joka on jättänyt monelle katsojalle samanlaisia vahvoja, hieman ahdistavia muistijälkiä kuin sinulle.
Osuiko oikeaan? Jos jokin yksityiskohta (esim. näyttelijä) tuntuu edelleen väärältä, voimme hienosäätää hakua ja kokeilla toista vaihtoehtoa!
Kerro oliko oikein, itse en nyt jaksa tarkistaa löysikö Gemini oikean teoksen. Mutta täytyypä katsoa tuo sarja joka tapauksessa
Vierailija kirjoitti:
Kerro oliko oikein, itse en nyt jaksa tarkistaa löysikö Gemini oikean teoksen. Mutta täytyypä katsoa tuo sarja joka tapauksessa
No, Gemini vähän taas yhdistellyt tietoja, koska Pakanamaan kartassa roolitus:
Mari Rantasilan ja Vesa Vierikon lisäksi keskeisissä rooleissa näyttelevät Pirkka-Pekka Petelius, Ilkka Merivaara, Ulla Uotinen ja Marietta Chela.
Vierailija kirjoitti:
Kerro oliko oikein, itse en nyt jaksa tarkistaa löysikö Gemini oikean teoksen. Mutta täytyypä katsoa tuo sarja joka tapauksessa
Ei ollut, ei näyttelijät eikä tuo pakanamaan kartta
Vierailija kirjoitti:
Painajainen?
Elm Streetillä?
Kaikki elokuvat Suomessa(1933-2000)
Vierailija kirjoitti:
Painajainen?
Tämä sarja mullekin tuli mieleen.
Silmä silmästä (1999)
Seuraavana vuorossa oli Atro Lahtela ensimmäisellä kokoillan elokuvallaan Silmä silmästä (1999). Lahtela oli lähestynyt lajityyppiä jo aiemmin, tehden henkilökuvan sveitsiläissurrealisti H.R. Gigeristä dokumentissaan Giger Matka tajunnan ytimeen (1991), kuin myös mustalla huumorilla ladatun lyhytelokuvan Vastanaineet (1998), joka ottaa kaiken irti nimensä kaksimielisyydestä.
Silmä silmästä kertoo oman versionsa jo tutuksi tulleesta juurilleen palaamisesta ja menneisyyden kohtaamisesta. Päähenkilö on kuvanveistäjä nimeltä Kiia (Meri Nenonen), joka näkee painajaisia edesmenneestä saarnaajaisästään. Kun viimeisin näyttely kaupungissa päättyy hänen kumilammasta esittävän teoksensa häpäisyyn, Kiia päättää hyväksyä kotikylänsä Pirunperän tekemän työtarjouksen, jonka nojalla hänen tulee valmistaa paikalliskirkkoon demoni, enkeli ja Kristus. Kylänisät näet toivovat Kiialta simbergimäistä turistinähtävyyttä, jonka tehoa hänen sukujuurtensa uumoillaan vain voimistavan. Demonin hahmo pohjaakin isään, jonka koirat repivät aikanaan kappaleiksi. Enkeli on taas nainen, joka odotti papille aviotonta lasta, tehden lopulta sydänsuruissaan itsemurhan. Kiia alkaa työskennellessään vaistota heidän läsnäolonsa, ja veistokset toimivat lopulta kuljetusastioina rauhattomien sielujen siirtyessä niiden välityksellä kirkkoon.
Samoin kuin Noita palaa elämään, Silmä silmästä käsittelee seksuaalisuuden suhdetta kristillisyyteen, vaikkakin modernimmalla moraalikäsityksellä. Kiia ystävystyy paikalliseen nuoreen pappiin, joka on ottanut tämän isän paikan arkaaisen seurakunnan paimentajana. Heidän seksisuhteensa ei jää huomaamatta kyläläisten keskuudessa, mutta on samalla täysin päinvastainen verrattuna Kiian isään. Tämä nöyryytti rakastajaansa, nykyisen papin sisarta, avoimesti seurakuntansa edessä ja pesi kätensä kaikesta mahdollisesta vastuusta.
