Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Uutisissa jatkuvasti jotkut nuoret huutaneet, kuinka tukileikkaukset laittaa tiukille. Miksei nuoria kannusteta asumaan vanhemmillaan?

Vierailija
07.02.2026 |

Siis aivan selvää on, että jos nuoret asuisivat nykyistä pidempään vanhemmillaan, se tulisi yhteiskunnalle paljon halvemmaksi. Minkä vuoksi esimerkiksi lukioon pitää päästä jonnekkin kauas vieraalle paikkakunnalle, jos omalla pikkupaikkakunnallakin on lukio? Siitä lukiosta saa ihan samalla lailla opit yo-kirjoituksia varten ja mahdollisuudet seuraavaan opiskelupaikkaan, eli yliopistoon tai korkeakouluun. Eli lukiota pitää tuossa ajatella ennemminkin vain välivaiheena ja vasta sitten seuraava koulutus ratkaisee enemmän sitä tulevaa työtä.

 

Minusta vanhemmilla asuminen on Suomessa ollut ainakin jo pitkään, ellei aikojen alusta asti, hirvittävän aliarvostettu asia. Monessa muussa maassa asutaan vanhemmillaan paljon pidempään kuin Suomessa. Paitsi että yhteiskunta säästäisi tukieurojen muodossa paljon, jos nuoret asuisivat nykyistä pidempään vanhemmilla, se ratkaisisi myös paljon muita ongelmia. Esimerkiksi vähentäisi kasvukeskusten asuntopulaa, vähentäisi monia sosiaalisia ongelmia jne.

 

"Mut kun nuoren pitää itsenäistyä...". Pitääkö se nuoren itsenäistyminen tosiaan tehdä veronmaksajien rahoilla?

Kommentit (111)

Vierailija
101/111 |
07.02.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Uutisissa puhutaan nuorista, jos kyseessä on alle 30- tai 25-vuotias ihminen. Nuoret ei laissa ja uutiskielessä siis ole sana pelkälle teinille, vaan myös nuorille aikuisille.

 

Yleensä nuo leikkauksista kärsivät nuoret ovat vähän päälle parikymppisiä eli korkeakouluopiskelijoita, vastavalmistuneita tai ammattikoulun käyneitä ihmisiä, jotka eivät ole saaneet työtä. Hyvin harvalla on mahdollisuus tai sietokykyä asua vanhemmillaan vaikkapa 22- tai 24-vuotiaana.

Vierailija
102/111 |
07.02.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikilla paikkakunnilla ei ole lukiota tai ammattikoulua, jolloin on pakko muuttaa vieraalle paikkakunnalle, jos toisen asteen opintoihin haluaa jatkaa.

 

Lisäksi niin kauan kun nuori on alaikäinen, vanhemmat ovat elatusvelvollisia ja vanhempien tulot vaikuttavat nuoren saamiin Kelan tukiin. Ainakin, jos vanhemmat eivät ole täysin peeaa. Eli alaikäinen omillaan asuva nuori ei niitä kovin paljon saa. Ei ainakaan läheskään sitä määrää, kuin mitä täysi-ikäinen saa.

Missä ei ole lukiota tai ammattikoulua ja jos vanhemmat ovat valinneet asua sellaisessa periferiassa, eikö olisi heidän vastuulla maksaa lapsensa asuminen muualla? 

 

 

Ei tietenkään. Oppivelvollisuus on sinne 18-vuotiaaksi, joten kouluja lähemmäs.

Lapsen syntyessä toki kouluja on saattanut ollakin lähellä, meilläkin oli lukio parin kilsan päässä, nyt 20 km. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
103/111 |
07.02.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ymmärrän kyllä lukiota käyvät ja muutkin lähellä opiskelevat, mutta pitäisikö vanhempien elättää ja katsella kotonaan nuorta ihmistä, joka ei tee mitään?

Äiti laittaa ja passaa, huolehtii vaatteet ja pesut ja siivoukset, nuori elää oman aikataulunsa mukaan, valvoo yöt ja nukkuu päivät.  Kulkee ovissa mihin aikaan tahansa, huudattaa musiikkiaan, pahimmassa tapauksessa vaatii rahaa ja on jopa väkivaltainen.  Olen läheltä nähnyt.

