Pitäisikö omaishoitajien palkkiota nostaa, jolloin useammilla olisi taloudellisesti mahdollisuus ryhtyä omaishoitajaksi
Tällä tavalla paine hoivayksikköihin vähenisi. Vähenisi myös hoivayksiköiden hoitajien valitus kiireestä.
Hoito olisi halvempaa omaishoidossa kuin hoivayksiköissä.
Kommentit (62)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palkkio on merkityksettömän pieni. Toisaalta on outoa maksaa siitä, että ihminen auttaa omaa puolisoaan.
Mun vanhempi oli veljensä omaishoitaja. Onko outoa, että vanhempani sai omaishoidosta palkkion?
Jos kyse on isästäsi, tietenkin hän ansaitsee palkkion kun joutuu akkojen hommia tekemään.
Mutta jos se on äitisi, niin ei hänelle tarvitse siitä mitään maksaa.
Totta tosiaan. Naisethan tekee hoitotyötä ilmaiseksi. Se on niiden hommaa jo luonnostaan. Tästä syystä lähihoitajien ja muiden hoitajien palkka voidaankin muuttaa hoitopalkkioksi, joka on öbauttiarallaa 750 euroa per kuukausi.👍säästyy paljon rahaa ja jyvät karsiutuu akanoista.
Vierailija kirjoitti:
ja rahat tuohon...mistä??
Niistä säästyneistä hoivayksikkörahoista tietty.
Vierailija kirjoitti:
ja rahat tuohon...mistä??
Tiesitkö, että omaishoidon palkkio vähentää työttömyyskorvausta tästä vuodesta alkaen?
Että siitä plus niistä säästyneistä tuhansista euroista, jotka muutoin menisi hoivayksikköihin maksuina.
Vierailija kirjoitti:
Palkkio voisi olla kahden tuhannen euron korvilla.
Ei riitä. Minä hoidin kahta vanhempaa 24h, palkkio oli silloin 1500e luokkaa. Ei riitä siitä hoidosta, eri asia jos vaatii ns hoitoa esim pari tuntia päivässä.
Vierailija kirjoitti:
ja rahat tuohon...mistä??
Ympärivuorokautisesta palveluasumisesta. Yksi asiakaspaikka maksaa siellä n. 5000e/kk ja vanhukset itse harvoin maksavat kahta tonnia enempää. Asiakasmaksu kun on tyypillisesti 85% eläkkeestä ja keskivertoeläke n. 2200e/kk.
Jos omaishoitajan palkkio olisi 2000e/kk ja osa otettaisiin vanhuksen eläkkeestä, niin hva säästäisi pitkän pennin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palkkio voisi olla kahden tuhannen euron korvilla.
Ei riitä. Minä hoidin kahta vanhempaa 24h, palkkio oli silloin 1500e luokkaa. Ei riitä siitä hoidosta, eri asia jos vaatii ns hoitoa esim pari tuntia päivässä.
Niin mun broidi halusi 4000 euron palkkion/kk setänsä hoidosta omaishoitajana. Sossu nauroi tämän veljeni ulos sieltä hoivayksiköstä saman tien. Meni sinne tällaisen esityksen kanssa siis tosiaan.
Viranomainen tuumasi minulle, että olisi tainnut pekka jäädä hoitamatta, jos olisi suostunut , että broidi saa sen oh-pestin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omaishoitajuus on loukku. On parempi pitää kiinni työpaikasta kuin lähteä omaishoitajaksi, jos se on mahdollista. Jos kyseessä on lapsen omaishoitajuus, niin hoito olisi syytä järjestää muuten kuin luopumalla työpaikasta. Kun lapsi kasvaa, niin omaishoitajuus päättyy todennäköisesti jossain vaiheessa. Työelämään on vaikea päästä takaisin omaishoitajuuden jälkeen.
Kunnalle on helppo jättää hoito järjestämättä ja maksaa muutama satanen omaishoitajalle. Vaikka tuki olisi isompikin, niin omaishoitajalle työelämästä luopuminen ei ole kannattavaa.
Tämä. Moni nainen on jostain syystä niin tyhmä (anteeksi vaan), että suostuu jäämään töistä pois jollain 600e/kk "palkalla". Ja tekee sitten kotona 24/7 hoitotyötä jonka toteuttamiseen hva:lla menisi tuhansia euroja kuukaudessa.
Jostain kumman syystä vammaisten lasten
Jo ennen HVA aikakautta kunnat eivät millään järjestäneet lapselle hoitajaa kotiin. Lisäksi ainakin omalla kohdallani jatkuvat palaverit, lapsen terapiat, oähammaslääkärit, oikomishoito, sairastelu ja oma perheterapia (oli pakko käydä, muuten en olisi jaksanut arkea) olisi joka tapauksessa rikkoneet työviikon niin pahasti, että vain osa-aikatyö täysin liukuvalla joustavalla työajalla olisi onnistunut. Llsäksi lapsi valvoi usein yöt, jolloin en nukkunut itsekään.
