Taas parisuhteessa jossa mies ei haluakaan lapsia
Ei ole trolli tai minkään sortin miehet vastaan naiset -aloitus. Haen kohtalotovereita ja keskustelua samassa veneessä olleilta tai olevilta. Olen siis 35v nainen jolla on ollut aikuisiässä muutama pidempi vakava parisuhde suunnilleen ikäisteni tai max. 5 vuotta vanhemman miehen kanssa. Jokaisessa näistä suhteista olen ollut alusta asti avoin siitä miten avioliitto ja perhe ovat minulle tärkeitä asioita ja jokainen poikaystävä on alkuun myötäillyt vieressä. Suhdetta kuluu pari vuotta ja asustellaan yhdessä, mutta mies ei ota aiheita koskaan omatoimisesti puheeksi ja on vallan ahdistuneen ja välttelevän oloinen jos yritän viritellä keskustelua, oli se sitten vähemmän suoraan tai ihan suoraankin. Ja kappas, olen taas suhteessa jossa suhde on vakiintunut ja tasainen mutta mies ei halua keskustella tulevaisuudesta ellei suunnittelu koske valleusmatkaa Norjaan tai jotain kivaa puuhastelua. On kova suunnittelemaan projekteja autoonsa tai kavereiden kanssa, mutta ne perhepuheet lentää automaattisesti johonkin epämääräiseen tulevaisuudessa sitten -kansioon.
En vaan enää jaksa. Ikää on sen verran ettei huvita aloittaa koko rumbaa uudestaan ja mahdollisesti vaan löytää itsensä samasta tilanteesta toisen miehen kanssa. Olen kateellinen niille naisille jotka menevät kivuttomasti naimisiin ja saavat lapsia muutaman vuoden sisään kun omalla kohdallani tuntui olevan mahdoton tehtävä.
Kommentit (673)
Varmuutta ei voi taata, vaikka tekisi mitä. Voi vain luottaa, että asiat järjestyvät <3
Aiotko olla tämän nykyisen kanssa yhdessä, vaikka sitä lasta ei tulisikaan? Seurustelua ilman perheen perustamista kai tuollainen on. Voi jäädä aika tyhjä olo, jos suhde päättyy, kun nainen on päälle neljänkymmenen, eikä lapsia ole. Varsinkin, jos vielä muutama vuosi sitten lapsen olisi vielä voinut saada, ja ero tulee juuri kun se ikä on mennyt.
"Kummastipa tämä x1000 itsensä etusijalle laittaminen tuntuu olevan ongelma kun mies tekee sen itselle, ja skippaa kersat ja koko elämän mittaisen palkattoman orjan roolin ja elääkin vain itselleen.
Ei meillä mitään kaksois-standardeja ole ei :D"
Se ei ole kellekään minkäänlainen ongelma, niin kauan kun et huijaa toista ihmistä vuosikausien ajaksi odottamaan sitä lisääntymistä mitä ei tule tapahtumaan.
Vierailija kirjoitti:
"Se ettei mies halua naimisiin saa myös minut tuntemaan oloni epävarmaksi suhteessa. Eikä mies halua lapsia joten minkäs teet. -Aloittaja"
Otetaan tämä vielä erikseen tapetille. Miksi haluat jäädä tällaiseen suhteeseen?
Mikä on se loppuelämääsi sulostuttava asia, jonka tästä suhteesta saat?
En ole ap, mutta ainakin itse tunnistan tuosta sen ettei oikeasti vaan enää jaksaisi aloittaa taas kerran uutta suhdetta jonka vakavuudesta / etenemisestä ei ole mitään takeita. Voi siis hyvinkin päätyä ihan samaan tilanteeseen uuden miehen kanssa. Jos siis edes enää löytää edes nykyisen veroista kumppania.
Valitettavasti niitä hyviä miehiä on jatkuvasti vaan vähemmän ja vähemmän vapaana. Toki sinkkuuskin on vaihtoehto eikä välttämättä niin huonokaan, mutta ei se suhdekaan välttämättä umpisurkea ole vaikka siinä onkin tuollainen melko isokin näkemysero perheenperustamisesta tai oikeammin sen ajankohdasta.
Kaikki ei halua elää yksin eikä myöskään yrittää ikuisesti etsiä uutta kumppania vaan päästä ihan vaan tylsän tavallisesti elämään vakiintuneessa parisuhteessa jossa otetaan yhdessä askeleita eteenpäin.
