Miksi nykyään on vain kahdenlaista väkeä, ilman työtä olevia ja niitä jotka hukkuu työhön?
Otsikko on toki kärjistys, mutta ymmärtänette pointin. Ihmiset on nykyään vailla työtä eli työttömänä tai sitten ne jotka on työssä, niin heillä työn määrä on niin suuri, että työssä on jatkuva kiire ja ylikuormitus, mitään ei ehdi tehdä kunnolla on väki uupuu työn alle.
Olen korkeakoulutettu ihminen, jonka tuttavapiiri koostuu korkeakoulutetuista. Moni on nyt työtön, vaikka on työhaluja paljon ja epätoivoisesti etsii työpaikkaa. Sitten taas ne tuttavat, joilla on työ, he joutuu nykyään illat pitkät tekemään ylitöitä kotona ilmaiseksi, työpäivät venyy jne, tai työpäivät on täytetty niin valtavalla määrällä työtehtäviä, ettei siitä meinaa hengissä selvitä.
Miksi näin?
Kommentit (62)
Allekirjoitan tuon hyvin pitkälti ja olen ollut ns. molemmissa leireissä. Kokonaan työtön olin hetken aikaa, kun irtisanouduin työstä joka meinasi oikeasti viedä terveyden (liikaa töitä, kuormaa, stressiä ja ilmapiiriongemia jne.). Nykyään olen sitten osa-aikatöissä, joka on itselleni paras vaihtoehto näiden kahden ääripään välistä.