Harva työnantaja suostuu siihen, että työntekijä päättää täysin itse, milloin tekee töitä.
Vaihtoehto olisi ollut laittaa lapsi laitokseen, mutta lähin olisi ollut lähes 200km päässä. Olisiko häntä kohdeltu siellä hyvin ja rakastavasti, on sitten vielä oma ongelmansa.
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä olisi yksinkertainen ratkaisu että ihmiset saisivat olla omaishoitajana työttömyyskorvauksella, lisäksi voisi olla joku pieni kannustuspalkkio siinä lisäksi. Valtio ei häviäisi tässä mitään, sillä työttömyyskorvausta olisi muutenkin ja lisäpalkkio kustantuisi sillä, että laitospaikkoja tarvittaisiin paljon vähemmän. Mutta se olisi sitten pois yksityisten hoitolaitosten osakkeenomistajilta, eikä se tietenkään käy heille.
Sinänsä hyvä ajatus, mutta työttömyyskorvauksella olevan pitää hakea kokoaikatyötä - jos sellaisen sattuisi saamaan niin mihin tuo hoidettava yhtäkkiä laitettaisiin?
Siriina kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä olisi yksinkertainen ratkaisu että ihmiset saisivat olla omaishoitajana työttömyyskorvauksella, lisäksi voisi olla joku pieni kannustuspalkkio siinä lisäksi. Valtio ei häviäisi tässä mitään, sillä työttömyyskorvausta olisi muutenkin ja lisäpalkkio kustantuisi sillä, että laitospaikkoja tarvittaisiin paljon vähemmän. Mutta se olisi sitten pois yksityisten hoitolaitosten osakkeenomistajilta, eikä se tietenkään käy heille.
Sinänsä hyvä ajatus, mutta työttömyyskorvauksella olevan pitää hakea kokoaikatyötä - jos sellaisen sattuisi saamaan niin mihin tuo hoidettava yhtäkkiä laitettaisiin?
No ajatellin sen niin itsestäänselvyytenä, että työnhakuvelvollisuus olisi tässä tilanteessa tauolla, etten sitä erikseen kirjoittanut. Samaan tapaan kuin työvoimakoulutuksessa, silloin ei tarvitse hakea töitä ja saa pienen kulukorvauksen lisäksi.
Vierailija kirjoitti:
Tällöin pitäisi saada myös työelämään joustoja, jos ajatellaan että omaishoitajana toimisi esimerkiksi työikäinen henkilö omalle vanhemmalleen. Tukea tuskin saadaan nostettua niin paljon, että se olisi todellinen vaihtoehto työssä käynnille.
Aika epämääräinen ilmaus, kaikki työssäkäyvät kun eivät tienaa saman verran. Joku tienaa 2000 eur, toinen taas 5000 eur. Jos on oikein hyvätuloinen, on varmasti varaa ostaa vanhemmilleen apua, eikä vaatia omaishoidosta samaa kymppitonnin palkkaa kuin mitä omasta työstään saa.
Juuri luin jostain että jos on työtön tai saa toimeentulotukea ja omaishoitajan palkkiota, niin omaishoitajan palkkio vähentää jatkossa muita tukia. Törkeää vielä pienentää köyhän tukia, köyhän joka tekee puoli-ilmaiseksi työtä hoitaen omaistaan.
Vierailija kirjoitti:
Juuri luin jostain että jos on työtön tai saa toimeentulotukea ja omaishoitajan palkkiota, niin omaishoitajan palkkio vähentää jatkossa muita tukia. Törkeää vielä pienentää köyhän tukia, köyhän joka tekee puoli-ilmaiseksi työtä hoitaen omaistaan.
Todella erikoinen muuvi tämä uudistus.
Sitten kun se vastaa keskituloa voin harkita. 3000-3500€/kk olisi sopiva korvaus nykyisestä ansionmenetyksestä
Kysyin kunnan byrokraatilta neuvottelussa, että paljonko se kunnalle kustantaa kuntouttava ympärivuorokautinen hoitopaikka (oli opettajaa, fysioterapeuttia jne.) per asiakas. Naureskeli, että ei se paljoakaan maksa. Naureskelu loppui ja byrokraatti alkoi aggressiiviseksi, kun ilmoitin, että se kustantaa 400 e vuorokaudessa. Olin nimittäin etukäteen sen laitoksen talousjohtajalta kysynyt ja varmistanut häneltä, että ei se mitään mikki-hiiri rahaa ole.
Se, että miksi byrokraatti ensin naureskeli ja sitten suuttui, liittyi siihen, että yrittivät saada minut omaishoitajaksi ja se olisi myös tarkoittanut sitä, että en olisi voinut käydä töissä. Että sellaisia "hienoja" ihmisiä meillä viranomaisina..