Halvaksi tulee yhteiskunnalle, mutta kenen kustannuksella?

Tässä pahimmassa tapauksessa tuli huumehörhö ovelle uhkailemaan äitiä ja vaatimaan tätä maksamaan poikansa velkoja.

Tällainen on tietysti marginaalitapaus, mutta ei kauhean harvinaista kuitenkaan.  Poika loisi äitinsä kustannuksella ja äiti menetti terveytensä ja kaikki rahansa eli vanhuudenturvansa.

 

Parhaimmassa tapauksessa hyöty ja ilo on molemminpuolinen, mutta eikö kuitenkin meistä kaikkien kuulu jossain vaiheessa alkaa itse hoitamaan asumisensa ja elämisensä?  Vanhemmatkin kaipaisivat jo aikaa, jolloin voisi elää vain ihan itselleen ja omien sääntöjensä mukaan.

 

 

Vierailija
104/111 |
07.02.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pohjoismaissa muutetaan kotoa keskimäärin 23-vuotiaina. Serbiassa ja Romaniassa 31-vuotiaana. Halutaanko Suomesta Romania? Tosin nykyinen talouskehitys on jo heikompaa kuin Romaniassa.


Se että kotona asuttaisiin muutama vuosi pidempään ei varmaankaan tekisi Suomesta Romaniaa vai mitä?

 

Romania on jo kohta parempi jokaisella mittarilla kuin Suomi. 

Pitkään vanhempien luona asuminen liittyy köyhiin maihin. Suomessa se on nyt 23-v ja sinun pyrkimys on romanian taso 31-v?


En ota kantaa Romanian hyvyyteen tai huonouteen enkä siihen mikä on sopiva ikä muuttaa pois kotoa. Olen kuitenkin sitä mieltä että jos asiaa miettii yhtään pidempään niin on absurdia että vaikkapa 19-vuotias muuttaa vanhemmiltaan pois 10 kilomet


No, minä olen parhaimmillaan asunut alle kilometrin päässä laillisesta huoltajastani ja hän ei edes tiennyt, että asuin melkein naapurissa. Taisin olla 19-vuotias. Kotoa muutin ensin 15-vuotiaana lastensuojelulaitokseen ja laitoksesta 16-vuotiaana sukulaiseni kanssa kimppakämppään. Kotona ei voinut asua väkivallan takia. Onhan se ihan helvetin absurdia, että oma vanhempi on vaaraksi lapsilleen, mutta valitettavasti en pystynyt valitsemaan sitä, millaiseen perheeseen synnyn. Luojan kiitos pääsin pois siitä helvetistä. 

Vierailija
105/111 |
07.02.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Eikö tuossa ollut kyse nuorten jälkihuollosta. Eli ne lapset ei voi asua kotona. Ennen ne sai käydä lukion tai amiksen, eli sen pakollisen toisen asteen, toimeentulotuella. Nyt pitää ottaa jo lukioon laina. Seuraava laina sitten sen päälle. 

Ja vanhemmillahan on velvollisuus elättää lapsi vielä toisen asteen ajan. Vaikka moni luulee, että elatusvelvollisuus loppuu 18  ikävuoteen. 
 

Toinen astehan on ilmainen, eli opiskelijat saavat opiskeluvälineet ilmaiseksi, ruoan ilmaiseksi! Se käydään yleisimmin kotoa käsin, eikä siinä mitään opintolainoja tarvita. Lasten elatus kuuluu vanhemmille, eli asunto on ilmainen, kotona tai vanhemmat maksavat solukämpän vuokran, jos lapsi muuttaa kotoa.

Vierailija
106/111 |
07.02.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Köyhille mahdollisuus opiskella varmasti työllistävät ala????

Mikä orpopurran Suomessa on tällainen ala? Töitä ei ole enää kenelläkään.

Ajatko kastijärjestelmä? Köyhät pysyköön köyhinä.

Todennäköisesti työllistävä, varmuutta ei koskaan ole. Ja töitä tulee, kun ohjataan varat tukemaan ja kannustamaan yritystoiminnan ja teollisuuden perustamista Suomeen. 

 

Orpopurran Suomessa ei töitä ole millään alalla. Eikä tällä politiikalla tule olemaankaan. 


