Lue keskustelun säännöt.
Kahvilayrittäjän ahdinko: ihmiset ovat liian säästäväisiä
18.02.2026 |
Tehkääpä nyt isänmaallinen teko, ja käykääpä ainakin pari kertaa viikossa ostamassa syötävää ja juotavaa siltä oman paikkakuntanne pieneltä kahvilayrittäjältä, joka yrittää sinnitellä kasvavien kustannusten keskellä. Valitkaa välillä tai mieluummin useammin tällainen täysin yksityinen kahvila ketjukahvilan sijasta. Talous lähtee rullaamaan, kun uskallatte hyödyntää suomalaisia tuotteita ja palveluita. Näin yrittäjillä on itsellään varaa sitten temuttaa ja lennellä halpalentoyhtiöiden koneilla kaukomaille kuluttamaan.
Kommentit (243)
Ei ole rahaa käydä kahviloissa kun suojaosuus poistettiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sori yrittäjät, tämä teidän vivutus ei toimikkaan että kun myynti nyt vähenee (yleinen ostovoima laskee kolmatta vuotta taviksilla) niin putiikkien hintojen euro sinne toinen tänne lisää lisäisi myyntiänne.
Kahvikuppi suodatinkahvia 3-4euroa ja pulla toiset päälle, niin teen itse molemmat kotonani edelleen.
Ite lopetin kahvin kun kofeiini ei sovi mulle pitkäaikaisessa käytössä. Eli kahvista on tullut mulle satunnainen herkku ja ihan hyvin voin sen noin 3e maksaa. Varsinkin kun monesti se kahvi ei ees oo mitään tylsää Juhla Mokkaa vaan jotain semmosta hienompaa. Ja mulla menee kahvilaan monesti se joku 7-8e ku ottaa voileivän/pullan/kakun kahvin kanssa. Ihan jees ja kun maksaahan siinä se että mun ei tarvi tiskata eikä siivota pöytää ja saan nauttia kivasta erilaisesta ympäristöstä eikä kotona tartte aina syödä.
Vierailija kirjoitti:
Ei oo varaa.
Tämä! Ei oo rahaa edes kaikkiin lääkkeisiin niin sittekö pitäis käydä kahviloissa pröystäilemässä?
Liian kallista. Ennemmin käyn lounaalla, sillä buffetista saan salaatit, proteiinit, hiilarit ym. muutaman euron maksamalla lisää kahvitteluun verrattuna. Tavataan usein ystävien kanssa siis lounaan merkeissä.
Vierailija kirjoitti:
Tällä lamalla on paljon suuremmat seuraukset kuin ihmiset oivaltaa. Itse ns. keskiluokkaisena olen huomannut että työpaikoilla ja ystäväpiirissä vallitsee tietty epävarmuus työpaikan säilymisestä. Lähes kaikki on alkaneet nuukailemaan ja säästämään. Huoli lasten tulevaisuudesta myös painaa mieltä. Nyt kun tätä on jatkunut tarpeeksi kauan, moni ei osaa enää kuluttaa. Säästäväisyyteen tottuu.
On sanonta, että kun jotain asiaa toistaa tai se toistuu 3kk joka päivä, siitä tulee rutiini, automaattinen osa elämää, oli se sitten aamulenkki ennen töihinmenoa tai palkasta nipistäminen säästötilille. Ja rutiineita on vaikea muuttaa kun ne on kerran omaksunut. Voit tietty skipata aamulenkin mutta se aiheuttaa syyllisyyttä ja ahdistusta . Säästäminen on monelle jo muodostunut rutiiniksi ja pullakahveihin tuhlaaminen aiheuttaa syyllisyyttä. Soimaa itseään kuinka nekin rahat olisi ollut parempi säästää tai käyttää johonkin fiksumpaa
Valtaosan keskiluokasta kuuluukin nyt säästää, jos ei ole puskurit kunnossa. Työttömyysturvaa on heikennetty merkittävästi ja asumistuki viety omistusasujilta kokonaan pois. Työttömyyttä tai sairastumista varten tarvitaan ihan eri kokoluokan puskurit kuin aiemmin ja arvelen että monissa perheissä säästetään nyt näitä puskureita kuntoon.
