Miksei baareissa ravaaminen enää kiinnosta aikuisena?
Muistan, kun teininä, sekä 18 vuotta täytettyäni pääsin baariin. Ajattelin, että en ikinä, ikinä kyllästy tähän ja mikään ei ole niin hienoa, kun tanssia aamuyöhön, pitää hauskaa ja tutustua jännittäviin tyyppeihin. Aina sattui kaikkea hauskaa ja oli kiva puida jälkikäteen ja seuraavana viikonloppuna uudestaan. Vannoin, etten tule kyllästymään siihen ikinä. Vaikka olisi ollut koko viikonlopun töissä, jaksoi silti radalle lähteä la-illasta ja mennä sunnuntaina iltavuoroon.
Aika monta vuotta innostusta kesti, varmaan 6 vuotta. Kohta olen kolmekymmentä, ja vaikka kuinka olen sinkku, niin ei kiinnosta, tuon taivaallista. Mikään ei ole niin tylsää kuin baareissa käyminen, ei mikään. Tanssiminen on tylsää, drinkit on pahoja, jos joku tulee iskemään, ei sekään kiinnosta, kavereiden kanssa keksisi parempaakin tekemistä, biisit on tylsiä ja kaikki on vaan kertakaikkisen tylsää.
Mikä kemia oikein aivoissa tapahtuu, kun kiinnostus lopahtaa?
Kommentit (65)
Elämä on jana joka voidaan jakaa useisiin vaiheisiin eikä jo elettyyn osioon voi/kuulu palata !
Tanssiminen on edelleen kivaa, ehkä 2 kertaa vuodessa tulee käytyä baarissa.
Nykyään tykkään enemmän kutsua ystäviä kotiin, laitellaan ruokaa, vähän viiniä ja istutaan iltaa, joidenkin kanssa pelaillaan lautapelejä. Ei tartte käkkiä taksijonossa ja sänkyyn pääsee heti kun siltä tuntuu.
Vierailija kirjoitti:
Tanssiminen on edelleen kivaa, ehkä 2 kertaa vuodessa tulee käytyä baarissa.
Nykyään tykkään enemmän kutsua ystäviä kotiin, laitellaan ruokaa, vähän viiniä ja istutaan iltaa, joidenkin kanssa pelaillaan lautapelejä. Ei tartte käkkiä taksijonossa ja sänkyyn pääsee heti kun siltä tuntuu.
Meillä sama.
Partneri valitaan siten että jokainen mies laittaa rannekellonsa kulhoon, josta naiset sitten nostavat onnekkaan.
Miten partnerinvalinta teillä suoritetaan?
N41
rapuloista tulee vanhetessa pahempia.
Mulla baarissa käyminen loppui siihen kun opettelin lähestymään naisia selvinpäin.
Flaksi käy paremmin ja seksi on kivempaa, eikä ketään jää kämpille nurkkiin pyörimään aamuun asti.
En ole koskaan pareissa istunut minkään ikäisenä.Mutta ympäristössä esim.yksinäinen MT- potilas sairaseläkellä.Kulku käy pitkälle iltapäivää lähiön bubi kaljalle.Ainoa rohkeusko kaljassa kohdata ihmiset ja ainoa paikkako jossa hänet hyväksytään ihmisenä kun on sairaseläke?
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan pareissa istunut minkään ikäisenä.Mutta ympäristössä esim.yksinäinen MT- potilas sairaseläkellä.Kulku käy pitkälle iltapäivää lähiön bubi kaljalle.Ainoa rohkeusko kaljassa kohdata ihmiset ja ainoa paikkako jossa hänet hyväksytään ihmisenä kun on sairaseläke?
Siellä voi jutella, jos kaipaa juttuseuraa. Kauppojen auloissa istuvat myös monet jotka eivät kotonaan viihdy.
Sitä alkaa tajuu et se on oikeesti aika turhaa mikä ei johda koskaan mihinkään muuhunkun omaan ahdistustilaan jälkeenpäin.
Olen aina nauttinut yöelämästä. Nautin siitä nuorena ja nautin siitä edelleen näin melkein 40-vuotiaana.
Ilmeisesti jotkut sitten kävivät nuorena baareissa vain jonkinlaisen sosiaalisen pakon tai tavan vuoksi? Aika hurjaa.
Vierailija kirjoitti:
Sitä alkaa tajuu et se on oikeesti aika turhaa mikä ei johda koskaan mihinkään muuhunkun omaan ahdistustilaan jälkeenpäin.
Olen kokenut elämäni hauskimmat hetket tanssilattialla. Jos jokin toiminta aiheuttaa ahdistusta eikä tarjoa mitään hyvää, ei siihen tietenkään kannata osallistua!
