70-luvulla syötiin TODELLA vähän kasviksia
Ruoka oli perunaa ja lihakastiketta päivästä toiseen. Lautasen reunalla oli puolikas tomaatti. Koulussa oli vain kuivaa porkkanaraastetta jota otettiin hieman. Joskus pinaattikeitto kananmunalla. Siinäkin pinaattia äärimmäisen vähän.
Kommentit (108)
Joku söi joku ei , oli porkkanaa , naurista omasta kasvimaasta ym , joo tämä ei tapahtunut kehäkolmosella, kalaa riitti kun itse sitä ympärivuoden pyydettiin ja lihaa.Hesasessa kuulema syötiin variksia ja rottia, ihmiset olivat siihenaikaan erittäin hoikkia kansalaisia, ei voimat riittäneet työntekoon, paitsi jätkillä jotka lähtivät lappiin puusavottahommiin ja tekivät tiliä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1970-luvulla ei talvella edes saanut kurkkua ja tomaattia mistään. Juureksia oli ja puolukkasurvosta, kun se säilyi vaikkei ollut pakastinta.
Kaupasta sai. Ihan niin kuin nykyäänkin.
Ei saanut talvella.
Kyllä sai. Mutta ne ei ollut kotimaista.
Ruoka oli niin pahaa, ettei sitä paljoa viitsinyt syödä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1970-luvulla ei talvella edes saanut kurkkua ja tomaattia mistään. Juureksia oli ja puolukkasurvosta, kun se säilyi vaikkei ollut pakastinta.
Kaupasta sai. Ihan niin kuin nykyäänkin.
Ei saanut talvella.
Kyllä sai. Mutta ne ei ollut kotimaista.
Minä sain billua 1939 , kyyneleet silmissä muistan kun minä Olgaa vedin takaapäin, ja konepistooli kaatoi ukrainan mulkkukansaa Raateentiellä, oli se somaa hommaa ja Olga antoi vielä litran vodkaa, hää asuu nykyään Gruusiassa jossain pottukellarissa putleria hää pelkää.
Vierailija kirjoitti:
Ruoka oli niin pahaa, ettei sitä paljoa viitsinyt syödä.
70-luvulla oltiin paljon enemmän riippuvaisia kotikokkaustaidoista kuin nykyään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruoka oli niin pahaa, ettei sitä paljoa viitsinyt syödä.
70-luvulla oltiin paljon enemmän riippuvaisia kotikokkaustaidoista kuin nykyään.
Ruoka oli hyvää ja riitti, toista se oli niillä joiden omavaraisuus oli nolla ja se tarkoitti kaupunkikansaa.
Minä söin, siksi mulla on maama kuin porkkana , kaalikorvat ja pussit kuin nauriit ja se peeeniis on + KOKOA, no mutta kuulin että naiset kuulema tykkää ja olen muutenkin iloinen luotettava.
Kasarilla maalla kaupoissa ei ollut tarjolla kuin vain muutamia eri hedelmiä talvella. Mutta kyllä meillä syötiin omenoita, appelsiineja, mandariineja, viinirypäleitä ja päärynöitä. Ruoan kanssa yleensä ei ollut salaattia. Pöydässä oli kolmelle hengelle pilkottuna yksi tomaatti. Suolakurkkua ja erilaisia pikkelsejä syötiin purkista. Porkkanaa keitettiin lisukkeeksi ja syötiin raakana. Omista marjapensaista kerättyjä marjoja, mansikoita ja mustikoita oli pakastimessa piirakoita varten ja marjoista tehtyä mehua juotiin. Sienistä emme tykänneet.
Aika lailla samoilla mennään nykyäänkin, tosin kasvisvalikoima on lisääntynyt, välillä syödään kasvisruokaa ja salaattia on joka aterialla. Mehuja en enää juo, sen verran reikiinnytin niillä hampaani :D
Maataloissa oli juureksia, pottu, lanttu, nauriit, porkkanat. Enimmäkseen syötiin järvikalaa ja sieniä eri muodossa
Naurispuuroa, laatikoita, kurkut suolattiin.
