Katsotko jos joku on yksin elokuvissa? Mietin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Enpä ole koskaan kiinnittänyt huomiota elokuvateatterin asiakkaisiin ja kenen kanssa he siellä istuvat. 

 

 

 

Minä olen. Silloin kun kävin leffoissa, ne oli aina iltapäivänäytöksiä, joissa oli vain muutamia katsojia. Kyllä sen väistämättä huomasi, että paikalla oli minun lisäksi vain pari muutakin ihmistä. Joku yksin, toinen kaverin tai kumppanin kanssa. Jos sinä et koskaan huomaa muita ihmisiä, taidat käyttää hevosten silmälappuja, joista ei näy sivulle. 

Tietysti näkee, että ihmisiä on, mutten kiinnitä huomiota eli en erikseen mieti enkä ajattele mikälaisella kokoonpanolla kukakin on liikkeellä. Mitä se kenellekään kuuluukaan. Itse käyn mielummin yksin, niin saan katsoa rauhassa ja leffan jälkeen fiilistellä ja miettiä näkemääni. Ei tarvitse alkaa jutella muista asioista.

???

Olen parisuhteessa ja on ystäviä, mutta silti käyn sillon tällöin yksin leffassa. Eli mitä se mitään kenelle kertoo, vaikka asian jostain syystä rekisteröisikin?

Vierailija kirjoitti:

Voin luvata että ne kaikki muut ihmiset siellä ovat kiinnostuneita lähinnä omista asioistaan. Vaikea kuvitella, että ketään kiinnostaisi muiden seuralaiset.

 

 

 

Meinaatko, että jos olet vaikka hienossa ravintolassa esim. perheesi kanssa ja viereisessä, samankokoisessa pöydässä mihin suora näköyhteys, istuu joku yksinäinen, niin et katsoisi häntä kertaakaan ja ihmettelisi yksinolemista?

Katson, mutta siksi, että on mukava nähdä, että on muitakin, jotka tekevät asioita yksinään.

Itselläni oli pitkä kausi, jolloin en tehnyt paljon mitään, kun ei ollut koskaan seuraa, mutta sitten päätin, että alan vaan mennä yksin oli mikä oli. Joskus tulee yhä kiusaantunut olo esimerkiksi ravintolassa, jos on ainut koko paikassa, jolla ei ole ketään seurana, mutta teatterissa tms. haihtuu ohjelman alkaessa jos tulee ollenkaan. Olen myös opetellut tulemaan vähemmän ajoissa paikalle niin ei tarvitse nököttää kauaa ennen kuin alkaa tapahtua. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole totta, aikuinen ihminen. Sä voit käydä missä tahansa yksin, eikä kukaan sua katso, saati naura. 

 

 

Kyllä minä ainakin ap:n ajatuksenjuoksun tässä asiassa ymmärrän.

Itsekin välillä olen tämän saman ajatuksen äärellä.

Monta tilaisuutta on jäänyt väliin/käyttämättä, kun ei tosiaan kehtaa mennä yksin sisään jonnekin, jossa tietää/olettaa, että kaikki muut ovat vähintään yhden seuralaisen kanssa siellä.

 

Esim. mulle jostain syystä vaikeata on ajatella ostavani lippuja konsertteihin ja mennä sinne yksin (lähinnä klassisen puolen konsertteihin).

Toinen esimerkki on vaikkapa ravintola. Erityisen korkea kynnys olisi yksin mennä sellaiseen pöytiin tarjoiltaviin paikkoihin.

Myös elokuvat ja teatterit tulee heti mieleen vaikeina paikkoina yksin mennä. 

Teattereissa ja konserteissa on se vä

Sä voit koittaa olla sosiaalinen, ja lyöttäytyä jonkun seuraan siinä väliajalla. Mutta ei ole mikään pakko. 

Ravintolassa yksin syöminen on ihan super-aneemista, sen myönnän. Mä tykkään matkustella paljon yksin (saa mennä ihan minne haluaa), ja se ankein osuus on se iltasyöminen ehdottomasti. 

Leffassa ja konsertissa olen käynyt yksin sekä koti- että ulkomailla, useassa maassa jopa. Mikäs siinä. Monihan käy noissa tyypillisesti kumppaninsa kanssa, mutta ei joskus se natsaa tai ei ole. 

Kyllä leffaan voi hyvin mennä yksin. Itse harrastan sitä toisinaan. Yksin on kivaa käydä paikoissa! Keskittyminen asiaan on helpompaa, kun kaikki säätö jää vähemmälle. Ajattelen että on samanhenkinen ihminen kuin minä, jos nyt joskus sattuisin huomaamaan edes että joku tuli yksin. Asia on täysin neutraali, mielestäni positiivinen. Nuorempana tätä myös mietin ja emmin, nykyään en uhraa ajatuksen puolikastakaan sille mitä joku mun touhuista on mieltä. Ihan sama!

Vierailija kirjoitti:

Kovin moni ei taida ajatella yhtään mitään siitä onko sinulla seuraa vai ei. Mitä haittaisi vaikka kaikki ajattelisivat jotakin samaa asiasta, muuttaisiko se elokuvan juonta tai toisiko se vierellesi seuralaisen.

