Lue keskustelun säännöt.
Alkoholistin läheisen ajatuksia
10.02.2026 |
En oikein tiedä, miksi haluan kirjoittaa tästä. Ehkä haluan vain päästää pääni sisältöä ulos. Pahoittelut jo näin aluksi, luvassa on varmasti raskas ja sekava vuodatus.
Niin, eräs minulle rakas on alkoholisti. Ollut sitä toistakymmentä vuotta. Selvin päin fiksu ja iloinen, päihtyneenä itse piru. Monet haukut olen kuullut, monet itsesääliset kännijorinat kuunnellut.
Olen ymmärtänyt - luettuani toipuvien alkoholistien tarinoita ja päihdehoitajalla käytyäni - että minun pitäisi vain elää omaa elämääni ja tehdä siitä mahdollisimman hyvä. Ehkä jopa vain katkaista välit. Ei se vain ole helppoa, särkee sydäntä ajatuskin.
En kaipaa haukkuja, en ehkä neuvojakaan. Se olisi kiva kuulla, että jollakin muullakin on tällaista. Kiitos, jos jaksoit lukea.
Kommentit (12)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alkoholistit ovat vähän niinkuin nykyajan shamaaneita. Ehkä olet tehnyt jotain väärin ja hän yrittää kertoa sitä sinulle mutta tulkitset sen vain jorinoina ?
Välien katkaisu on niin helppo heitto, mutta oikeasti vaikea käytännössä. Omat vanhempani ovat alkkiksia ja ihan mahdoton ajatus katkaista välit lopulta kuitenkin rakkaisiin ihmisiin, joiden juomisen takana olevat ongelmat vielä tiedostaa. Siitäkin huolimatta kuinka paljon pahaa ovat saaneet aikaan ja kuinka kurjan lapsuuden meille lapsilleen järjestivät.
Itselleni tärkeintä on ollut se, että olen lakannut ensin odottamasta, että joskus lakkaisivat juomasta ja sen jälkeen lakkasin odottamasta, että koskaan ymmärtäisivät asiaa meidän lasten näkökulmasta. Helpompi keskittyä omaan elämään, kun ei odota mitään anteeksipyyntöä tai ns. loppukeskustelua. Vedän rajoja, en mahdollista heidän juomistaan, mutta autan kun ovat selvin päin ja olen hyväksnyt sen, että heidän kuolemansa tulee olemaan jonkinlainen helpotus, vaikka rakkaita ovatkin.
Voimia aloittajalle ja kaikille muillekin päihdeongelmaisten läheisille.
Hän on riippuvainen alkoholista, sinä alkoholistista. Näitä kuvioita on tämä maa täynnä. Jos välität, vaadi hakemaan apua. Hae myös itsellesi apua esim. vertaistuesta. Tällä hetkellä olet mahdollistajahyysääjä, pahoittelut mutta se on karu totuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Alkoholistit ovat vähän niinkuin nykyajan shamaaneita. Ehkä olet tehnyt jotain väärin ja hän yrittää kertoa sitä sinulle mutta tulkitset sen vain jorinoina ?
Sinun pitäisi ymmärtää ettei se ihminen tule koskaan muuttumaan siksi että sinä niin toivoisit. Ja itselläsikin on peiliin katsomisen paikka (tartutko murusiin ja voit huonosti vai kykenetkö katsomaan totuutta silmiin)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hän on riippuvainen alkoholista, sinä alkoholistista. Näitä kuvioita on tämä maa täynnä. Jos välität, vaadi hakemaan apua. Hae myös itsellesi apua esim. vertaistuesta. Tällä hetkellä olet mahdollistajahyysääjä, pahoittelut mutta se on karu totuus.
Ei alkoholisti hae tai ota apua läheisen vaatimuksista.
Täällä oli joskus loppuvuodesta se entisen huumeongelmaisen ketju ja hän totesi siinä, ettei täällä olisi yhtäkään päihdeongelmasta, mikäli se olisi kiinni välittävistä läheisistä.
Kiitos kaunis asiallisesti vastanneille! Saitte minut ajattelemaan. Olen itse asiassa muutamaan otteeseen yrittänytkin katkaista välejä ja sanonut, että ota sitten vasta yhteyttä, kun olet raitistunut - mutta aina olen kuitenkin jonkin ajan kuluttua taas kysellyt kuulumisia. Ja tiedän senkin, että olen läheisriippuvainen, siis mahdollistajahyysääjä, hyvä termi muuten. Mutta kiitos siis teille. Voimia meille kaikille, jotka näitä asioita käymme läpi.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän on riippuvainen alkoholista, sinä alkoholistista. Näitä kuvioita on tämä maa täynnä. Jos välität, vaadi hakemaan apua. Hae myös itsellesi apua esim. vertaistuesta. Tällä hetkellä olet mahdollistajahyysääjä, pahoittelut mutta se on karu totuus.
