Pitäisikö omaishoitajien palkkiota nostaa, jolloin useammilla olisi taloudellisesti mahdollisuus ryhtyä omaishoitajaksi
Tällä tavalla paine hoivayksikköihin vähenisi. Vähenisi myös hoivayksiköiden hoitajien valitus kiireestä.
Hoito olisi halvempaa omaishoidossa kuin hoivayksiköissä.
Kommentit (51)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palkkio on merkityksettömän pieni. Toisaalta on outoa maksaa siitä, että ihminen auttaa omaa puolisoaan.
Mun vanhempi oli veljensä omaishoitaja. Onko outoa, että vanhempani sai omaishoidosta palkkion?
Jos kyse on isästäsi, tietenkin hän ansaitsee palkkion kun joutuu akkojen hommia tekemään.
Mutta jos se on äitisi, niin ei hänelle tarvitse siitä mitään maksaa.
Totta tosiaan. Naisethan tekee hoitotyötä ilmaiseksi. Se on niiden hommaa jo luonnostaan. Tästä syystä lähihoitajien ja muiden hoitajien palkka voidaankin muuttaa hoitopalkkioksi, joka on öbauttiarallaa 750 euroa per kuukausi.👍säästyy paljon rahaa ja jyvät karsiutuu akanoista.
Vierailija kirjoitti:
ja rahat tuohon...mistä??
Niistä säästyneistä hoivayksikkörahoista tietty.
Vierailija kirjoitti:
ja rahat tuohon...mistä??
Tiesitkö, että omaishoidon palkkio vähentää työttömyyskorvausta tästä vuodesta alkaen?
Että siitä plus niistä säästyneistä tuhansista euroista, jotka muutoin menisi hoivayksikköihin maksuina.
Vierailija kirjoitti:
Palkkio voisi olla kahden tuhannen euron korvilla.
Ei riitä. Minä hoidin kahta vanhempaa 24h, palkkio oli silloin 1500e luokkaa. Ei riitä siitä hoidosta, eri asia jos vaatii ns hoitoa esim pari tuntia päivässä.
Vierailija kirjoitti:
ja rahat tuohon...mistä??
Ympärivuorokautisesta palveluasumisesta. Yksi asiakaspaikka maksaa siellä n. 5000e/kk ja vanhukset itse harvoin maksavat kahta tonnia enempää. Asiakasmaksu kun on tyypillisesti 85% eläkkeestä ja keskivertoeläke n. 2200e/kk.
Jos omaishoitajan palkkio olisi 2000e/kk ja osa otettaisiin vanhuksen eläkkeestä, niin hva säästäisi pitkän pennin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palkkio voisi olla kahden tuhannen euron korvilla.
Ei riitä. Minä hoidin kahta vanhempaa 24h, palkkio oli silloin 1500e luokkaa. Ei riitä siitä hoidosta, eri asia jos vaatii ns hoitoa esim pari tuntia päivässä.
Niin mun broidi halusi 4000 euron palkkion/kk setänsä hoidosta omaishoitajana. Sossu nauroi tämän veljeni ulos sieltä hoivayksiköstä saman tien. Meni sinne tällaisen esityksen kanssa siis tosiaan.
Viranomainen tuumasi minulle, että olisi tainnut pekka jäädä hoitamatta, jos olisi suostunut , että broidi saa sen oh-pestin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omaishoitajuus on loukku. On parempi pitää kiinni työpaikasta kuin lähteä omaishoitajaksi, jos se on mahdollista. Jos kyseessä on lapsen omaishoitajuus, niin hoito olisi syytä järjestää muuten kuin luopumalla työpaikasta. Kun lapsi kasvaa, niin omaishoitajuus päättyy todennäköisesti jossain vaiheessa. Työelämään on vaikea päästä takaisin omaishoitajuuden jälkeen.
Kunnalle on helppo jättää hoito järjestämättä ja maksaa muutama satanen omaishoitajalle. Vaikka tuki olisi isompikin, niin omaishoitajalle työelämästä luopuminen ei ole kannattavaa.
Tämä. Moni nainen on jostain syystä niin tyhmä (anteeksi vaan), että suostuu jäämään töistä pois jollain 600e/kk "palkalla". Ja tekee sitten kotona 24/7 hoitotyötä jonka toteuttamiseen hva:lla menisi tuhansia euroja kuukaudessa.
