Yhä useampi lapsi on huonokäytöksinen

Vierailija kirjoitti:

Ihan normaaleja käytäntöjä ennen vanhaan sekä perhepäivähoitajat että lapsenvahdit. Ei niissä mitään vikaa ole verrattuna päiväkodin karjalaumoihin.

Niin varmaan joo. SilloinKIN vieraan ihmisen kotona muiden aikuisten silmäparien puuttuessa sattui ja tapahtui kamaliakin juttuja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan normaaleja käytäntöjä ennen vanhaan sekä perhepäivähoitajat että lapsenvahdit. Ei niissä mitään vikaa ole verrattuna päiväkodin karjalaumoihin.

Niin varmaan joo. SilloinKIN vieraan ihmisen kotona muiden aikuisten silmäparien puuttuessa sattui ja tapahtui kamaliakin juttuja.

Mikä sellaista kamaluutta sitten olisi? 

Väittäisin että päiväkodissa tapahtuu paljon kamalampia juttuja silloin kun tapahtumia seuraamassa ei ole yhtään aikuista silmäparia. Neljää lasta on paljon helpompi vahtia kuin 21:tä lasta.

Vierailija kirjoitti:

Minäkin väittäisin että syy on liian varhain aloitettu päiväkoti ja liian pitkät hoitopäivät. Miettikää, että päiväkoti-ikäisillä, jopa 1v lapsilla on 9-10h pitkiä 5 päivänä viikossa. Ja tämä on hyvin tyypillistä ainakin täällä meillä päin suuressa kaupungissa. Hyvin usein nämä lapset jotka lähinnä käy kotona nukkumassa, ovat päiväkodissa myös KAIKKI loma-ajat. Nykyään tämä on lasten oikeus

 

Tämä ei ole uusi asia, lasten aggressiivisuuden lisääntyminen on uusi asia.

Lapsille lässytetään loputtomiin. Sanoitetaan tunteita, sanoitetaan sitä ja tätä. Kysellään haluaisitko, tehtäisiinki, lähdettäisiinkö, pukisitko. Jos joku muu komentaa, nostetaan hirveä julkinen haloo ja tehdään valituksia. Joka asiassa vanhemmat pyörivät lapsen ympärillä valmiina palvelemaan, kuljettamaan, törkkäämään käteen ruutuviihdykettä ja välipalaa joka pikku inahdukseen jne. 

Oikein mitään ei enää vaadita. Ennen oli päinvastoin, lapset olivat osa vanhempien ja perheen arkea ja heidän tuli olla myös ikätasoisesti avuksi. He eivät olleet kaiken keskipiste.

Lapsi kaipaisi jämäkkä otetta. Ei väkivaltaa, mutta selkeää auktoriteettiä ja laumanjohtajuutta. Nyt tehdään näin, sillä selvä ja piste. Tästä ei neuvotella. 

Älylaitteet aivan kokonaan pois ainakin päiväkoti-ikäisiltä, mieluummin pitkälle alakouluun asti. Tylsyyden sietäminen on arvokas taito. 

Eroperheet. 

Lähes aina huonostikäyttäytyvä tulee eroperheestä, tosin poikkeuksiakin on.

-hoitaja

Olen nähnyt sitä menoa ylä-/ala-aste koulussa kun joudun siinä ympäristössä vierailemaan ei-henkilökuntaan kuuluvana päivittäin, ja jo ihan 2.-luokkalaiset lapset, useimmiten pojat - ja kyllä vaan ne valkonaamatkin, määrällisesti heitä on enemmän - käyttäytyy ihan järkyttävällä tavalla. Kiroilua, asiattomuuksien huutelua, aikuisille päin naamaa v.ttuilua ja tönimistä, väkivaltaa ja kiusaamista. Paljon enemmän, vakavampaa ja useamman oppilaan toimesta kuin 90-00-luvulla kun itse olin lapsi ja vartuin ongelmalliseesa pikkukylässä.