Sitten kun säästöpuskurit on kunnossa, eikä tarvitse pelätä talouden romahdusta työttömyyden tai sairauden vuoksi, uskaltaa taas alkaa jo kuluttaa entiseen malliin. Ellei sitten tosiaan ole oppinut säästökuurin aikana, että ilman turhaa kulutusta voi elää ihan hyvää elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomi on niin köyhä ja säiltään karu maa ettei täällä mikään pikkukahvilatoiminta kannata kuin korkeintaan kesällä hyvällä paikalla, jos nyt silloinkaan. Etelämmässä voi istua mukavasti jossain aukionreunassa, kulttuuri on sosiaalista ja kävijöitä riittää.
Elämme varmaan täysin eri valtiossa. Ei ole mikään ongelma tavata kavereita kahviloissa kerran tai pari viikossa. Nimenomaan avainasemassa on sosiaalinen elämä ja riittävä määrä väestöä ympärillä. Tämä on yksi syy, miksi pienet paikkakunnat ja syrjäseudut on tuomittu kaatumaan omaan mahdottomuuteensa. Väestöä ei riitä edes kyläkaupan markkinarakoon. Ei pienissä kunnissa asuisi juuri ketään ilman ruuhka-Suomen tukiaisia, jotka on kerätty kasaan kuluttajien ja yrittäjien selkänahasta.
Vierailija kirjoitti:
Vai että 2 kertaa viikossa kahvi ja pulla. Se tekee viikossa 12e, kuukaudessa 48e ja vuodessa 624e. Kahvi ja peruspulla on tuon 6e. Sämpyläkahvit vielä kalliinpi. Pari kertaa vuodessa käyn Bilteman baarissa, kahvi ja pikkupulla on alle 3e.
Joillain on tyylitajua ja makuaisti, toisilla ei niinkään. Bilteman kaltainen jättipulju pysyy pystyssä muutoinkin. Ihmettelen suomalaisten intoa ostaa kotimaista ruokaa mutta kotimainen pienyrittäjyys ei saa tukea, vaan aletaan viilata penniä miten Ikeasta saa jotain halpisnakkia pikkurahalla. Ovatko suomalaiset todella näin yksinkertaista sakkia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos voin ostaa katkarapuleivän ainekset kaupasta muutamilla euroilla ja saada siitä useamman kuin että söisin sellaisen kahvilassa 12 eurolla, niin kummankohan valitsen? Kotona on vieläpä oma rauha.
Vierailija kirjoitti:
En oikein ymmärrä koko kahvilan konseptia. Kahvihan on piriste. ABC:lla mukaan otettavan kupposen funktio on selkeä. Kahvilassa pitäisi jotenkin hengata sitten vai mikä siinä on ideana? Nykyisin saa aivan hyviä pullia mukaan kaupastakin ja paljon halvemmalla.
Ehkä ne ovat jotain absolutistien tapaamispaikkoja, siinä missä normaalit ihmiset voivat tavata oluen ääressä. Hintakin on sama.
Kun itse olen ollut kouluikäinen, siis tyyliin jostain viidesluokkalaisesta eteenpäin, niin silloin käytiin kavereiden kanssa joskus kahvilassa herkuttelemassa. Koululaisina otettiin ehkä vaan ne isot jäätelöannokset, mitä Fazerin kahviloista saa. Teininä ja nuorena aikuisena tuli useammin otettua joku erikoiskahvi ja kakkupala, mutta joskus silloinkin se jäätelöannos.
Harvoin sinne kahvilaan tuli mentyä muuten vaan, koska aina se on ollut kallista lystiä. Oman lapsen kanssa tuli mentyä koulun joulu- ja kevätjuhlan jälkeen. Joskus pyysin lapsen kavereitakin mukaan ja tarjosin heille, oli kivempi juhlistaa lukuvuoden päättymistä yhdessä koulukavereiden kanssa ja jutella kesäsuunnitelmista ja muusta. Nuorena aikuisena kahvila oli myös paikka, missä tavattiin ystäviä, joiden kanssa ei oltu jatkuvasti tekemisissä.
Kahvila ei oikein ole sellainen paikka, minne mennään yksin. Se on kohtaamispaikka, missä nähdään ystäviä tai läheisiä ja vaihdetaan kuulumisia tai juhlistetaan syntymäpäivää tms. Siksi se miljöö on tärkeä, kahvilan pitäisi olla vähän arjen yläpuolella. Ja koska kahvilassa käyminen on harvinaista herkkua, niin siellä kuuluu olla niitä erilaisia kakkupaloja ja jäätelöannoksia, jotka tarjoillaan jalallisesta lasikulhosta.