Ehkä on parasta olla kotona jos on vaikea olla yksin muualla.

 

 

Noinhan moni sitten päätyy tekemäänkin eli ei lähde mihinkään.

Ei kaikilla ole kenen kanssa mennä!! Ja jotkut nauttivat yksinolosta ja tekemisestä. Kuinka vaikeaa se voi olla ymmärtää. Jos joku tässä on nolo niin sinä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voin luvata että ne kaikki muut ihmiset siellä ovat kiinnostuneita lähinnä omista asioistaan. Vaikea kuvitella, että ketään kiinnostaisi muiden seuralaiset.

 

 

 

Meinaatko, että jos olet vaikka hienossa ravintolassa esim. perheesi kanssa ja viereisessä, samankokoisessa pöydässä mihin suora näköyhteys, istuu joku yksinäinen, niin et katsoisi häntä kertaakaan ja ihmettelisi yksinolemista?

 

Juuri tuossa kerroin muutama viesti aiemmin, että kiinnitin huomiota henkilöön, joka nautti itsenäisestä illasta viereisessä ravintolapöydässä. Ei mua kertaakaan mietityttänyt, miksi hän on siellä yksin. Jos pitäisi arvata, hän oli ehkä vieraalla paikkakunnalla tai hän oli saanut vapaaillan hektisestä lapsiperhearjesta. Mutta ei mua tosiaan kiinnosta yhtään se syy, enkä ajattele että hän olisi esimerkiksi yksinäinen. Olen vähän yllättynyt, että jotakuta tällainen asia ihmetyttäisi.

Yhdessä hyvä, yksin paras. 

Vierailija kirjoitti:

 

Voin luvata että ne kaikki muut ihmiset siellä ovat kiinnostuneita lähinnä omista asioistaan. Vaikea kuvitella, että ketään kiinnostaisi muiden seuralaiset.

 

 

 

Meinaatko, että jos olet vaikka hienossa ravintolassa esim. perheesi kanssa ja viereisessä, samankokoisessa pöydässä mihin suora näköyhteys, istuu joku yksinäinen, niin et katsoisi häntä kertaakaan ja ihmettelisi yksinolemista?

 

 

No, on mulla silmät päässä, niin toki huomaan ympäristöni, mutta eipä minua juurikaan kiinnosta syyt hänen yksinololleen. En edes ymmärrä sitä ajatusta, että ihminen tarvitsee joka kerta toisen ihmisen seuraa niinkin tavanomaiseen asiaan kuin syöminen. Olen satoja kertoja ollut itsekin yksin ravintolassa, oli se sitten työmatkalla, yksin lomaillessa tai ihan vain, kun satun liikkumaan kaupungilla yksin ja nälkä yllättää. Just viikonloppuna kävin viimeksi yksin, kun olin ollut aamukävelyllä ja kävelin kivannäköisen ravintolan ohi. Tuossa vaiheessa nälkä jo hipoi, niin päätin poiketa itsekseni sunnuntai-brunssille.

 

En. Yksin ulkona käyvien kyttääminen on noloa ja vanhanaikaista.

Nykyään on normaalia käydä "soolodeiteillä". Voi mennä vaikka elokuviin tai ravintolaan ihan itsekseen ja nauttia omasta seurastaan!

Mua yksi nainen katsoi kerran pitkään, kun istuin hänen poikaystävänsä toiselle puolelle täydessä salissa. Tunsin jotenkin inhottavan tuijotuksen, jonka tarkoituksena oli hämmentää, tai sitten hän oli vain sosiaalisesti kömpelö. 

Katson ja nauran sinulle. 

Vierailija kirjoitti:

Minä voin lähteä seuraksesi jos se on tässä lähellä, missä päin olet?

Tampere . Ihana sinä

En. Mä katson sitä leffaa. Ja kyllä, olen ollut yksin leffassa, yksin ravintolassa, yksin baarissa. Ja yksin käyn myös pissalla, en tarvitse kädestä pitelijää. Onko siinä jotain outoa, että joku uskaltaa tehdä asioita yksin? Sillä tavoin tutustuu uusiin ihmisiin ja oppii myös riippumattomaksi. Uskaltaa tehdä asioita joita haluaa, myös yksin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voin luvata että ne kaikki muut ihmiset siellä ovat kiinnostuneita lähinnä omista asioistaan. Vaikea kuvitella, että ketään kiinnostaisi muiden seuralaiset.

 

 

 

Meinaatko, että jos olet vaikka hienossa ravintolassa esim. perheesi kanssa ja viereisessä, samankokoisessa pöydässä mihin suora näköyhteys, istuu joku yksinäinen, niin et katsoisi häntä kertaakaan ja ihmettelisi yksinolemista?

 

Meinaan. Keskityn omaan elämääni enkä muiden ihmettelyyn. Jos joku on näkyvästi kännissä tai muuten esittää apinaa, silloin saatan ihmetellä.