Marjapuuroa, hilloja yms
Ei kokemusta tuollaisesta. Itse syntynyt 1970, ja kävin leikkikoulussa klo 9-13 , vuosina 74-77. Lapsille tarjottiin aamulla ( varsinainen aamupala syötiin kotona) raakoja ja aika isojakin lanttu tai punakaalipaloja. Kaikki lapset söivät mukisematta.
Sekä kotona että leikkikoulussa, ja myöhemmin koulussa oli aina kasviksia myös lämpimän ruuan kanssa.
Enon vaimo oli kasvissyöjä, on edelleenkin ja meillä syötiin todella paljon kasviksia ja marjoja. Lihakin oli lähinnä kalaa, kun possuun ja nautaan ei ollut varaa.
Itse olisin syönyt viiriäisenmunia vaikka joka päivä, mutta oli se kolesteroli-muna -hysteria juuri pahimmillaan.. olin jotain kymmenen vanha tuohon aikaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruoka oli niin pahaa, ettei sitä paljoa viitsinyt syödä.
70-luvulla oltiin paljon enemmän riippuvaisia kotikokkaustaidoista kuin nykyään.
Ruoka oli hyvää ja riitti, toista se oli niillä joiden omavaraisuus oli nolla ja se tarkoitti kaupunkikansaa.
Mitä tarkoitat? Ei 70-luvulla eletty mitään pula-aikaa kaupungeissakaan. Eikä enää edes 60-luvulla.
Vierailija kirjoitti:
Enon vaimo oli kasvissyöjä, on edelleenkin ja meillä syötiin todella paljon kasviksia ja marjoja. Lihakin oli lähinnä kalaa, kun possuun ja nautaan ei ollut varaa.
Itse olisin syönyt viiriäisenmunia vaikka joka päivä, mutta oli se kolesteroli-muna -hysteria juuri pahimmillaan.. olin jotain kymmenen vanha tuohon aikaan.
Kolesterolihysteria alkoi muistaakseni 1980 luvun puolessavälissä. 70- luvulla ei stressattu siitä mitä syötiin...
Suomen historia on lyhyt. Vielä 60-luvulla Suomi oli lähes kehitysmaa, oli juuri saatu sotavelat maksettua ja sodan runtelema Suomi jälleenrakennettua. Kauppa ja tuonti oli säännösteltyä.
Kun tuonti vapautui 60-luvulla, pikku hiljaa ilmestyivät myös ne hedelmät, vihannekset ja muut luksustuotteet. Myös 70-luvulla oli valtava energiakriisi ja olisi ollut suurta hulluutta kasvattaa Suomen olosuhteissa kasviksia kasvihuoneissa.
Toisin kuin ap. kertoo, niitå tomaatin puolikkaita ei ollut kouluruokailussa, koska tuontia ei ollut, eikä omaa tuotantoa, kurkut ja tomastit eivät edes kuuluneet talvikauteen, eikä talvella kauppoihin.
Ja 70-luvulla ruokavalio koostui juureksista ja viljasta ja lihaa syötiin kerran viikossa ja silloinkin se jatkettiin esim. sienillä, omenilla jne.
silloin lihaa syötiin n. 18kg henkilö vuodessa, nyt lähes 81 kg.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja kuoltiin nuorena.
En minä mihinkään ole kuollut. Tosin onhan tässä aikaa kuolla kun on vasta 60 vuotias mutta terve.
En minäkään, olen jo 80 boomeriloinen.
Äitini inhosi ruskeaa kastiketta, joten opin tekemään sitä vasta nelikymppisenä. Pahaahan se on. Voita ja kärytettyjä jauhoja.
Meillä syötiin monipuolisesti, mutta nykypäivään verrattuna ei ahdettu itseämme täyteen pullaa ja keksejä ( jotka nekin, kun syötiin, tehtiin kotona itse ) tai karkkia ja limsoja. Mehutkin olivat lähinnä itsetehtyjä marjamehuja. Muistan kuinka mehumaija oli mystinen kapine pienen ihmisen mielestä.