Ei alkoholisti hae tai ota apua läheisen vaatimuksista.
Täällä oli joskus loppuvuodesta se entisen huumeongelmaisen ketju ja hän totesi siinä, ettei täällä olisi yhtäkään päihdeongelmasta, mikäli se olisi kiinni välittävistä läheisistä.
Juurikin näin. Alkoholistille tärkeintä on alkoholi. Ei läheiset ja heidän mielipiteensä.
Alkoholismi on ensisijaisesti sairaus siinä kuin muutkin sairaudet, esim. lihavuus on vastaavanlainen, aiheuttaja riippuvuus ruokaan, siitä aiheutuvia sairauksia hoidetaan ilman, että syyllistetään sitä lihavaa ihmistä, hoidetaan diabetes, hoidetaan seoelvaltimot, hoidetaan polvet ja lonkat. Syöminen ei ole, lihava on lihava edelleenkin. Mutta alkoholisti, joka on riippuvainen alkoholista, häntä hyljeksitään ja sanotaan " katkaise välit, ei se siitä parane" Siitä hyljeksinnästä seuraa häpeä, jota se alkoholisti kantaa mukanaan, itsesyytökset ja itseinho seuraavat perässä. Ei löydy ymmärrystä lääkäreiltä, ei lähipiiriltä, ei sieviä sanoja " olet rakas ja tärkeä kaikesta huolimatta" Hoitoon pääseminen on monen mutkan takana, lisäksi on se häpeä ja riippuvuus - "voinko luopua siitä ainoasta "lääkkeestä", joka helpottaa oloani". Alkoholi on alkoholistille paras ystävä, kaveri, jonka seurassa aika kuluu ja on jopa hauskaa. Mitä, jos se otetaan pois, mitä tulee tilalle? Suomessa alkoholismin hoito on surkeaa! Hoito pitäisi olla matalankynnyksen hoitoa, että olisi paikka johon voisi vain mennä ja kertoa sillä lyhyellä hetkellä, kun se ajatus taas syttyy, haluan hoitoa, haluan apua. Sinne voisi myös lähipiiri läheisensä viedä. Yksikin parantunut, avun saanut maksaa takaisin kaiken sen mitä häneen on rahaa mennyt. Työpaikka säilyy, koti säilyy, lapset pysyvät terveinä, liitännäissairaudet saadaan hoidettua samalla. Häpeä loppuu.
Kaikille teille, joilla on tuo riivattu sairaus, toivon uskoa elämään ja uskoa siihen että kaikki kääntyy vielä hyväksi. Toivon auttavaa kättä, sellaista jolle ei tarvitse todistella mitään, ei tarvitse esittää mitään. Voi vai olla se mikä on ja kertoa oman tarinansa vapaasti, ilman häpeää. Minnesota- ei kaikkiin tehoa, mutta voi sitä kokeilla jos onnistut lähetteen saamaan. Tärkeintä kuitenkin on, että näet itse itsesi sellaisena kuin olit ennen alkoholi riippuvuutta. Katsele vanhoja kuvia, muistele kaikkea sitä aikaa, jolloin olit onnellinen ilman alkoholia. Toivottavasti niitä on. Ei syntyessään kukaan alkoholisti ole. Ahdistuksista pitää puhua ja kaikki häpeä saada ulos. Ei menneelle mitään voi, itselle on anteeksi annettava. Asiat cain lipuivat siihen pisteeseen missä nyt olet. Vedä menneen eteen viiva ja sano "se meni jo" ja mieti miten huominen olisi parempi, päivä kerrallaan, joskus riittää vain tunti kerrallaan.
Siunausta päiväänne ja kaikkea hyvää teille. Tänään on hyvä päivä.
Terveisin minä, jolla oli ystävällinen, kultainen veli, joka traumatisoitui pahasti jo 18 vuotiaana. Ei ollut kriisiapua eikä hoitoa saanut. Alkoholi helpotti tuskaa ja ikävää. Kun elämä potkaisi toistamiseen päähän ja karmealla tavalla vei uskon elämään, niin alamäki alkoi. Ei hän apua saanut, vaikka pyysi, hän oli juoppo, alkoholisti, mitätön ihminen. Minulle hän oli veli, jonka luonne oli mitä kultaisin, hän kiitti ja muisti syntymäpäivänä. Ainoa sellainen
Hän kuoli alkoholimyrkytykseen yksin kotonaan. Minä en koskaan häntä hylännyt, vaikka en auttaa voinut.
Kyllä, monella on tuollaista. Sitä vain turhaan peitellään. Ja kyllä, nuo ohjeet pätevät. Pelasta itsesi.