Tuntuu ettei suurinosa vanhemmista tiedä miten se oma mussukka käyttäytyy kodin ulkopuolella, tai ei välitä, ei ota niitä viestejä wilmassa tosissaan jostain syystä, ehkä jopa räyhää opettajalle takaisin. Ehkä lasut ja lasten sijoittaminen turvalliseen kasvuympäristöön tulisi normalisoida enemmän. Ja sitä ennen se ettei kaikkien todellakaan tarvitse tai edes pidä hankkia lapsia. Tuntuu että aivan liian pitkään pidetään kiinni aikuisen oikeudesta lapseensa, sen lapsen hyvinvoinnin ja tulevaisuuden kustannuksella. Perheen taustaa ei edes oikeasti kartoiteta kun pitäisi ratkaista niitä vaikeita ongelmia. Suurimman osan ongelmat kuitenkin johtaa juurensa sieltä varhaislapsuudesta.

Vierailija kirjoitti:

Lapsille lässytetään loputtomiin. Sanoitetaan tunteita, sanoitetaan sitä ja tätä. Kysellään haluaisitko, tehtäisiinki, lähdettäisiinkö, pukisitko. Jos joku muu komentaa, nostetaan hirveä julkinen haloo ja tehdään valituksia. Joka asiassa vanhemmat pyörivät lapsen ympärillä valmiina palvelemaan, kuljettamaan, törkkäämään käteen ruutuviihdykettä ja välipalaa joka pikku inahdukseen jne. 

Oikein mitään ei enää vaadita. Ennen oli päinvastoin, lapset olivat osa vanhempien ja perheen arkea ja heidän tuli olla myös ikätasoisesti avuksi. He eivät olleet kaiken keskipiste.

Lapsi kaipaisi jämäkkä otetta. Ei väkivaltaa, mutta selkeää auktoriteettiä ja laumanjohtajuutta. Nyt tehdään näin, sillä selvä ja piste. Tästä ei neuvotella. 

Älylaitteet aivan kokonaan pois ainakin päiväkoti-ikäisiltä, mieluummin pitkälle alakouluun asti. Tylsyyden sietäminen on arvokas taito. 

Komentamistakin on jo alettu pitää väkivaltana. Rankaisemisesta puhumattakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli menet ennemmin töihin kun pidät huolta elämäsi tärkeimmästä ihmisestä?

Kun puhutaan ei-rikkaista ihmisistä niin se töihin meneminen on myös siitä lapsesta huolehtimista, jotta lapsen saa ruokittua, vaatetettua ja tarjottua muutkin perustarpeet, ja mieluiten vähän enemmän kuin sen totaalisen minimin. Se on pakko, kompromissi, jonka vain ei-rikkaat joutuu tekemään. Tiedoksi sinne norsunluutorniin.

Yliymmärtäminen. Mistään ei seuraa mitään, eikä saa seurata. Vastuuta ei tarvitse kantaa. Saa perseillä miten vaan, silti on oikeus päästä luokkaretkelle, oikeus välitunteihin, oikeus siihen ja tähän. Koska paha mieli ei saa tulla, viis siitä vaikka se olisi täysin ansaittua. Mitään ei saa vaatia, koska siitä voisi sitten taas ahdistua. Oikeuksia on sen seitsemänsataa, velvollisuuksia ei juuri lainkaan ja nekin mitä on, voi jättää hoitamatta ilman seurauksia. 

Meillä on kouluissa ja päiväkodeissa niin vastenmielisiä kakaroita, että pahaa tekee. Kaikki näiden kanssa tuskailevat tietävät ettei niistä mitään muuta koskaan tule kuin kustannuksia ja ongelmia. Mutta kädet on sidotut, mitään ei asialle voi. Aina pitää odottaa, että joku viaton kärsii ensin. 

Vierailija kirjoitti:

Höpönlöpöä aina vedota tuohon että vuonna keppi ja kirves vauvat vietiin synnäriltä seimeen ja siellä olivat. Olen -99 valmistunut entisajan lastentarhanopettaja ja voin siis kokemukseeni perustuen sanoa että vielä alle 2010 päiväkodit olivat aivan täysin erilaisia kuin nykyään. Meno oli inhimillistä, joissain paikoissa jopa kodinomaista. Silloin riitti että vain oltiin lasten kanssa. Tähän olemiseen sisällytettiin helppoja, lapselle sopivia juttuja, kuten laulua, soittamista, jumppaa, piirileikkejä, loruttelua yms. Ei tätä tarvinnut suunnitella erikseen, vaan jokainen aikuinen kyllä osasi. Tätä toimintaa ei tarvinnut korostaa vanhemmille eikä dokumentoida mihinkään. Toki elämä oli kiireetöntä ja yksinkertaisempaa myös muissa työpaikoissa ja ihmiset olivat levollisempia. 