Kyllähän ne naiset, joille oikeasti se lapsen saaminen on tärkein jättävät miehen ja tekevät lapsen itsekseen hoidoilla. Tavallaan siis hassua, että naisellekin lopulta tärkein on se parisuhde, joten miksi miehen sitten pitäisi muuttaa mieltään ja alkaakin haluamaan lasta?
Itse en lapsia halunnut ja mieheni jäi kanssani siitä huolimatta, vaikka hän kyllä lapsia olisi halunnut. Joskus mietin, että veinkö häneltä jotain korvaamatonta. Mutta tyytyväisen oloista elämää tuntuu viettävän hyväntuulisena. Eli ehkä sitten kuitenkin elämä kanssani onkin arvokkaampaa. Kertoo rakastavansa ja meillä on hyvä, tasainen ja hauska elämä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Sori nyt vaan, mutta nisäkkäiden biologia on kehittynyt juuri sellaiseksi, että koiras voi vaan tuikata siemenen ja lähteä menemään. Mitään biologista roolia miehellä ei ole, se on täysin kulttuurinen meemi"
Äidin "pesiminen" kahdestaan vauvan kanssa on ihan samanlainen kulttuurinen meeni. Vielä reilu sata vuotta sitten nainen palasi synnytyksen jälkeen kohta heinäpellolle ja joku mummu kiikutti sitten välillä lapsen rinnalle. Ei siinä missään symbioosissa eletty tai saatu emotionaalisia palkintoja imetyksestä.
Ei ole kulttuurinen meemi vaan biologiaa. Maanviljelys on sen sijaan kulttuurinen meemi ja tämä "äitien pitää jättää lapsensa kapitalismin vuoksi" on ongoing ihmisoikeusrikos sekä naisia että lapsia kohtaan
Alkuperäisväestöillä esim. afrikassa on edelleen perinteinen biologinen malli, missä lapsi on emonsa eli äitinsä kanssa siihen asti, että vieroittautuu luonnostaan 4-5v iässä
Sori siitä
Tuo loppu ei muuten pidä paikkaansa. Esim. Tansanian hadzabe-heimossa jo hyvin nuori lapsi voi viettää jopa enemmän aikaa muiden yhteisön ihmisten hoivissa kuin äitinsä.
Se ei ole kellekään minkäänlainen ongelma, niin kauan kun et huijaa toista ihmistä vuosikausien ajaksi odottamaan, mitä ei tule tapahtumaan.
Olen aidosti pahoillani tilanteestasi. Toivon että miehesi mieli muuttuu tai vaihtoehtoisesti löydät uuden miehen ja tulet äidiksi.
Itselleni on lapset ehdottomasti parasta mitä on tapahtunut. T kolmen lapsen isä
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän ne naiset, joille oikeasti se lapsen saaminen on tärkein jättävät miehen ja tekevät lapsen itsekseen hoidoilla. Tavallaan siis hassua, että naisellekin lopulta tärkein on se parisuhde, joten miksi miehen sitten pitäisi muuttaa mieltään ja alkaakin haluamaan lasta?
Itse en lapsia halunnut ja mieheni jäi kanssani siitä huolimatta, vaikka hän kyllä lapsia olisi halunnut. Joskus mietin, että veinkö häneltä jotain korvaamatonta. Mutta tyytyväisen oloista elämää tuntuu viettävän hyväntuulisena. Eli ehkä sitten kuitenkin elämä kanssani onkin arvokkaampaa. Kertoo rakastavansa ja meillä on hyvä, tasainen ja hauska elämä.
Ei aapeen tapauksessa ole kyse siitä, että miehen pitäisi muuttaa mielensä. Hänhän on alusta asti puhunut että haluaa lapsia (sitten joskus).
Vierailija kirjoitti:
Myös kumppanuusvanhemmuus on nykyään paremmin tunnettu mahdollisuus. Suosittelen tutustumaan.
Ääliö
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän ne naiset, joille oikeasti se lapsen saaminen on tärkein jättävät miehen ja tekevät lapsen itsekseen hoidoilla. Tavallaan siis hassua, että naisellekin lopulta tärkein on se parisuhde, joten miksi miehen sitten pitäisi muuttaa mieltään ja alkaakin haluamaan lasta?
