Kaverin mielestä olen liian ronkeli, kun en suostu edes treffeille äitien tai isien kanssa. Mp?
Mielestäni ihan terve preferenssi, koska
1) en halua muiden lapsia kotiini
2) en halua hoitaa muiden lapsia, etenkään palkatta
3) en halua kasvattaa muiden lapsia
4) en halua elättää muiden lapsia (isompi yhteinen asunto, ruoat, matkat, lahjat, pyykkihuolto, harrastukset...)
5) en halua kumppanini käyttävän resurssejaan muihin lapsiin
6) haluan toistaiseksi olla kumppanilleni se ykkönen
7) en halua ihmissuhdedraamaa, eli siis toisen exiä mukaan elämääni
8) haluan kumppanin, joka on elämässään osoittanut harkitsevaisuutta, itsetuntemusta ja vastuunkantoa - ei ole hankkinut lapsia harkitsematta ja kenen tahansa kanssa
9) haluan kumppanin, joka sitoutuu perheeseensä
10) haluan perinteisen ydinperheen, elämäni loppuun saakka.
Kaverini mielestä olen liian nirso, omasta mielestäni en.
Olen ok senkin asian kanssa, että voin näin joutua elämään loppuelämäni sinkkuna ja lapsettomana. Mieluummin valitsen sen, kuin kumppanin jolla on jo lapsia taakkanaan.
Olen 30v, ihan soiva peli.
Mp?
Kommentit (133)
Jatkahan vaan siellä peräkammarissa sitä yksinrunkkaamista. Sitä kamaa on tiedossa ja pitkään.
Parhaat on varattu kauan kauan ennen sinun ikääsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
haluan kumppanin, joka on elämässään osoittanut harkitsevaisuutta, itsetuntemusta ja vastuunkantoa - ei ole hankkinut lapsia harkitsematta ja kenen tahansa kanssa
Että mua sitten tympii tuollainen ajattelutapa. Se, että on eronnut lapsensa vanhemmasta ei tarkoita automaattisesti sitä, että on tehnyt lapsen harkitsematta ja kenen tahansa kanssa! Elämässä nyt vain tapahtuu asioita eikä tuo sun ajattelu kyllä susta parempaa ihmistä tee.
Esim. millaisia asioita elämässä tapahtuu? Siis niin isoja, että niiden vuoksi kannattaa rikkoa perhe ja lasten lapsuus.
Kiinnostaa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
haluan kumppanin, joka on elämässään osoittanut harkitsevaisuutta, itsetuntemusta ja vastuunkantoa - ei ole hankkinut lapsia harkitsematta ja kenen tahansa kanssa
Että mua sitten tympii tuollainen ajattelutapa. Se, että on eronnut lapsensa vanhemmasta ei tarkoita automaattisesti sitä, että on tehnyt lapsen harkitsematta ja kenen tahansa kanssa! Elämässä nyt vain tapahtuu asioita eikä tuo sun ajattelu kyllä susta parempaa ihmistä tee.
Esim. millaisia asioita elämässä tapahtuu? Siis niin isoja, että niiden vuoksi kannattaa rikkoa perhe ja lasten lapsuus.
Kiinnostaa!
x2
Miten helvetin tyhmä on ihminen joka ei ymmärrä, että pariskunnat eroaa eikä lapsia ole silti tehty harkitsematta ja kenen tahansa kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Miten helvetin tyhmä on ihminen joka ei ymmärrä, että pariskunnat eroaa eikä lapsia ole silti tehty harkitsematta ja kenen tahansa kanssa.
Mikä olisi tällainen hyvä syy, mikä ei kerro huonosta valintakyvystä tai sitoutumiskyvyttömyydestä?
En ikinä koskisi mieheen jolla on lapsi tai useampi. Se on ihan normaalia.
Vierailija kirjoitti:
Miten helvetin tyhmä on ihminen joka ei ymmärrä, että pariskunnat eroaa eikä lapsia ole silti tehty harkitsematta ja kenen tahansa kanssa.
Tai sitten on. Niitäkin on paljon.
Vierailija kirjoitti:
En deittailisi miestä, jolla on pieniä lapsia (Alle 15 v). Olen onneksi jo sen ikäinen(45v), että deittailemieni miesten (35-45v) lapset ovat vähintään teinejä.
Lapseton on tietty paras. Ei minullakaan ole lapsia.
En deittailisi ketään, jolla on minkään ikäisiä lapsia. On niistä vanhemmitenkin vaivaa, viimeistään perinnönjaossa.
Noin minäkin olen koko ikäni ajatellut. Kerran yritin tapailla isämiestä mutta eihän se toiminut.
Itse en ole koskaan lapsia halunnut, en omia enkä elämääni muutenkaan.
Kaverisi sanoi sinulle, että olet epävarma, itsekäs ja lapsellinen.
Etsit vain toisen samanlaisen. Jo pelkästään se, että kyselet täällä tuollaisia kertoo, että kaverisi on ihan oikeassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
haluan kumppanin, joka on elämässään osoittanut harkitsevaisuutta, itsetuntemusta ja vastuunkantoa - ei ole hankkinut lapsia harkitsematta ja kenen tahansa kanssa
Että mua sitten tympii tuollainen ajattelutapa. Se, että on eronnut lapsensa vanhemmasta ei tarkoita automaattisesti sitä, että on tehnyt lapsen harkitsematta ja kenen tahansa kanssa! Elämässä nyt vain tapahtuu asioita eikä tuo sun ajattelu kyllä susta parempaa ihmistä tee.