Vierailija kirjoitti:
Suomen historia on lyhyt. Vielä 60-luvulla Suomi oli lähes kehitysmaa, oli juuri saatu sotavelat maksettua ja sodan runtelema Suomi jälleenrakennettua. Kauppa ja tuonti oli säännösteltyä.
Kun tuonti vapautui 60-luvulla, pikku hiljaa ilmestyivät myös ne hedelmät, vihannekset ja muut luksustuotteet. Myös 70-luvulla oli valtava energiakriisi ja olisi ollut suurta hulluutta kasvattaa Suomen olosuhteissa kasviksia kasvihuoneissa.
Toisin kuin ap. kertoo, niitå tomaatin puolikkaita ei ollut kouluruokailussa, koska tuontia ei ollut, eikä omaa tuotantoa, kurkut ja tomastit eivät edes kuuluneet talvikauteen, eikä talvella kauppoihin.
Ja 70-luvulla ruokavalio koostui juureksista ja viljasta ja lihaa syötiin kerran viikossa ja silloinkin se jatkettiin esim. sienillä, omenilla jne.
silloin lihaa syötiin n. 18kg henkilö vuodessa, nyt lähes 81 kg.
Kyllä 70- luvulla syötiin enemmän lihaa kun nyt, .. Ei ollut mitään vegaani ja vegetariaani juttuja, eikä mitään " korvaavia" tuotteita lihalle.
Hernekeitto, marjapuuro, puolukkahillo, kaalilaatikko... onhan noita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin 60-luvulla syntyneenä vihannekset tuntuu turhilta lautasen reunalla ja hedelmätkään ei maistu.
???
minäkin synnyin 60-luvulla. oli kyllä possunkyljyksiä ananaksella ja muuta hassutusta, mutta äiti laittoi aina vihreätä kunnolla lautaselle. harvemmin mitään pikkelssejä tai muuta purkkitavaraa.
terveys tuli säännöllisistä ruoka-ajoista ja sopivasta määrästä. vrt. nykyään.
Minäkin synnyin 60-luvulla, ja muistan, että 60-luvun puolella ruoka oli ainakin meidän perheessä raskaampaa ja jotenkin hienommin laitettua kuin 70-luvulla. Esimerkiksi 60-luvulla oli enemmän juuri tuollaisia possunkyljyksiä ananaksella ja makkarakuppeja vihreillä herneillä. Meille lapsille opetettiin pöytätapoja. 70-luvulla oli jotenkin rennompaa, viikonloppuna tehtiin pizzaa, kokonaista uunibroileria sai syö
Meillä oli 60-luvulla mm. ryynimakkaroita. Muistan että ne olivat olevinaan hyviä silloin. Aikuisena kun niitä maistoin niin yökötti.
Toinen 60-luvun kotona tehty "herkku" oli uunilenkki. Lenkkimakkara paistinpannulla keitetyn makaronin, ketsupin ja juustoviipaleiden kanssa. Paistettiin uunissa niin että juusto suli.
Kolmas kotiruoka oli lätyt ja hillo. Joskus se oli illallisena.
Mummolassa mummo keitti lammaskaalia eli kaalikeittoa, jossa oli lampaanlihaa.
1970-luvulla tuli muodiksi grillata porsaan kylkipaloja.
Tavallisempia arkiruokia oli keitetyt perunat ruskean kastikkeen tai läskisooskin tai kananmunakastikkeen kanssa.
Nämä kaupungissa.
Ihan etelä-suomessa elin, kaupungissa.
Makaronivelli koostuu makaronista ja maidosta. Makaronit keitetään maidossa ja maito suurustetaan hiukan kastikemaiseksi vehnäjauholla. Mausteina oli suola ja sokeri.
perunavellissä perunat keitetään kypsyksi suolavedessä, tämän jälkeen ne survotaan ja lisätään joukkoon kiehautettu maito siten että siitä tulee velliä.