Lakkasi kiinnostamasta siinä vaiheessa, kun juopuneiden ölinät ja höpinät oli nähty ja koettu. Aloin viihtyä paremmin selväpäisten seurassa ja mieluiten vietän vapaa-aikaani selvinpäin olevien seurassa. Baarissa käyminen jäi pois noin 30-vuotiaana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä alkaa tajuu et se on oikeesti aika turhaa mikä ei johda koskaan mihinkään muuhunkun omaan ahdistustilaan jälkeenpäin.
Olen kokenut elämäni hauskimmat hetket tanssilattialla. Jos jokin toiminta aiheuttaa ahdistusta eikä tarjoa mitään hyvää, ei siihen tietenkään kannata osallistua!
Onko sulla ollut niin tylsä elämä? Mun elämän hauskimmat hetket on ehkä niitä, kun lapsena kiipeiltiin puissa ja talojen katoilla. Toisaalta selvinpäin koheltaminen on jäänyt eniten mieleen ja siitäkin saa kyllä morkkiksen, mutta hilpeän morkkiksen.
Siinä on pohjimmiltaan aina kyse seuran hausta. Mikä ei todellakaan tarkoita sänkyseuran hakua juuri siksi illaksi. Vaan ihminen lähtee ihmisten ilmoille koska tarvitsee yhteyttä toisiin ihmisiin. Kun on kumppani, ehkä lapsiakin, samaa tarvetta ei ole. Baareilla ei ole enää "tarjota" mitään.
Vierailija kirjoitti:
Olen aina nauttinut yöelämästä. Nautin siitä nuorena ja nautin siitä edelleen näin melkein 40-vuotiaana.
Ilmeisesti jotkut sitten kävivät nuorena baareissa vain jonkinlaisen sosiaalisen pakon tai tavan vuoksi? Aika hurjaa.
Aika outo ajatus, että jos baareilu ei enää kiinnosta siellä on käyty nuorena vain sosiaalisen pakon tai tavan vuoksi.
Aivan kuin ihminen ei voisi vilpittömästi pitää jostain ja sitten vain kyllästyä siihen mielenkiinnon kohteiden vaihtuessa johonkin toiseen asiaan. Ihminen kun on kuitenkin koko elinkaarensa kehittyvä yksilö, joten ihan luonnollista, että myös vapaa-ajan vietto tavat muuttuvat.
Ukko40 kirjoitti:
Mulla baarissa käyminen loppui siihen kun opettelin lähestymään naisia selvinpäin.
Flaksi käy paremmin ja seksi on kivempaa, eikä ketään jää kämpille nurkkiin pyörimään aamuun asti.
Tuo. Sinne asuntoon jäädään kahdesta syystä. 1. Oksennus kurkussa ei voi harrastaa seksiä ja pitää odottaa aamuun tai 2. Krapula pukkaa jo yöllä ja niin huonossa kunnossa ei voi lähteä mihinkään, niin pitää se krapulakin vielä potea jossain matkan varrella jonkun toisen nurkissa. Tuollaista ongelmaa ei tosiaan ole, jos pysyy selvinpäin. Ei edes halua muiden nurkkiin makoilemaan henkitoreissaan.
No jos edelleen kolmekymppisenä esim. pitäisit kännissä (aineissa) olevia parikymppisiä, joita suurin osa baarien kävijöistä on jotenkin jännittävinä ja kiinnostavina tyyppeinä niin huolestuttavaahan se olisi
Kyllä se edelleen 50+ on mukava pysähtyä ottamaan lasillinen terassille tai lukemaan päivälehdet sisälle. Ei sinne iltaa viettämään jaksa mennä. Ystävien kanssa usein otetaan juomat jossakin ja turistaan, ei jakseta aiheuttaa siivous/tarjoilu-stressiä kenellekään.
No kyllä minä istuskelupaikoissa voisin käydä ja kuuntelemassa karaokea, siellä käy kaikenikäisiä laulamassa. Mutta yökerhoon en minuakaan enää huvittaisi lähteä, ei ainakaan kovin usein.
Itse aloitin baareissa ravaamisen varsinaisesti vasta siinä 21-22-vuotiaana ja nyt jo (vasta täytin 24v) kyllästynyt. Ylistimuloidun herkästi siitä kaikesta melusta, kuumuudesta ja hajuista, vaikka olisin umpikännissä. Usein laukeaa vaan migreeni ja haluaa äkkiä kotiin. 2 motiivia ollut baarissa käyminen ja eka on, jos löytäisikin jonkun elämänkumppanin ja toinen ihan vaan kunnon kännit. Mutta tälleen ylipainosena ei kumppania löydä ainakaan mistään baareista enää nykypäivänä ja miehet ei niissä muutenkaan muuta taida etsiä kuin jotain yhden illan juttuja.
Mielummin nykyään luen vaikka yksin kotonani kirjaa kaikessa hiljaisuudessa kynttilöiden kera.
Kyllähän sitä lapsenakin ajattelee, ettei leluihin voi ikinä menettää mielenkiintoa.