Myös krymppääminen ja kahvila kuuluvat yhteen. Jos on tehnyt jonkun isomman ostoksen, niin pitäähän sitä krympätä ja kahvilavisiitti on siihen hyvä tapa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ostan vain halvinta ruokaa kaupasta ja väijyn alennuksia.
Vierailija kirjoitti:
Kun erikoiskahvi on yli 5 euroa, kynnys käydä kahvilla on aika suuri. Kun sen cappuccinon sai vielä 3,5-4 eurolla, kävin useammin ja ostin usein jotain syötävääkin. Nykyään käyn ehkä kerran kuussa ja otan pelkän juotavan. Lopputuloksena käytän vähemmän rahaa kahvitteluihin.
Ranskassa jopa Pariisin kaltaisessa turistiryssä saa cappuccinon 1 - 2€.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sun rahat on jaettu muille. Nyt ne on loppu sitten.
yrittäjö vois menne vaikka töihin etenkin jos on kokkare tai PERSU
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessa ei ole enää peruskahviloita. Italiassa on paljon kahviloita joissa käydään ostamassa sellainen oikea pikkuinen cappuccino mikä siemaillaan alle 5 minuutissa ja sitten matka jatkuu... hinta? 1€ -2€ kuten Pariisissakin.
Suomessa halutaan vähän asikkaita ja niistä vähistä yritetään tiristää joka penni irti.
Täällähän on opetettu, että kahvilaan ei saa mennä istuskelemaan vaan juomat pitää vetää nopeasti kitusiin ja sitten ulos. En oikein ymmärrä mitä iloa siitä minulle olisi, mieluummin syön ja juon kotona ja luen samalla rauhassa lehteä niin pitkään kuin huvittaa. Hinnat ovat järjettömiä, mieluummin käyn lounaalla, jos joskus haluan kotoa/ toimistolta pois. Nekin käynnit harventuneet, hinta-laatusuhde ei ole ollut enää vuosiin kummoinen. Ymmärrän yrittäjien ahdingon, mutta ei ole minun velvollisuuteni pitää ketään pinnalla.
Kävin eilen kysymässä kahvin hintaa lähihuoltsikalla, kolme euroa 1,5 dl:n moottoriöljystä...ei kiitos.
Laskisivat hintoja. 6-7€ pienestä kakkupalasta on aivan liikaa.
Ja turha sanoa että ei voi laskea hintoja kun muuten menee tappiolliseksi.
On olemassa sellaisiakin kahviloita joissa on kohtuulliset hinnat. Esim. Kaisan Cafe Espoossa. Liiketilat Isossa Omenassa ja Ainoassa ovat varmasti kalliit, mutta silti kummassakin saa pullan tai kakkua noin neljällä eurolla. Ja asiakkaita riittää, monesti ne kahvilat ovat ihan täynnä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vai että 2 kertaa viikossa kahvi ja pulla. Se tekee viikossa 12e, kuukaudessa 48e ja vuodessa 624e. Kahvi ja peruspulla on tuon 6e. Sämpyläkahvit vielä kalliinpi. Pari kertaa vuodessa käyn Bilteman baarissa, kahvi ja pikkupulla on alle 3e.
Joillain on tyylitajua ja makuaisti, toisilla ei niinkään. Bilteman kaltainen jättipulju pysyy pystyssä muutoinkin. Ihmettelen suomalaisten intoa ostaa kotimaista ruokaa mutta kotimainen pienyrittäjyys ei saa tukea, vaan aletaan viilata penniä miten Ikeasta saa jotain halpisnakkia pikkurahalla. Ovatko suomalaiset todella näin yksinkertaista sakkia?
Ei. Köyhiä vain. Siinä ei maku auta. Nälän sammuttamista.
Käyn kyllä toisinaan kahvilassa, mutta valitsen halvemmasta päästä. Lisäksi biltemasta saa kahvin ja pullan eurolla. Kuinka moni tiesi. Sen edullisemmin ei saa mistään
Kaupan päälle kahvilat ovat metelikeskuksia ihan niinkuin kirjastot, missään ei enää arvosteta rauhaa,hiljaisuutta , se luo osittain viihtyvyyden, hintojen lisäksi siis jos ne hinnat olisi kohtuullisia.