Silmä silmästä sulkee aiemmin valmistuneiden noitaelokuvien avaaman ympyrän mitä tulee naisten seksuaaliseen vapauteen ja tasa-arvoon. Siinä missä 1950-luvulla noidat käyttivät elämänhaluaan saadakseen heikkotahtoiset miehet pauloihinsa, nyt miehiä päinvastoin rohkaistaan vastaamaan tähän seireenihuutoon. Mieshahmojen väkivaltaiset kuolematkaan eivät enää ole suoraa seurausta heidän haluistaan, sillä Kainin merkki on nyt pyyhitty tavallisen naisen otsalta. Lahtela vaikuttaa jopa vihjaavan naisen kieltämisen olevan suurempi synti, kuten Kiian isän kohtalo osoittaa. Sukupuoliroolien osat ovat todella vaihtuneet, sillä nyt pahuus piilee miehen seksuaalisessa epävarmuudessa.
Vaikka Silmä silmästä onkin selvästi kunnianhimoinen työ komeine lavasteineen (Kiian veistokset) ja huvittavine sivuhenkilöineen (maalaiscowboy, joka tuo mieleen Isä meidän -elokuvan Rantasen), elokuvan vahvuudet peittyvät laahaavan kerronnan alle. Venytetyn tuntuinen juoni hapuilee ajoittain hieman päämäärättömästi, lähestyen paikoin jopa tahatonta komiikkaa. Silmä silmästä vaikuttaakin olevan alun perin kestoltaan televisiolevitykseen suunniteltu työ, joka on venytetty elokuvamittaan pikaista teatterikierrosta varten.
Googlasin "kauhuelokuva suomi 1990-luku"
niin löytyi tuo "Silmä silmästä". Oliko nyt oikea?
Vierailija kirjoitti:
Googlasin "kauhuelokuva suomi 1990-luku"
niin löytyi tuo "Silmä silmästä". Oliko nyt oikea?
https://widerscreen.fi/2006/3/suomalainen_kauhuelokuva_osa_2.htm
Tuo silmä silmästä se on, tajusin heti kun googlasin tuon Meri Nenosen. Vau, kiitos paljon vaivannäöstä! Hassua etten muistanut yhtään että pääosassa on Jani Volanen vaikka on muualta tuttu näyttelijä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Googlen AI:
Kuvailemasi elokuva on mitä todennäköisimmin Markku Pölösen ohjaama Jumalan morsian vuodelta 2003.
Tässä ovat kohdat, jotka täsmäävät kuvaukseesi:
Juoni: Nainen (kuvanveistäjä Julia) saapuu maaseudulle ja asettuu asumaan vanhaan taloon.
Taide: Hän työstää kirkkoon tulevia veistoksia ja tekee muun muassa rautalankarunkoisen teoksen.
Romanssi: Hän rakastuu paikalliseen uskovaiseen mieheen (saarnaaja).
Painajaiset: Elokuvassa on vahva mystinen ja jopa kauhumainen tunnelma; nainen näkee unia ja näkyjä talon menneisyydestä ja sen entisistä asukkaista.
Loppu: Elokuvan loppuratkaisu on hyvin omalaatuinen ja visuaalisesti hämmentävä, sisältäen mainitsemasi kaltaisia uskonnollisia ja taiteellisia elementtejä kirkossa
J
Kysyin tekoälyltä paljonko 3+6. Se vastasi 316.
Vierailija kirjoitti:
Tuo silmä silmästä se on, tajusin heti kun googlasin tuon Meri Nenosen. Vau, kiitos paljon vaivannäöstä! Hassua etten muistanut yhtään että pääosassa on Jani Volanen vaikka on muualta tuttu näyttelijä.
Ap
Minulle tuli niin vahvoja mielikuvia tuosta elokuvasta, että oli vaan pakko selvittää juttu 😅.
"Kysyin tekoälyltä paljonko 3+6. Se vastasi 316."
Keinoäly ymmärsi tehtäväsi "yhtä tikkua siirtämällä" tyyliin ja tarjosi vastausta sen mukaan.
Tuon saman nenetsielokuvan mäkin vain löysin. Eikä Pölöstäkään tutkimalla löytynyt sen nimistä elokuvaa.