Olisi hyvä, että tuo mahdollisuus olisi. Liian houkuttele summa olisi mielestäni lähestulkoon ansa. Moni ei ymmärrä, mihin ryhtyy. Sanon tämän kokemuksesta. Äitini oli isän omaishoitaja. Isälläni oli Alzheimer. Koko omaishoitajuuden aikana (4 vuotta) äiti ei pitänyt vapaitaan kuin kahdesti, koska se ei rentouttanut. Vapaiden jälkeen isä oli aina sekavampi ja aggressiivisempi.
Isästä aika jätti ja hetken päästä äiti sairastui syöpään. Minä ryhdyin hoitamaan häntä. Kai minä tekisin niin edelleen, mutta lyhyesti sanottuna sain kokea olevani likaviemäri, johon kaadettiin kaikki katkeruus siitä omaishoitajuusajasta ja siitä, että kärsi syöpäkivuista. Äidin elämän viimeiset 6 vuotta olivat he lv ettiä.
Omalle miehelleni olen sanonut, että en hoida häntä, jos se tilanne tulee. Kotona saa asua, jollei ole muistisairas. Mutta ei minusta ole yli satakiloista miestä kääntelemään. Enkä odota että minua kukaan hoitaa. Etenkään lapseni. Toivon, että hän elää omaa elämäänsä onnellisena.
"Eikä tarvitse edes asua samassa taloudessa. Meillä anopilla oli samalla paikkakunnalla kävelymatkan päässä asuva, tosin oli hoitoalan ammattilainen, joten hän pystyi tekemään myös haavahoitoja yms. ja sai antaa lääkkeet, kävi työvuorojensa puitteissa vähintään kaksi kertaa päivässä, vapaapäivinä useammin. Mutta ei tarvittu ollenkaan kotihoitoa, kun muita sukulaisia sitten kävi vielä lisänä ja toinen kauempana asuva lapsenlapsi myös hoitaja tuurasi kun hän kävi esim. jossain reissussa perheensä kanssa. "
Mun äiti olisi halunnut mummon omaishoitajaksi, mutta häntä ei hyväksytty, koska äiti asui Helsingissä ja mummo Espoossa. Tästä on aikaa melkein 20 vuotta, joten en tiedä miten asia on nyt. Etäisyyttä ei ollut paljoa (Kannelmäki-Leppävaara).
Teistä ei ole kuin harvasta omaishoitajaksi. Se vaatii pitkää pinnaa, hyvää luonnetta, jaksavuutta, hermot kuin lehmällä, ammattimaisuutta rakentaa hoiva kunkin yksilön tarpeisiin.
Kuka kestää, että omaa aikaa ei ole enää nimeksikään. Sitovuus, likaa , sotkua, hoitaa uloste-virtsaongelmia- pyykkiä, vaippaa. Jopa fyysistä- jos nostotekniikat hakusessa- saat välilevynpullistuman- ehkä loppuelämän riesana - nostaminen raskasta ahtaissa peruskodin kylpääreissä pesulle, vessan pytylle jne. hampaiden tai proteesin hoito, vieminen, tuominen invataksilla kampaamo, terveyskeskus, näytteenotot, laskujen maksut jne siivousta, isot siivoukset ja viikkohuollot.
Toi ei oo- kiva saa muka van chillailla kotona ja saaaaaaaaaaaaaaaaa rahaa. hyvä idea nykyaikana, tällä tavoin keplottelee. Vanhus sivuroolissa. Enemmän vaan laaduntarkastjia sitten ja saktiot jos ei täytä vatimuksia- mitä maallikko tarjoaa kun tuijottaa vaan omaan napaansa. Tuossa et rahhoo saa helpolla.
Vierailija kirjoitti:
Palkkio voisi olla kahden tuhannen euron korvilla.
no huh- ottaen huomioon, että ei taata kokonaisvaltaista asianmukaista rakennettua hoito, hoivaa-
toi on iso työ ja vaatii hermoja ja omaa aikaa ei sitten olekaan. fyysisestikin raskasta- nostot, pesut,
ja moni inhoaa ulosteita, tekohampaiden pesua jne, ohessa kunnon ateriat, kauppa, sihteerinä laskut, invataksit menot tulot, isot siivoukset, ohessa viikkohuoltoa, vietkä jalkahoitajalle vai osaatko hoitaa asiamukaisest mm diabeetikon jalat. monesta ei ole moiseen hoitotyöhön. vauvankin hoito helpompaa.
Eikä tarvitse edes asua samassa taloudessa. Meillä anopilla oli samalla paikkakunnalla kävelymatkan päässä asuva, tosin oli hoitoalan ammattilainen, joten hän pystyi tekemään myös haavahoitoja yms. ja sai antaa lääkkeet, kävi työvuorojensa puitteissa vähintään kaksi kertaa päivässä, vapaapäivinä useammin. Mutta ei tarvittu ollenkaan kotihoitoa, kun muita sukulaisia sitten kävi vielä lisänä ja toinen kauempana asuva lapsenlapsi myös hoitaja tuurasi kun hän kävi esim. jossain reissussa perheensä kanssa.