Itse en lapsia halunnut ja mieheni jäi kanssani siitä huolimatta, vaikka hän kyllä lapsia olisi halunnut. Joskus mietin, että veinkö häneltä jotain korvaamatonta. Mutta tyytyväisen oloista elämää tuntuu viettävän hyväntuulisena. Eli ehkä sitten kuitenkin elämä kanssani onkin arvokkaampaa. Kertoo rakastavansa ja meillä on hyvä, tasainen ja hauska elämä.
Säälin miestäsi.
Tiukka keskustelu, ja jos mies ei halua lasta, niin sitten äijä pihalle. Olet alusta asti kertonut, että haluat lapsia. Törkeää valehdella noin tärkeästä asiasta.
Vierailija kirjoitti:
Myös kumppanuusvanhemmuus on nykyään paremmin tunnettu mahdollisuus. Suosittelen tutustumaan.
Jos kukaan nainen ei halua asua miehen kanssa niin sulaa hulluutta pakottaa pienikokoinen lapsi asumaan miehen kanssa. Ei noin saa tehdä lapsille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myös kumppanuusvanhemmuus on nykyään paremmin tunnettu mahdollisuus. Suosittelen tutustumaan.
Ääliö
Toimii monelle. Aloittaja tosin on päättänyt jäädä lapsettomaan suhteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myös kumppanuusvanhemmuus on nykyään paremmin tunnettu mahdollisuus. Suosittelen tutustumaan.
Jos kukaan nainen ei halua asua miehen kanssa niin sulaa hulluutta pakottaa pienikokoinen lapsi asumaan miehen kanssa. Ei noin saa tehdä lapsille.
Ja siis kyllähän jokainen haluaa lapselleen ensisijaisesti ydinperheen. Ap ei ole vielä mikään ikäloppu. Hän ehtii löytää vielä hyvin miehen, joka haluaa perheen.
Sä teet nyt niin, että sanot miehellesi, että et ehkäise enää vaan, että lapsi saa tulla jos on tullakseen.
Kuten moni sanoo, niin mitään 100% varmuutta ydinperheestä ei ole. Jos haluat lapsen, tee se nyt. Aika kuluu. Eikä ile edes varmaa saatko lapsia ollenkaan. Mutta parempi on nyt yrittää kun vielä voi. Elämää pitää elää silloin kun sen aika on eikä mamoilla.
Tule yhdeksän kuukauden kuluttua kertomaan saitko tytön vai pojan :) Onnea matkaan! Ps. menkää myös naimisiin kipin kapin.
Tuo loppu ei muuten pidä paikkaansa. Esim. Tansanian hadzabe-heimossa jo hyvin nuori lapsi voi viettää jopa enemmän aikaa muiden yhteisön ihmisten hoivissa kuin äitinsä.
Otapa selvää mitä vieroittuminen tarkoittaa ja korjaa valheesi. Se että lapsi viettää aikaa muiden kanssa ei ole yhtä kuin vieroittaminen. Nykymallinen miehen huoltajuus pikkuvauvaankin on lapsen edun ja biologian vastaista, kuten tietysti naisenkin, nisäkäsnaaras kun on. Kerro myös ketä nämä muut ovat, edustavatko siittäviä koiraita vai esim. naisen sukulaisverkostoja ja muita pikkulapsia. Millään nisäkkäillä siittävä koiras ei hoida pikkupoikasia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinussa on jotain piirteitä, minkä vuoksi sinua ei haluta omien lapsien äidiksi.
Moni mies lisääntyy aivan kenen kanssa tahansa, naimisiin meno onkin jo toinen juttu. Hyvin usein miehillä ei ole mitään intoa naimisiin lasten äidin kanssa, vaan pidetään takaporttia auki.
Tämä on lähinnä lapsellista ajattelua. Nimenomaan yhteiset lapset tarkoittaa erittäin pitkää sitoumusta ja vaikka tulisi erokin, ei eksästä täysin pääse eroon. Avioliitossa sen sijaan on AINA auki takaportti, ja se takaportti on nimeltään moderni sivistysyhteiskunta, jossa avioero on laillinen ja sen saa pelkästään omalla ilmoituksella.
En itse ole koskaan halunnut naimisiin, mutta silti kuulostaa lapselliselta tuollainen ajattelu. Omituista ajatella, että lapsia voisi tehdä kenen tahansa kanssa, mutta avioliitto (joka ei oikeasti sido mihinkään) olisi muka se asia, jota täytyisi hirveän tarkkaan harkita ja punnita.
Myös kumppanuusvanhemmuus on nykyään paremmin tunnettu mahdollisuus. Suosittelen tutustumaan.