Esim. millaisia asioita elämässä tapahtuu? Siis niin isoja, että niiden vuoksi kannattaa rikkoa perhe ja lasten lapsuus.
Esim. mies pettää, lähtee, päättää, ettei halunnutkaan lapsia, alkoholisoituu tai alkaa väkivaltaiseksi. Jopa kuolee. Sitäkin sattuu.
Totta kai sulla saa olla mitä vain kriteerejä, ja lapsettomuus on täysin ymmärrettävä kriteeri. Nro 8 listallasi on typerä, koska ei ero lasten toisesta vanhemmasta tarkoita holtittomuutta tms., mutta eipä sekään muille kuulu jos uskot niin.
Vierailija kirjoitti:
Kaverisi sanoi sinulle, että olet epävarma, itsekäs ja lapsellinen.
Etsit vain toisen samanlaisen. Jo pelkästään se, että kyselet täällä tuollaisia kertoo, että kaverisi on ihan oikeassa.
Onko tuohon jotain perusteluja?
AP, pidä kiinni omasta arvostasi.
Ei kenenkään pidä olla pakotettu "Tilanteen vaatimaksi kakkosvaihtoehdoksi". Sellainen se YH-vanhemman uusi puoliso kuitenkin on.
Sitten kun lapsen on niin vanhoja ettei ne ole enää kuvioissa, homma normalisoituu ja voidaan palata samalle pelikentälle suurimmilta osin, vaikkei silloinkaan täysin.
Kaksi ryhmää joiden on vaikein löytää parisuhde: äidit ja vela-naiset. Itse kuulun jälkimmäiseen ryhmään. Ei auta että olen kaunis, hoikka ja urheilullinen, lääkäri. Ikää on jo tietysti 37. Moni mies katsoo oman äitinsä naamaa joka tajuaa että nyt ei ole tulossa lapsenlapsia ja siksi en ole unelmaminiä. Minäkään en deittaile isiä, haluan elää lapsivapaata arkea, tätihommat sitten erikseen.
Vierailija kirjoitti:
Kaksi ryhmää joiden on vaikein löytää parisuhde: äidit ja vela-naiset. Itse kuulun jälkimmäiseen ryhmään. Ei auta että olen kaunis, hoikka ja urheilullinen, lääkäri. Ikää on jo tietysti 37. Moni mies katsoo oman äitinsä naamaa joka tajuaa että nyt ei ole tulossa lapsenlapsia ja siksi en ole unelmaminiä. Minäkään en deittaile isiä, haluan elää lapsivapaata arkea, tätihommat sitten erikseen.
Totta. Kertookohan tämä karua tarinaa miehistä...
-Toinen vela
Et todellakaan sovi mihinkään uusperhekuvioon, joten pidä vaan kiinni omista periaatteistasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaksi ryhmää joiden on vaikein löytää parisuhde: äidit ja vela-naiset. Itse kuulun jälkimmäiseen ryhmään. Ei auta että olen kaunis, hoikka ja urheilullinen, lääkäri. Ikää on jo tietysti 37. Moni mies katsoo oman äitinsä naamaa joka tajuaa että nyt ei ole tulossa lapsenlapsia ja siksi en ole unelmaminiä. Minäkään en deittaile isiä, haluan elää lapsivapaata arkea, tätihommat sitten erikseen.
Totta. Kertookohan tämä karua tarinaa miehistä...
-Toinen vela
Mä onnekseni olen löytänyt "etsimättä" hyvät velamiehet, aiemmin 10v suhde ja nyt ollaan oltu reilu 15v nykyisen puolison kanssa. Toisaalta nuoruuden vakava suhde päättyi kun mies kertoi "ajattelin ilman muuta että sun mieli muuttuu".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaksi ryhmää joiden on vaikein löytää parisuhde: äidit ja vela-naiset. Itse kuulun jälkimmäiseen ryhmään. Ei auta että olen kaunis, hoikka ja urheilullinen, lääkäri. Ikää on jo tietysti 37. Moni mies katsoo oman äitinsä naamaa joka tajuaa että nyt ei ole tulossa lapsenlapsia ja siksi en ole unelmaminiä. Minäkään en deittaile isiä, haluan elää lapsivapaata arkea, tätihommat sitten erikseen.
Totta. Kertookohan tämä karua tarinaa miehistä...
-Toinen vela
Mä onnekseni olen löytänyt "etsimättä" hyvät velamiehet, aiemmin 10v suhde ja nyt ollaan oltu reilu 15v nykyisen puolison kanssa. Toisaalta nuoruuden vakava suhde päättyi kun mies kertoi "ajattelin ilman muuta että sun mieli muuttuu".
Sama, nyt olen naimisissa, mutta kolme aiempaa suhdetta päättyi tuohon samaan. "En mä ajatellut ettet oikeasti halua lapsia koskaan."
Ei mielipidettä, kukin tekee kuten itse haluaa. Miksi kuuntelet kaveria?