Kaiholla muistelen esimerkiksi niitä kesiä, jolloin ryhmässä saattoi olla muutama lapsi ja heidän kanssa lähdettiin torille ostamaan jäätelöt ja sen jälkeen

On haluttu tehdä päiväkodeista "pienten lasten kouluja" missä asiantuntijat suunnittelevat jokaiselle oman pedagogiikan. Vanhan ajan päiväkoteja kutsutaan säilöntäpaikoiksi koska siellä ei ollut kyseisiä pedagogisia suunnitelmia. Perhepäivähoito taas on ajettu alas melkein kokonaan vedoten pedagogiikan puutteeseen.

Kun katsoo miten aikuiset käyttäytyy - maan hallitusta myöten - niin en yhtään ihmettele että lapset voivat huonosti ja käyttäytyy samalla tavalla.

Moni nuori kokee että heillä ei ole tulevaisuutta lainkaan (kapitalismi, ilmastonmuutos ja ympäristökriisit, sodat jne.) joten eivät jaksa välittää mistään tai kenestäkään. Elävät kuin tietäisivät että kuolevat nuorena. Kuvitelkaa itse jos olisitte nuoria juuri tässä ajassa. Sääliksi käy.

Voisimmeko jollain tavalla luoda heihin sitä uskoa tulevaan, ei enää tippaakaan valheellista toivoa vaan antamalla ihan oikeita mahdollisuuksia?

Vierailija kirjoitti:

Meillä on kouluissa ja päiväkodeissa niin vastenmielisiä kakaroita, että pahaa tekee. Kaikki näiden kanssa tuskailevat tietävät ettei niistä mitään muuta koskaan tule kuin kustannuksia ja ongelmia. Mutta kädet on sidotut, mitään ei asialle voi. Aina pitää odottaa, että joku viaton kärsii ensin. 

Lasun voi aina tehdä jos on oikeasti huolta. Se että vain koet jonkun lapsen vastenmielisenä tosin ei riitä syyksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on kouluissa ja päiväkodeissa niin vastenmielisiä kakaroita, että pahaa tekee. Kaikki näiden kanssa tuskailevat tietävät ettei niistä mitään muuta koskaan tule kuin kustannuksia ja ongelmia. Mutta kädet on sidotut, mitään ei asialle voi. Aina pitää odottaa, että joku viaton kärsii ensin. 

Lasun voi aina tehdä jos on oikeasti huolta. Se että vain koet jonkun lapsen vastenmielisenä tosin ei riitä syyksi.

Et ehkä ymmärrä tilanteen vakavuutta. Kouluissa pyörii porukka, jonka kanssa työskentelee jo lasu, kuraattori, psyk.poli, poliisi ja ties mitkä muut ammattilaistahot. Nämä nauttivat oikeuksistaan käydä lähikoulua. Heitä ei saa minnekään. Ei ole mitään paikkaa mihin tämän pohjasakan saisi kipattua. Toki vankilaan kun ikä riittää, mutta siihen asti ter ro ris oivat viattomia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on kouluissa ja päiväkodeissa niin vastenmielisiä kakaroita, että pahaa tekee. Kaikki näiden kanssa tuskailevat tietävät ettei niistä mitään muuta koskaan tule kuin kustannuksia ja ongelmia. Mutta kädet on sidotut, mitään ei asialle voi. Aina pitää odottaa, että joku viaton kärsii ensin. 

Lasun voi aina tehdä jos on oikeasti huolta. Se että vain koet jonkun lapsen vastenmielisenä tosin ei riitä syyksi.

Lasusta seuraa se, että sossutädit menevät perheen kotiin kertomaan miten haitallista kurinpito on lapselle. Ilmianto myös rikkoo lopunkin luottamuksen päiväkodin ja perheen välillä.

Kovapäinen tai edes keskiverto lapsi ei todellakaan tottele aikuista vain siksi, että jotenkin kokee hänet luotettavana ja empaattisena.

Hyvin nopeasti tulee uhmaamista ja ns. testaamista, ja jos testauksen tulos on se, ettei aikuinen pysty estämään kiellettyä käytöstä niin sitten se kielletty käytös räjähtää käsiin. Juuri näin on tapahtunut kun kurista on luovuttu.

