Lue keskustelun säännöt.
Yritettiin suojella meidän perintömetsä
17.02.2026 |
Perittiin siskon kanssa isovanhemmilta 18 ha metsää ja haluttiin suojella se muistoksi jälkipolville. Tehtiin kaikki ohjeiden mukaan, paikalla kävi Metso-tarkastaja ja iloittiin jo, miten helposti kaikki oli käymässä.
Nyt hiihtolomalla päätettiin mennä katsomaan meidän metsää ja kauhistuttiin: naapurit oli hakanneet ympäriltä lähes kaiken, minkä oli voinut hakata. Tuuli oli kaatanut meidän metsästä reunoista lisää ja kaikki mummolalapsuudesta tutun maiseman merkit oli poissa. Lumenkin alta näki, millaista tuhoa oli tehty.
Mentiin serkuille naapuriin kysymään, että mitä ihmettä ja vastaus oli, että jos ei olisi nyt hakattu, ei olisi voitu hakata enää koskaan, koska meidän suojelumetsä olisi pakkosuojellut ympäröivät metsät. Sitä kutsutaan harmaaksi suojeluksi, se ei olisi virallista, mutta metsänhoito loppuisi siihen.
Nyt joudutaan miettimään, että pitäisikö tehdä sama, ei se meidän metsä ole oikeastaan minkään arvoinen, kun ympärille tulee isot taimikot eikä ole mitään elologisia käytäviä eläimille, pelkkää aukkoa.
Kommentit (67)
Paljonko olisit saanut jos olisit tehnyt nuo klapeiksi ja myynyt esim. 100eur/ heittokuutio hinnalla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos palstanne metsä on vanhaa, ota yhteys LUONNONPERINTÖSÄÄTIÖÖN.
Saat aidosti asiantuntevaa apua, mekin saimme vastaavassa tilanteessa.
Jos haluat, voit lahjoittaa metsän suojeluun. Siinä se säilyy paikallaan, aitona metsänä, jossa voitte aina käydä ja nauttia luomastanne elämän turvapaikasta.
Viranomaistoiminnan kritisoiminen "harmaan suojelun" lähteenä on hieman kohtuutonta. Aika paljon ympäristölainsäädännöstä on varsin epämääräistä, ja viraomainen joutuu tulkitsemaan lakitermejä "kohtuullinen" "merkittävä" ja "riittävä" tai "varmuudella". Näistä voidaan sitten vääntää oikeusistuimissa loputtomasti.
Metsänomistajan kannalta hankalampaa "harmaata suojelua" tekevät kansalaisjärjestöt, kuten Greenpeace, WWF tai jopa FSC. Esimerkiksi FSC lanseerasi takavuosina kartan , johon se oli omavaltaisesti piirrellyt satojatuhansia hehtaareita metsiä, joilta ei muka pitäisi ostaa puuta. Kun eräs opiskelijani tarkasti opinnäytetyönä nuo alueet yhden kunnan alueelta, olivat ne valtaosin ihan tavallisia talousmetsiä ilman mitään erityisiä luontoarvoja.
Kansalaisjärjestöjen motiivit ovat ymmärrettäviä. Mutta siinä, missä viranomaiset noudattavat lakia, ja päätöksistä voi valittaa (tai vedota oikeuteen), on metsänomistaja kansalaisjärjestöihin nähden täysin kädettömässä asemassa. Isot metsäfirmat kuitenkin pelkäävät niiden julkisuuskoneistoa.
Tämän uskallan alan opettajana sanoa, vaikka tällä palstalla heti persuksi leimattaisiinkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainenhan saa tehdä metsällensä mitä haluaa, onhan sillä sen verran arvoa mitä tukki maksaa. Eikun matalaksi vain ja uutta tilalle kasvamaan
Tää on just sitä erityistä suomalaista luontosuhdetta. Norja sen sijaan on alkanut suojella metsiään omistajuuksista viis, koska heillä ei ole takalisto hartioita myöten ahterissa. Ja etpä muuten todellakaan tee metsällä mitä haluat, jos sinne sattuu uhanalainen laji asettumaan.
Eihän Norjassa edes ole kunnon metsää. Vuoristotundraa pääasiassa.
Kyllä tuon suojella voi edelleen. Eli mikä ongelma?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tuon suojella voi edelleen. Eli mikä ongelma?
Se ei enää täytä APn mielikuvakriteereitä koskemattomasta luonnosta, joten parempi vetää matalaksi ja kääriä tuotot.
Jep,toista sataa runkoa hajallaan 60ha alalla. Korjautettiin pois. Tonni jäi tuloksi. Vaikea edes saada yrittäjää tuollaiseen hommaan.