Te jotka olette säästäneet "pahan päivän varalle", onko se paha päivä joskus tullut?
Siinähän se kysymys olikin otsikossa. Onko säästöille tullut teille koskaan oikeaa todella suurta tarvetta? Enkä siis tarkoita mitään pesukoneen hajoamista vaan elämäntilanne jossa toimeentulonne ja selviämisenne on ollut nimenomaan säästöistä kiinni?
Itse olen säästänyt jo kohta pari vuosikymmentä "pahan päivän varalle" ja nyt mietin että onko tämä ollut kuitenkin lopulta turhaa? Toki onhan se raha hyvä olla mutta toisaalta olen nuukaillut tänä aikana aika monesta kivasta että olen pystynyt säästämään.
Kommentit (59)
Kyllä, olen juuri nyt sairauspäivärahalla.
Irtisanouduin vakkaripaikasta tyhjän päälle. Työllistyin kyllä nopeasti uudelleen, mutta ilman säästöjä en olisi voinut tehdä noin. Pahasta päivästä en tiedä, olo oli niin kevyt ja helpottunut, että tuntui enemmän hyvältä päivältä, vaikka toimeentulo oli hetken epävarmempaa. Ehdottomasti oli säästämisen arvoinen tilanne.
Kyllä se on vanhuuden varalle hyvä olla vähintään miljoona euroa säästössä, jotta tulevaisuudessa on varaa saada hoitoa. Tämä kuultu vanhustenhoitajalta.
Pyysin muutosneuvotteluissa irtisanomista, muutin maalle ja perustin kotipalvelu-yrityksen.
Koska tämä meidän sulle-mulle-maamme ei koskaan pääsee pois ryöstökapitalismistaan, olen jo alkanut säästää rahaa, jotta ennen lopullista sekoamistani pääsen äkkiä Sveitsiin kuolemaan iloisena morfiinipäissäni unohtaen viime hetkilläni jopa sen, että Suomea ei hallitse kuningas kuten Ruotsia, vaan meitä hallitsee portailla istuskeleva populistinen prinsessa.
Heh, juu ei. Kukaan ei ole eronnut, puoliso kuollut, sairastunut, eikä jäänyt työttömäksi. Tätä tapahtuu vain Salatuissa elämissä.
Itselläni oli kaksi kertaa se huono päivä. Ensimmäisellä kerralla ei ollut säästöjä. Se opetti. Seuraavasta kerrasta pääsin ylitse säästöjen turvin. Nyt on sen verran säästöjä, ettei pidemmälläkään huonolla ajalla ole merkitystä.
Luulen, että aika moni varautuja, säästäjä joutuu valitsemaan säästämisen ja jonkin muun välillä.
2005 lähdin kotoa 16 vuotiaana. Eli sellaiset 20 vuotta on tässä eletty niitä pahoja päiviä.
Kyllä, monta kertaa. Perheessämme on ollut työttömyyttä, lomautusta ja vakavaa sairautta. Myös perhevapaita ja kotihoidontuella olin vuoden. Aina olen pärjännyt puskureiden avulla.
Nettovarallisuuteni on tällähetkellä n. 130 tuhatta euroa ja siitä rahan ja helposti likvidoitavien pörssiosakkeiden määrä on 60 tuhatta euroa. Säästän puskuria ja osakkeisiin joka kuukausi 800-1200 euroa. Lisäksi lyhennän asuntolainaa. Tiedän, että pärjään, jos tulisi jotain yllättävää menoa tai tulot tippuisivat pitkäksi aikaa. Raha tuo mielenrauhaa.
Olen aina säästänyt, myös pienituloisena, ja jopa työmarkkinatuesta nuorena säästin, kun olin muuttanut kotoa, enkä saanut vielä opiskelupaikkaa. Vanhempani ovat huonoja rahojen kanssa ja lapsuudessa rahaa ei koskaan ollut ja tili tuli tili meni. Yllättäviä menoja varten vanhempani ottavat korkea korkoisia lainoja. Päätin toimia toisin. Meni jo vähän OT..
"Heh, juu ei. Kukaan ei ole eronnut, puoliso kuollut, sairastunut, eikä jäänyt työttömäksi. Tätä tapahtuu vain Salatuissa elämissä. "
Sitä en kysynyt vaan että oliko niissä se ennalta säästetty raha niin tarpeen että ilman ei olisi selvinnyt.
On usein tullut. Kerran se säästö varastettiin kerran varastettiin pesukone kerran stereot ja pyörä . Kerran tuli hammaslääkäri kuluja kerran taas matkoilla meni enemmän eikä olisi ollut ruokaan rahaa ilman sitä. Kyllä usein. Kyllä sairaana kuumeessa monta päivää mikä onni että oli ruokaa varattuna . Kun pystyi syömään eikä jaksanut kauppaan. Onni jos on oma kauppa mutta kaikilla ei ole. Nekin joilla on oma kioski pärjäävät monta päivää niillä. Autossa on aina jotain pientä ja kassissa. Karkkia ja mehu. On ylimääräisiä sukkia kuin alusvaatteita ja on pesuaineita. Kyllä aina tulee tarvetta. Alusvaatteita varastetaan. Pidä piilossa. Monot joku varasti meiltä. Valkoiset.
On kun tulee työttömäksi niin säästöt auttoi kun niitä pystyi käyttämään. Meitä kun on neljä.
Neljän vuoden päästä jään eläkkeelle ja säästöjä käytetään kun ollaan talvi jossain lämpimässä.
Minä nyt on paha päivä kenellekin. Olen saanut potkut töistä. On tullut taloyhtiöön kallis remontti, ei täysin yllättäen mutta sen ajoitus ja lähes 50k€ kokonaiskustannus oli silti ylläri. On hajonnut autosta moottori täysin yllättäen eikä takuu voimassa, onneksi ei ollut yhtä kallis kuin tuo toinen pihassa olevan auton riskimoottori.
Olin kaksi vuotta työttömänä. Kyllä sinä aikana söin säästöjä.
Ne rahat on syöty ajat sitten.
Työtön köyhä
En varsinaisesti säästä pahanpäivän varalle, mutta käytän niitä siihen jos sellainen tilanne tulee (työttömyys, sairastuminen, tms). Tarrkoitus on jäädä eläkkeelle hiukan normaalia aiemmin ja matkustella ja nauttia elämästä
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se on vanhuuden varalle hyvä olla vähintään miljoona euroa säästössä, jotta tulevaisuudessa on varaa saada hoitoa. Tämä kuultu vanhustenhoitajalta.
Älä jauha paskaa.
Rosvot liikkuu . Kyllä hiukan on pakko olla .
Täällähän nuo ihmiset kitisee ja märisee kun jäävät työttömäksi eivätkä saa toimeentulotukea kun pitäisi just nuo "pahan päivän varalle" säästöt käyttää. Ilmeisesti eivät tajua kun "manit finish ja viulut canis" niin on se paha päivä