-Sitten et vaan osaa, tai sitten sinulta puuttuu esim empatiaa etkä siksi tiedä. Testaaminen ja uhmaaminen on jossain määrin normaalia. Mutta kokemuksesta tiedän että jämäkkä ja empaattinen aikuinen on se, jota totellaan. Ei pelosta, vaan halusta. Kun on aito kontakti lapseen, hän haluaa kuunnella aikuista. 

Vierailija kirjoitti:

Kun katsoo miten aikuiset käyttäytyy - maan hallitusta myöten - niin en yhtään ihmettele että lapset voivat huonosti ja käyttäytyy samalla tavalla.

 

Moni nuori kokee että heillä ei ole tulevaisuutta lainkaan (kapitalismi, ilmastonmuutos ja ympäristökriisit, sodat jne.) joten eivät jaksa välittää mistään tai kenestäkään. Elävät kuin tietäisivät että kuolevat nuorena. Kuvitelkaa itse jos olisitte nuoria juuri tässä ajassa. Sääliksi käy.

Voisimmeko jollain tavalla luoda heihin sitä uskoa tulevaan, ei enää tippaakaan valheellista toivoa vaan antamalla ihan oikeita mahdollisuuksia?

Nuoret naiset pelkäävät kapitalismia ja ilmastonmuutosta ja nuoret miehet taas väestörakenteen muutosta ja perinteisten arvojen rapautumista.

Vierailija kirjoitti:

Kovapäinen tai edes keskiverto lapsi ei todellakaan tottele aikuista vain siksi, että jotenkin kokee hänet luotettavana ja empaattisena.

Hyvin nopeasti tulee uhmaamista ja ns. testaamista, ja jos testauksen tulos on se, ettei aikuinen pysty estämään kiellettyä käytöstä niin sitten se kielletty käytös räjähtää käsiin. Juuri näin on tapahtunut kun kurista on luovuttu.

 

 

-Sitten et vaan osaa, tai sitten sinulta puuttuu esim empatiaa etkä siksi tiedä. Testaaminen ja uhmaaminen on jossain määrin normaalia. Mutta kokemuksesta tiedän että jämäkkä ja empaattinen aikuinen on se, jota totellaan. Ei pelosta, vaan halusta. Kun on aito kontakti lapseen, hän haluaa kuunnella aikuista. 

Aito kontakti ei tarkoita viime kädessä yhtään mitään, eikä sellaista vaikuta olevan ammattikasvattajillakaan koska lapset eivät suuren osan ajasta kuuntele heitä.

Nimenomaan tämä!

Lisäksi tuntuu, ettei lapsilta vaadita mitään esim. välillä hiljaa tai paikallaan olemista. Täysi mahdottomuus! Mielestäni kuuluu perus käytöstapoihin, joskus pitää osata olla hiljaa.

Ei uskalleta komentaa ja jos komennetaan, niin ei pidetä kiinni, siitä mitä on vaadittu. Ja tämä pitää kehdata tehdä missä vaan, ja milloin vaan!

Luullaan, että ne lapset menee rikki komentamisesta tai niiden itsetunto kärsii (kuten joku selitti asiaa..).

Kyllä se itsetunto enempi kärsii siitä kun kasvatetaan pikku muqvisteja ja sitten niille joskus joku "ulkopuolinen" sanoo. Koska se on fakta, että niin tulee käymään.

Vierailija kirjoitti:

Nimenomaan tämä!

Lisäksi tuntuu, ettei lapsilta vaadita mitään esim. välillä hiljaa tai paikallaan olemista. Täysi mahdottomuus! Mielestäni kuuluu perus käytöstapoihin, joskus pitää osata olla hiljaa.

Ei uskalleta komentaa ja jos komennetaan, niin ei pidetä kiinni, siitä mitä on vaadittu. Ja tämä pitää kehdata tehdä missä vaan, ja milloin vaan!

Luullaan, että ne lapset menee rikki komentamisesta tai niiden itsetunto kärsii (kuten joku selitti asiaa..).

Kyllä se itsetunto enempi kärsii siitä kun kasvatetaan pikku muqvisteja ja sitten niille joskus joku "ulkopuolinen" sanoo. Koska se on fakta, että niin tulee käymään.

 

Vielä vuosikymmen sitten lapsi otettiin syliin jos hän ei halunnut pysyä paikallaan ja laitettiin jäähylle jos hän ei ollut hiljaa. Mutta enää niin ei saa tehdä ainakaan päiväkodissa. Joten hankala on pitää kiinni siitä säännöstä että rauhoitutaan.