Jostain kumman syystä vammaisten lasten
Jo ennen HVA aikakautta kunnat eivät millään järjestäneet lapselle hoitajaa kotiin. Lisäksi ainakin omalla kohdallani jatkuvat palaverit, lapsen terapiat, oähammaslääkärit, oikomishoito, sairastelu ja oma perheterapia (oli pakko käydä, muuten en olisi jaksanut arkea) olisi joka tapauksessa rikkoneet työviikon niin pahasti, että vain osa-aikatyö täysin liukuvalla joustavalla työajalla olisi onnistunut. Llsäksi lapsi valvoi usein yöt, jolloin en nukkunut itsekään.
Harva työnantaja suostuu siihen, että työntekijä päättää täysin itse, milloin tekee töitä.
Vaihtoehto olisi ollut laittaa lapsi laitokseen, mutta lähin olisi ollut lähes 200km päässä. Olisiko häntä kohdeltu siellä hyvin ja rakastavasti, on sitten vielä oma ongelmansa.
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä olisi yksinkertainen ratkaisu että ihmiset saisivat olla omaishoitajana työttömyyskorvauksella, lisäksi voisi olla joku pieni kannustuspalkkio siinä lisäksi. Valtio ei häviäisi tässä mitään, sillä työttömyyskorvausta olisi muutenkin ja lisäpalkkio kustantuisi sillä, että laitospaikkoja tarvittaisiin paljon vähemmän. Mutta se olisi sitten pois yksityisten hoitolaitosten osakkeenomistajilta, eikä se tietenkään käy heille.
Sinänsä hyvä ajatus, mutta työttömyyskorvauksella olevan pitää hakea kokoaikatyötä - jos sellaisen sattuisi saamaan niin mihin tuo hoidettava yhtäkkiä laitettaisiin?
Siriina kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä olisi yksinkertainen ratkaisu että ihmiset saisivat olla omaishoitajana työttömyyskorvauksella, lisäksi voisi olla joku pieni kannustuspalkkio siinä lisäksi. Valtio ei häviäisi tässä mitään, sillä työttömyyskorvausta olisi muutenkin ja lisäpalkkio kustantuisi sillä, että laitospaikkoja tarvittaisiin paljon vähemmän. Mutta se olisi sitten pois yksityisten hoitolaitosten osakkeenomistajilta, eikä se tietenkään käy heille.
Sinänsä hyvä ajatus, mutta työttömyyskorvauksella olevan pitää hakea kokoaikatyötä - jos sellaisen sattuisi saamaan niin mihin tuo hoidettava yhtäkkiä laitettaisiin?
No ajatellin sen niin itsestäänselvyytenä, että työnhakuvelvollisuus olisi tässä tilanteessa tauolla, etten sitä erikseen kirjoittanut. Samaan tapaan kuin työvoimakoulutuksessa, silloin ei tarvitse hakea töitä ja saa pienen kulukorvauksen lisäksi.
Vierailija kirjoitti:
Tällöin pitäisi saada myös työelämään joustoja, jos ajatellaan että omaishoitajana toimisi esimerkiksi työikäinen henkilö omalle vanhemmalleen. Tukea tuskin saadaan nostettua niin paljon, että se olisi todellinen vaihtoehto työssä käynnille.
Aika epämääräinen ilmaus, kaikki työssäkäyvät kun eivät tienaa saman verran. Joku tienaa 2000 eur, toinen taas 5000 eur. Jos on oikein hyvätuloinen, on varmasti varaa ostaa vanhemmilleen apua, eikä vaatia omaishoidosta samaa kymppitonnin palkkaa kuin mitä omasta työstään saa.
Eikä tarvitse edes asua samassa taloudessa. Meillä anopilla oli samalla paikkakunnalla kävelymatkan päässä asuva, tosin oli hoitoalan ammattilainen, joten hän pystyi tekemään myös haavahoitoja yms. ja sai antaa lääkkeet, kävi työvuorojensa puitteissa vähintään kaksi kertaa päivässä, vapaapäivinä useammin. Mutta ei tarvittu ollenkaan kotihoitoa, kun muita sukulaisia sitten kävi vielä lisänä ja toinen kauempana asuva lapsenlapsi myös hoitaja tuurasi kun hän kävi esim. jossain reissussa perheensä kanssa.