Vastavalmistunut lapseni sai heti valmistuttuaan vuoden sijaisuuden, jonka päättyessä hän sai erikoistumisviran eli töitä on ja palkka juoksee. Kaikkeen ei voi syyllistää OrpoPurraa ja opiskella kannattaa jotain muuta  kuin jotain huovuttaja-artesaanin tutkintoa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
107/111 |
07.02.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Uutisissa puhutaan nuorista, jos kyseessä on alle 30- tai 25-vuotias ihminen. Nuoret ei laissa ja uutiskielessä siis ole sana pelkälle teinille, vaan myös nuorille aikuisille.

 

Yleensä nuo leikkauksista kärsivät nuoret ovat vähän päälle parikymppisiä eli korkeakouluopiskelijoita, vastavalmistuneita tai ammattikoulun käyneitä ihmisiä, jotka eivät ole saaneet työtä. Hyvin harvalla on mahdollisuus tai sietokykyä asua vanhemmillaan vaikkapa 22- tai 24-vuotiaana.


Itse asuin opiskeluaikana kotona, jossa oli ns. vapaa asunto- ja ateriaetu sekä iltaisin vapaa autoetu. Miksi olisin muuttanut johonkin Kallioon hikiseen vuokraläävään?

Vierailija
108/111 |
07.02.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän kyllä lukiota käyvät ja muutkin lähellä opiskelevat, mutta pitäisikö vanhempien elättää ja katsella kotonaan nuorta ihmistä, joka ei tee mitään?

Äiti laittaa ja passaa, huolehtii vaatteet ja pesut ja siivoukset, nuori elää oman aikataulunsa mukaan, valvoo yöt ja nukkuu päivät.  Kulkee ovissa mihin aikaan tahansa, huudattaa musiikkiaan, pahimmassa tapauksessa vaatii rahaa ja on jopa väkivaltainen.  Olen läheltä nähnyt.

Halvaksi tulee yhteiskunnalle, mutta kenen kustannuksella?

Tässä pahimmassa tapauksessa tuli huumehörhö ovelle uhkailemaan äitiä ja vaatimaan tätä maksamaan poikansa velkoja.

Tällainen on tietysti marginaalitapaus, mutta ei kauhean harvinaista kuitenkaan.  Poika loisi äitinsä kustannuksella ja äiti menetti terveytensä ja kaikki rahansa eli vanhuudenturvansa.

 

Parhaimmassa tapauksessa hyöty ja ilo on molemminpuolinen, mutta eikö kuitenkin meistä kaikkien kuulu joss

Tällainen tapaus saa kyllä toimeentulotukea, joten missä se säästö on?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
109/111 |
07.02.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mikäli hallitus saisi päättää täysi-ikäisyyden raja olisi 35 vuotta, vanhemmilla huoltovelvollisuus ja käänteinen lapsilisä, eli valtiolle maksettaisiin 25% kk-tuloista tuohon ikään asti. Isovanhemmat sijoitetaan myös kyseiseen talouteen heidän täytettyään 65 vuotta. Jotta haastetta olisi riittävästi taloudelta katkaistaisiin sähköt., ihan varmuuden vuoksi.

-Dada & Kafka-

Vierailija
110/111 |
07.02.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mun molemmat asuu kotona ja säästää palkkatulot tulevaisuuteen. Toinen tekee nollasopimuksella eikä ole päivääkään saanut työttömyyskorvausta eikä muitakaan tukia paitsi opiskellessa nuoren kuntoutusrahaa.

No onpa erikoista, ettei ole tarvinnut muita tukia tai lainaa, kun on saanut kuntoutusrahaa opiskelun ajalta :D Ihan oikeasti nyt. Pidätkö todella tuota tilannetta oman uutteruuden tai järkevyyden tuloksena?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
111/111 |
07.02.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aina voi opiskelun ohessa tehdä töitä..

 

Niin voisi jos töitä olisi.

Onneksi suomalaisten työttömyysaste on matala, vain 7,8 % 

Korkea työttömyysaste koskee vain ulkomailla syntyneitä Suomessa oleskelevia, 19,3 %

Työllisyysluvut ovat hyviä, vaikka suomalaisen median uutisoinnista saa aivan toisenlaisen käsityksen.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kaksi kolme yhdeksän